Piikkinuoliaiset
Piikkinuoliaiset (Cobitidae) on karppikaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Euraasiassa ja Marokossa.
| Piikkinuoliaiset | |
|---|---|
 Rantanuoliainen (Cobitis taenia) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Alalahko: | Nuoliaiskalat Cobitoidei |
| Heimo: | Piikkinuoliaiset Cobitidae Swainson, 1839 |
| Suvut | |
| |
| Katso myös | |
| |
Lajit ja antomia
Piikkinuoliaisten heimoon kuuluu noin 20 sukua ja 230 lajia.[1][2] Aiemmin heimoon myös luetun Botiinae-alaheimon suvut on erotettu omaksi heimokseen Botiidae (loistonuoliaiset).[3]
Ruumiinmuodoltaan piikkinuoliaiset ovat pitkulaisia, eräät jopa matomaisia, kaloja. Ne ovat pienehköjä ja suurimmat lajit saavuttavat noin 40 cm:n pituuden. Selkäeviä on yksi, rinta- ja vatsaevät ovat lähes samankokoiset ja peräevä sijaitsee lähellä pyrstöevää. Tyypillisiä piirteitä heimon lajeille ovat 3–6 paria viiksisäikeitä kuonossa ja silmän takana sijaitseva piikki, jonka kalat voivat kohottaa ja jäykistää. Piikkinuoliaiset ovat suomuttomia ja monilla heimon lajeilla on ruumiissaan tummia juovia.[4][2][5]
Levinneisyys ja elintavat
Piikkinuoliaislajeja tavataan läpi Euroopan ja Aasian aina Kaakkois-Aasiaan asti. Eniten lajeja elää Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Ne ovat makeiden vesien kaloja, joita tavataan järvistä, joista ja puroista. Piikkinuoliaiset elävät lähellä pohjaa. Niiden ravintoa ovat pienet selkärangattomat eläimet, kuten madot ja hyönteisten toukat, ja eräät lajit syövät myös levää. Piikkinuoliaisten kutuaika on keväällä huhti-toukokuussa.[4][2][5][6]
Monia heimon lajeja pidetään akvaariokaloina. Suosittuja ovat muun muassa Cobitis-, Pangio- ja Misgurnus-sukujen lajit.[2][6]