Pirasetaami
 | |
 | |
Pirasetaami | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-(2-oksopyrrolidin-1-yyli)asetamidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N06 |
| PubChem CID | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C6H10N2O2 |
| Moolimassa | 142.156 g/mol |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | lähes 100 % |
| Metabolia | ei metaboloidu |
| Puoliintumisaika | 4–6 tuntia |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria | ? |
| Reseptiluokitus | (FI) |
| Antotapa | Oraalinen |
Pirasetaami on nootropiineihin luokiteltava lääkeaine, joka on rakenteeltaan GABA:n johdos. Pirasetaamia myydään kauppanimellä Nootropil[1]. Suomessa pirasetaami on tarkoitettu kortikaalisen myoklonian hoitoon. Lääke alkaa tyypillisesti vaikuttaa muutaman vuorokauden kuluessa.[2]
Pirasetaamin syntetisoi vuonna 1967 belgialainen UCB-yhtiö.
Vaikutusmekanismi
Pirasetaami on GABA-johdannainen, mutta sillä on ilmeisesti vaikutusta myös kolinergisiin reseptoreihin[3], NMDA-reseptoreihin[4] ja solujen ionikanaviin. Lisäksi se vähentää veren viskositeettia ja verihiutaleiden liiallista aggregaatiota, jolloin verenkierto paranee.
On viitteitä siitä, että pirasetaami edistaa hermoston terveyttä[5].Pirasetaamin tarkkaa toimintamekanismia luurankolihasten kouristusten hoidossa ei tunneta. Kyseessä arvellaan olevan hermosoluja suojaava vaikutus, jonka seurauksena kouristukset vähitellen helpottavat.
Käyttö
Lääkkeenä
Pirasetaamin pääasiallinen käyttöaihe Suomessa on kortikaalisen myoklonian hoito. Pirasetaamia on käytetty myös muiden hermostoperäisten sairauksien, kuten Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin ja dysleksian hoitoon.lähde? Pirasetaamia voidaan käyttää myös erilaisista syistä johtuviin kognitiivisiin vaikeuksiin, joka on lääkkeen yleisempi käyttötarkoitus monissa muissa maissa. Pieniannoksinen pirasetaami vähentää esimerkiksi krooniseen väsymysoireyhtymään liittyviä kognitiivisia häiriöitä ja se saattaa lievittää myös uupumusta[6]. Hyvän siedettävyyden takia pirasetaami on eräissä maissa saatavilla reseptivapaasti.[5]
Nootropiinina
Pirasetaami on erään tutkimuksen mukaan muistia tehostava lääke.[7] Se oli ensimmäinen nootropiini, joka sijoitettiin älylääkkeiden ryhmään. Koska pirasetaami voi parantaa myös terveiden ihmisten kognitiivista suorituskykyä, sitä käyttävät jonkin verran myös terveet ihmiset näiden ominaisuuksiensa kehittämiseen. Sillä ei ole suurillakaan annoksilla huumaavaa vaikutusta.
Sivuvaikutukset ja vieroitusoireet
Pirasetaamin sivuvaikutukset eivät eroa placebosta.[8] Joillakin käyttäjillä voi ilmetä yleistä kiihtyneisyyttä ja siihen liittyen mm. levottomuutta, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta, päänsärkyä tai vapinaa. Sivuvaikutusten määrä riippuu paljolti lääkkeen annostuksesta, joka on kortikaalisen myoklonian hoidossa usein jopa yli 20 g vuorokaudessa, mutta muihin käyttötarkoituksiin riittää yleensä muutaman gramman päiväannos. Pirasetaami on monissa tutkimuksissa todettu turvalliseksi ja pienillä annoksilla hyvin siedetyksi lääkkeeksi. LD50-arvoa ei kuitenkaan ole määritetty.
Lainsäädäntö
Pirasetaami on Suomessa lääkkeeksi luettava aine.[9] Sen maahantuonnista ilman asianmukaista reseptiä voidaan rangaista lääkeainerikoksena. Monissa Euroopan maissa pirasetaamin laillinen asema on epäselvä. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA ilmoitti elokuussa 2010, ettei pirasetaamia luokitella ravintolisäksi.[10] Sen jälleenmyynti tai maahantuonti on siis kiellettyä ilman erillistä lupaa.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Pirasetaamin viihdekäytöstä Erowid-tietokannassa (englanniksi)
- PubChem: Piracetam (englanniksi)
- KEGG: Piracetam (englanniksi)
- ChemBlink: Piracetam (englanniksi)