Pohjois-Korean kriisi 2017–2018
 | Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Oikeinkirjoitus, tökkivää tekstiä |
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Puuttuu kaikki tapahtumat 2018 elokuun jälkeen |
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Puutteelliset lähteet |
Pohjois-Korean kriisi (2017–2018) oli Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välinen kiista Pohjois-Korean kehittelemistä ydinaseista.
| Pohjois-Korean kriisi 2017–2018 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Osapuolet | |||||
| Komentajat | |||||
Pohjois-Korean mukaan sen ydinaseohjelma on puolustuksellinen. Pohjois-Korean mielestä Yhdysvallat uhkasi sitä, joten maa tarvitsi turvakseen ydinaseita.[1] Se kertoi vastaavansa ydinaseilla vain ydinaseiskuihin. Yhdysvaltain mielestä Pohjois-Korean ydinaseohjelma uhkasi Yhdysvaltoja, eikä Pohjois-Korealla näin saisi olla ydinaseita. Tämä synnytti maiden välille jännitteitä.
Pohjois-Korean ydinaseohjelma oli edennyt nopeasti vuodesta 2016. Maa teki sarjan pitkän kantaman ohjuskokeita vuonna 2017. Jo koesarjan alussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Pohjois-Koreaa luopumaan joukkotuhoaseohjelmastaan. Kesällä Pohjois-Korea kokeili Yhdysvaltoihin kantavaa ohjusta ja syksyllä vetypommia, Tästä seurasi kova sananvaihto maiden johtajien välillä. Yhdistyneet kansakunnat määräsivät Pohjois-Korealle lisäpakotteita, mm. öljynvientikiellon.
Olympialaiset, tuleva Trumpin ja Kim Jong-Unin huippukokous ja Pohjois-Korean lupaukset lievensivät vuoden 2018 alkupuolella konfliktia, mutta tilanne pysyi yhä vaarallisena ja häilyvänä. Yhdysvallat vaati Pohjois-Korean ydinaseriisuntaa. Pjongjangin tulevia toimia ei tiedetty.[2] Huippukokous oli ulkonaisesti onnistunut.
Tausta
- Pääartikkeli: Pohjois-Korean joukkotuhoaseet
Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välille ei ole solmittu Korean sodan jälkeen rauhaa vaan pelkkä aselepo. Ajoittaisia pieniä aseellisia välikohtauksia on ollut maalla ja merellä.
Pohjois-Korea alkoi viimeistään 90-luvulla havitella itselleen ydinasetta. Sysäys tähän tuli sosialistisen maailman romahduksesta. Neuvostoliiton seuraaja Venäjä ei ole tukenut Pohjois-Koreaa samalla tavoin kuin Neuvostoliitto aiemmin.
Pohjois-Korea alkoi kehittää keskipitkän matkan ohjuksia 90-luvun alussa. Vuonna 1993 Bill Clintonin Yhdysvallat suunnitteli vakavissaan ennalta ehkäisevää iskua Pohjois-Korean ydinlaitoksiin. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush sanoi vuonna 2002 tammikuussa Pohjois-Korean kuuluvan "pahaan akseliin".[3][4] Yhdysvallat ja Japani lopettivat tämän takia öljyn viennin Pohjois-Koreaan.
Pohjois-Korean kanta ydinohjelmastaan vaihteli vuosina 2003–2013. Se milloin kiihdytti joukkotuhoaseohjelmaansa mutta välillä järjesti neuvotteluja ulkomaiden kanssa. Vielä vuonna 2012 ulkovallat eivät pitäneet Pohjois-Korean kehitteillä olevia ydinaseita ja ohjuksia uskottavina peloteaseina. Pohjois-Korean kolmas ydinkoe vuonna 2013 tehtiin kevyellä räjähteellä, joka voisi sopia ohjuksen kärjeksi.
