Ruotsin akatemia
Ruotsin akatemia (ruots. Svenska Akademien) on yksi Ruotsin kuninkaallisista akatemioista. Sen perusti kuningas Kustaa III 20. maaliskuuta 1786. Akatemia on mukaelma Ranskan akatemiasta.[1] Akatemialla on 18 jäsentä, ja Ranskan akatemian tapaan jäsenyys on elinikäinen.[2][3]
Ruotsin akatemian ensisijainen tehtävä on ylläpitää ja edistää ruotsin kielen sekä ruotsalaisen kirjallisuuden elinvoimaisuutta. Sen merkittävimmät julkaisut ovat laaja historiallinen sanakirja Svenska Akademiens ordlista (SAOL) ja Svenska Akademiens ordbok (SAOB), joka määrittelee ruotsin sanojen oikeinkirjoituksen ja taivutuksen normit.[4] Vuodesta 1901 jaettu Nobelin kirjallisuuspalkinto rahoitetaan Nobel-säätiön varoista, mutta Ruotsin akatemia päättää sen saajat.[5] Lisäksi akatemialla on omia palkintoja, kuten vuodesta 1966 lähtien vuosittain myönnetty Suomi-palkinto ja vuodesta 1986 lähtien myönnetty pohjoismainen palkinto. Suuri palkinto (Stora priset) oli aiemmin kilpailupalkinto, mutta vuodesta 1922 se on myönnetty kunniaosoitukseksi jollakin Akatemian intressipiiriin kuuluvalla alalla.[6] Akatemialla on oma kirjasto, Nobelbiblioteket, jonka kokoelmissa on kirjallisuus- ja kielitieteellisiä teoksia sekä modernia kaunokirjallisuutta.[7]
Ruotsin akatemian johtajan ja kanslerin toimikaudet kestävät puoli vuotta, mutta sihteerin virka on vakituinen. Akatemian alkuperäisen, Kustaa III:n kirjoittaman säännöstön mukaan ”secreteraren blifver beständig”, jonka voi tulkita tarkoittavan joko että sihteerin virka on vakituinen tai että se on ”ikuinen”. Horace Engdahl, joka luopui sihteerin virasta kesäkuussa 2009, on arvellut kuninkaan tarkoittaneen sihteerin viran elinikäiseksi.[8]
Akatemian kriisi 2018 ja jäsenmuutokset
.jpg)
Huhtikuussa 2018 kuusi akatemian jäsentä erosi akatemiasta kuukauden sisällä, heidän joukossaan akatemian sihteeri Sara Danius. Akatemia ajautui kriisiin ja sen päätöksenteko uhkasi halvaantua. Taustalla oli syksyllä 2017 tapahtunut paljastus, jossa selvisi akatemian jäsenen puolison vuosikausia harjoittama seksuaalinen häirintä.[9] Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Jean-Claude Arnaultin lokakuussa 2018 kahdeksi vuodeksi vankeuteen raiskauksesta.[10] Vuoden 2018 Nobelin kirjallisuuspalkinto jaettiin vasta 2019.[11] Lokakuussa 2018 akatemian jäseniksi valittiin juristi Eric Runesson ja kirjailija Jila Mossaed ja akatemiasta tuli jälleen toimintakykyinen.[12] Tua Forsström valittiin helmikuussa 2019 Ruotsin akatemian jäseneksi ensimmäisenä suomalaisena.[13]
Akatemian jäsenet
- Eric M. Runesson (2018–)
- Bo Raplh (2009–)
- David Håkansson (ottaa tuolin virallisesti vastaan joulukuussa 2023)
- Anders Olsson (2008–)
- Ingrid Calberg (2020–)
- Tomas Riad (2011–)
- Åsa Wikforss (2019–)
- Jesper Svenbro (2006–)
- Ellen Mattsson (2019–)
- Peter Englund (2002–)
- Mats Malm (2018–)
- Per Wästberg (1997–)
- Anne Swärd (2019–)
- Steve Sem-Sandberg (2020–)
- Jila Mossaed (2018–)
- Anna-Karin Palm (ottaa tuolin virallisesti vastaan joulukuussa 2023)
- Horace Engdahl (1997–)
- Tua Forsström (2019–)
Lähde[14]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Parkkinen, Pia: Miten kielenhuoltajakerho sai Ruotsin sekaisin? Kuusi pointtia, jotka auttavat seuraamaan kirjallisuuden Nobel-skandaalia. Yle Uutiset 13.4.2018.
- Akatemian viralliset sivut (ruotsiksi) (englanniksi) (espanjaksi)
- SAOB
- SAOL
- Jari Olavi Hiltunen: Ruotsalaiset nerot maailmankirjallisuuden tuntureilla. Kiiltomato.net 28.7.2018.