UNAIDS
UNAIDS eli Yhdistyneiden kansakuntien yhteinen AIDS-ohjelma (Joint United Nations Programme on HIV and AIDS) on YK:n HIV/AIDS-ohjelma. Vuonna 1996 perustetun ohjelman tehtävänä on HIV-tartuntojen ja AIDSin vastainen toiminta. Järjestö toimii n. 150 eri maassa. Sen tukijärjestöihin kuuluvat mm. WHO, Unicef, Maailmanpankki ja Unesco.
| UNAIDS | |
|---|---|
| Perustettu | 1996 |
| Tyyppi | YK:n ohjelma |
| Toimiala | AIDS:n vastainen työ |
| Päämaja | Pregny-Chambésy, Geneven kantoni, Sveitsi |
| Pääjohtaja | Michel Sidibé[1] |
Historia
UNAIDS perustettiin vuonna 1996. Sen perustamisesta oli 1993 päätetty Maailman terveysjärjestön yleiskokouksessa. Seuraavana vuonna ECOSOC hyväksyi ohjelman. Sen alkuperäisiin perustajiin kuuluvat Unicef, UNDP, UNFPA, Unesco ja WHO. YK:n kansainvälinen huumevalvontaohjelma liittyi sen rahoittajiin vuonna 1999, Kansainvälinen työjärjestö vuonna 2001, Maailman ruokaohjelma vuonna 2003 ja YK:n pakolaisjärjestö vuonna 2004.[2]
Tehtävä
UNAIDS:n ensisijainen tehtävä on johtaa, vahvistaa ja tukea työtä AIDS:n leviämisen estämiseksi.[2] Se luo yleiset toimintalinjat aidsin vastaiselle toiminnalle, koordinoi tukijajärjestöjensä toimintaa alalla ja antaa niille teknistä apua.
UNAIDS:n otoimintaa ohjaa 22-jäseninen johtokunta, jonka muodostavat YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOC:n nimeämät jäsenvaltiot, joiden valinnassa pyritään maantieteelliseen tasapainoon. Johtokunnassa on lisäksi kuusi edustajaa alkuperäisistä perustajajäsenistä ja viisi kansalaisjärjestöistä.[2]
Vuonna 2002 valmistuneen arviointiraportin mukaan UNAIDS:n työ maailmanlaajuisella tasolla on onnistunut hyvin, mutta maatasolla tulokset ovat jääneet heikommiksi. Tiedon lisääntyminen ei ole vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen toivotulla tavalla. Tämän huomioon ottaminen tulevassa toiminnassa on suuri haaste, samoin uuden maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän aikaansaaminen.
Rahoitus
Vuonna 2015 UNAIDSin jäsenvaltiot rahoittivat sen toimintaa 194,6 miljoonalla dollarilla. Yhdysvallat oli suurin lahjoittaja 40 miljoonalla dollarillaan. Suomi lahjoitti noin 8,7 miljoonaa dollaria ja oli seitsemänneksi suurin lahjoittaja.[3]
Lähteet
- Leisma, Inka (toim.): Yhdistyneet kansakunnat – järjestelmä ja toiminta yksissä kansissa. Helsinki: Suomen YK-liitto, 2009. ISBN 978-952-9694-73-0.