Vuosina 2015–2017
Pohjois-Korean ydinaseohjelma eteni nopeasti kun vuonna 2016 Pohjois-Korea kokeili ensi kertaa kohtalaisella menestyksellä sukellusveneestä laukaistavaa ohjusta. Kesällä 2017 maa laukaisi mannertenvälisen ohjuksen, jolla se saattoi uhata Yhdysvaltoja. Pohjois-Korean pelotteen sinetöi syksyn ydinkoe, joka oli todennäköisesti vetypommi.
Ohjuksien kehittelyn arveltiin tuolloin vieläkin olevan hieman kesken, ja vievän noin vuoden tai pari.
Kriisin alku
Korean demokraattisen kansantasavallan johtaja Kim Jong-Un ilmoitti uudenvuodenpuheessaan, että maan mannertenvälinen ohjus on melkein valmis.[5] Pohjois-Korea laukaisi 13. helmikuuta 2017 keskimatkan Pukguksong 2-ohjuksen Japaninmerelle. Yhdysvaltain vasta valittu presidentti Donald Trump tuomitsi ohjuskokeen, koska katsoi sen uhkaavan Japanin turvallisuutta.[6]
Kiina liittyi maaliskuussa YK:n pakoterintamaan, kun kielsi hiilen tuonnin Pohjois-Koreasta.[7] Pohjois-Korea arvosteli ankarasti Kiinaa siitä, että se koettaa estää Pohjois-Koreaa kehittämästä ydinaseita.[8] Yhdysvallat vaati Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa tiukempia pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan. Yhdysvaltain laivasto ja sukellusvene liikkuivat Pohjois-Korean lähellä. Maa sijoitti THAAD-torjuntaohjuksia Etelä-Koreaan[9][10]. Näiden tehoa tositilanteessa ei tiedetty. Huhtikuussa pelättiin sodan syttyvän Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välille[11], mutta sitä ei silti pidetty todennäköisenä[12][13]. Donald Trump sanoi maan olevan valmis toimimaan yksin Pohjois-Korean suhteen, jos Kiina ei auta kriisin ratkaisussa.[14][15] Pohjois-Korean huhtikuun ohjuskokeet pelottivat Japania.[16] Kiina ja Etelä-Korea sopivat huhtikuussa toimista Pohjois-Korean ohjusohjelmaa vastaan.[17] Yhdysvaltojen presidentti Trump sanoi toukokuussa haluavansa tavata Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-Unin.[18]
Mannertenväliset ohjukset, vetypommi ja öljynvientikielto
Kesällä 2017 Pohjois-Korea teki kaksi ohjuskoetta, jotka olisivat voineet kantaa ainakin Alaskaan, mahdollisesti jopa kaikkialle Yhdysvaltoihin.[19][20]
Yhdysvaltain presidentti Trump uhkasi elokuussa 2017 Pohjois-Koreaa "tulella ja raivolla", jos se uhkailee Yhdysvaltoja. YK määräsi Pohjois-Korealle uusia pakotteita. Myös Kiina oli pakoterintamassa mukana[21]. Maiden johtajat kävivät elo-syyskuussa kiivasta sanaharkkaa: Kim Jong-Un oli Donald Trumpin mielestä "pieni rakettimies" ja Trump Kimin mielestä "vanha yhdysvaltalaishöppänä”.[22]
3.9.2017 Pohjois-Korea teki ydinkokeen, jonka räjähdysvoima oli jopa 200–300 kt[23]. Maa väitti sitä ohjuksen taistelukärjeksi sopivaksi vetypommiksi.
Myös Kiina oli mukana Pohjois-Korean vastaisissa pakotteissa. Venäjän varaulkoministeri sanoi marraskuussa 2017 pakotteiden luovan humanitaarisia ongelmia.
28. marraskuuta Pohjois-Korea kokeili mannertenvälistä Hwasong-15-ohjusta, jonka kantama on 13 000 km. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui kriisin takia. Pohjois-Korea ilmoitti olevansa vastuullinen ydinasevaltio. Yhdysvallat vaati meriliikenteen katkaisemista Pohjois-Koreaan. Yhdysvaltain sotilasedustaja sanoi, että Hwasong 15 on epätarkka, ja että sen kärki ei tullut kokeessa ehjänä merenpinnan tasolle asti. Tällöin Pohjois-Korealla ei olisi ollut vielä marraskuussa 2017 todellista kykyä iskeä Yhdysvaltoihin.
