Pjotr Kapitsa

Pjotr Leonidovitš Kapitsa
Пётр Леонидович Капица
Henkilötiedot
Koko nimi	Пётр Леонидович Капица
Syntynyt	8. heinäkuuta (26. kesäkuuta) 1894; Kronstadt, Venäjän keisarikunta
Kuollut	8. huhtikuuta 1984; Moskova, Neuvostoliitto
Kansalaisuus	Neuvostoliittolainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Pietarin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja	Abram Ioffe ja Ernest Rutherford
Instituutti	Cavendishin laboratorio; Neuvostoliiton tiedeakatemia; Moskovan fysiikan ja teknologian instituutti
Oppilaat	Aleksandr Šalnikov ja Nikolai Aleksejevski
Tutkimusalue	Fysiikka
Palkinnot	Franklin-mitali (1944); Nobelin fysiikanpalkinto (1978)
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Pjotr Leonidovitš Kapitsa (ven. Пётр Леонидович Капица, 8. heinäkuuta (J: 26. kesäkuuta) 1894 – 8. huhtikuuta 1984) oli neuvostoliittolainen fyysikko. Kapitsa syntyi Kronstadtissa vuonna 1894 ja valmistui Pietarin yliopistosta vuonna 1918. Tämän jälkeen hän työskenteli Ernest Rutherfordin kanssa kymmenen vuotta Cavendishin laboratoriossa. Arvostetun Royal Societyn jäsen hänestä tuli vuonna 1929. Vuosien 1930 ja 1934 välisenä aikana hän työskenteli Mondin laboratoriossa. Näiden vuosien aikana hän teki monia tieteellisiä saavutuksia.

Kapitsa sai vuonna 1978 Nobelin fysiikanpalkinnon tutkimuksistaan aineen käyttäytymisestä matalissa lämpötiloissa.^[1] Palkinto oli jaettu puoliksi kosmisen taustasäteilyn löytäneiden Arno Penziaksen ja Robert Wilsonin kanssa.

Kapitsa tunnettiin vahvana Stalinin vastustajana.

Vuonna 1982 löydetty päävyöhykkeen asteroidi 3437 Kapitsa on nimetty fyysikon mukaan.

Lähteet