Tanumin kunta
Tanumin kunta (ruots. Tanums kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Tanumshede.[3]
| Tanumin kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Bohuslän |
| Keskustaajama | Tanumshede |
| Kuntakoodi | 1435 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 917,21 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 12 965 |
| – Väestötiheys | 14,1 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 917,21 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 965 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 120,73 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 13,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuoteen 1862 asti nykyisen Tanumin kunnan alueella sijaitsi seitsemän pitäjää, jotka olivat Bottna, Kville, Lur, Mo, Naverstad, Svenneby ja Tanum. Kvillen pitäjä on aikaisemmin saattanut koostua kahdesta pitäjästä, joiden kirkot ovat sijainneet Kvillessä ja Vremissä. Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 jokainen alueen pitäjä muodosti oman maalaiskunnan. Kunnan alueella on sijainnut neljä taajaväkistä yhdyskuntaa:
- Fjällbacka (vuosina 1888–1964)
- Grebbestad (vuosina 1890–1928)
- Havstenssund (vuosina 1927–1957)
- Sannäs (vuosina 1911–1954)
Vuonna 1929 Grebbestad erotettiin Tanumin maalaiskunnasta Grebbestadin kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kolme "suurkuntaa":
- Bullaren (Mo ja Naverstad)
- Kville (Bottna, Kville ja Svenneby)
- Tanum (Lur, Tanum ja Grebbestadin kauppala)
Grebbestadia lukuun ottamatta nämä olivat kaikki maalaiskuntia. Nykyinen Tanumin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä vuonna 1952 muodostetut kolme "suurkuntaa". Keskustaajamaksi valittiin Tanumsheden taajama.
Vaakuna
Fjällbackan taajaväkisellä yhdyskunnalla ja Kvillen maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna.
Fjällbackan taajaväkinen yhdyskunta
Kvillen maalaiskunta
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 314 | 10,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 167 | 1,3 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 834 | 6,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 10 140 | 81,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 64 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 51 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 175 494 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 166 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 17,6 %
- 18–64-vuotiaat: 57,4 %
- 65 vuotta täyttäneet: 25,1 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 6,9 | 5,8 | |
| jalostus | 22,2 | 22,3 | |
| palvelut | 69,0 | 70,4 | |
| tuntematon | 1,9 | 1,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 4 820 | 5 780 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 83,4 | ||
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 40,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 320 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Tanumshede | 1 697 |
| 2 | Grebbestad | 1 401 |
| 3 | Fjällbacka | 859 |
| 4 | Hamburgsund | 818 |
| 5 | Rabbalshede | 275 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Havsstensund
- Tegelstrand
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Bullarebygden och Smeberg
- Edsvik+Ulmekärr
- Havstenssund
- Krossekärr och Kuseröd
- Kuseröd och Lunden
- Kville
- Kämpersvik
- Lur
- Långesjö
- Resö
- Rådalen + Källeviken
- Sannäs
- Sponslätt + Saltebro
- Säm + Tanums station
- Tegelstrand + Vassviken
- Östad
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tanumin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 6 | 7 | 7 | 8 | 8 | 7 | 8 | 7 | 8 | 7 | 9 | 10 | 9 | 12 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 17 | 16 | 16 | 14 | 11 | 10 | 9 | 9 | 8 | 10 | 12 | 11 | 9 | 8 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 7 | 7 | 7 | 5 | 9 | 9 | 7 | 7 | 7 | 7 | 5 | 5 | 5 | 3 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 2 | 1 | 2 | 3 | 1 | 1 | 1 | 1 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 3 | 4 | 3 | 0 | 0 | 0 | 3 | 1 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 11 | 11 | 11 | 12 | 11 | 10 | 9 | 12 | 10 | 10 | 9 | 8 | 9 | 9 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 5 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 1 | 0 | 4 | 5 | 5 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[20] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Bottnan piiri
- Fjällbackan piiri
- Kvillen piiri
- Lurin piiri
- Mon piiri (Bohuslän)
- Naverstadin piiri
- Svennebyn piiri
- Tanumin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
- Tanum
- Lur
- Naverstad-Mo
- Kville
- Fjällbacka
- Bottna
- Svenneby
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Bottna
- Fjällbacka kbfd
- Grebbestads kyrkoområde
- Kville
- Kville kbfd
- Lur
- Mo
- Naverstad
- Svenneby
- Tanum
- Tanums kyrkoområde
- Vrern*
Kirkot
Bottnan kirkko
Kvillen kirkko
Fjällbackan kirkko
Hamburgsundin kappeli
Lurin kirkko
Mon kirkko
Naverstadin kirkko
Grebbestadin kirkko
Fagerhultin kappeli
Svennebyn vanha kirkko
Svennebyn uusi kirkko
Havstenssundin kappeli
Tanumin kirkko
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