22. joulukuuta YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman, jossa se tuomitsi Pohjois-Korean toimet ja päätti uusista pakotteista maata kohtaan. Pakotteilla estetään raakaöljyn ja öljytuotteiden vienti Pohjois-Koreaan ja vaikutetaan pohjoiskorealaisten vierastyöläisten asemaan jäsenvaltioissa.[24]
Jännitteiden lievenemistä
Vuoden 2018 alussa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välinen jännite lieveni muun muassa Etelä-Koreassa järjestettyjen Talviolympialaisten takia. Kim Jong-Un halusi diplomatiaa Etelä-Korean kanssa.[25] Pohjois-Korean johtaja kävi Kiinassa.[26] Pohjois-Korean johtaja Kim kutsui Trumpin tapaamiseen. Yhdysvallat ja Korea suunnittelivat 2018 maaliskuun lopusta lähtien maiden johtajien huippukokousta.[27] Tähän liittyen mm Yhdysvaltain tuleva ulkoministeri Mike Pompeo kävi Pohjois-Koreassa.[28] Pohjois-Korean ja Etelä-Korean johtajien välille avattiin suora puhelinyhteys, "kuuma linja".[29] Pohjois-Korea lupasi keskeyttää huhtikuussa 2018 ohjusten ja ydinaseiden testauksen.[29] Yhdysvaltain presidentti Trump kiitteli alussa Pohjois-Koreaa. [30]Mutta myöhemmin Trump totesi konfliktin ratkaisun olevan kaukana[31]. Tarkkailijoiden mielestä Pohjois-Korean liennytyspuheet saattoivat olla kylmäveristä taktiikkaa.[32]
Kimin ja Trumpin tapaamiset
Kim Jong-un ja Donald Trump tapasivat Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain huippukokouksessa Singaporessa 12. kesäkuuta 2018. He sopivat alustavasti pyrkimyksestä kohti ydinaseetonta Korean niemimaata ja Yhdysvaltain sotaharjoitusten lopettamisesta,[33][34] mutta tämä oli vasta hatara alku[35]. Trump sanoi luopuvansa sotaharjoituksista, koska nämä maksavat, mutta toisaalta Yhdysvaltain ulkoministeri sanoi, että Yhdysvallat suostuu vain täyteen ydinaseriisuntaan[36]. Kim lupasi aloittaa ydinaseista luopumisen nopeasti[34].
Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin johtajat suhtautuivat kokoukseen myönteisesti.[37] Kriitikot katsoivat Trumpin antaneen myönnytyksiä Pohjois-Korealle ilman vastamyönnytyksiä. Todellista edistystä ydinaseriisunnassa ei tapahtunut.[38] Pohjois-Korean ulkopuolella ei tiedetä, yritetäänkö ydinaseita oikeasti vähentää. Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välinen rauhansopimus on yhä solmimatta.[39]
Pohjois-Korea kiersi öljynvientirajoituksia ja jatkoi aseohjelmaansa.[40] Ainakin yksi venäläisyhtiö salakuljetti hiiltä Pohjois-Koreasta.[41] Heinäkuussa Yhdysvallat yritti turhaan ajaa YK:ssa läpi uusia pakotteita. Venäjän ja Kiinan vastustus jäädyttivät uudet pakotteet puoleksi vuodeksi.[42] Pohjois-Korea vaati Yhdysvalloilta pakotteiden höllentämistä ja virallista rauhansopimusta Yhdysvaltain kanssa. Yhdysvallat vaati Pohjois-Koreaa luopumaan pian osasta ydinaseistaan.[43] Sen edustajat väittivät Pohjois-Korean jatkavan salassa aseohjelmaansa.[44] Näin neuvottelut olivat elokuun puolivälissä 2018 umpikujassa.
Kim Jong-un ja Trump tapasivat toistamiseen Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain huippukokouksessa Hanoissa 27.–28. helmikuuta 2019.[45]