Adrastea (kuu)
Adrastea on toiseksi sisin Jupiterin tunnetuista kuista. Kuu löydettiin Voyager 2 -luotaimen kuvista v. 1979. Kuu sai silloin nimeksi S/1979 J 1. Nykyisen nimensä kuu sai 1983 roomalaisesta mytologiasta.
| Adrastea | |
|---|---|
 | |
| Löytäminen | |
| Löytäjät | David C. Jewitt |
| Löytöaika | 1979 |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Planeetta | Jupiter |
| Keskietäisyys | 129 000 km |
| Eksentrisyys | 0,0015 |
| Kiertoaika | 7 h 9 min 30s |
| Inklinaatio | 0,03° |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Läpimitta | 26 × 20 × 16 km |
| Massa | 2×1015 kg |
| Keskitiheys | 0,86 (arvioitu) g/cm3 |
| Painovoima pinnalla | 0,002 m/s2 |
| Pyörähdysaika | - |
| Akselin kaltevuus | 0 |
| Albedo | 0,1 |
| Pinnan lämpötila | keski: 122 K |
Adrastea oli ensimmäinen kuu, joka löydettiin planeettojen välisen luotaimen kuvista teleskooppikuvien sijaan.
Fyysiset ominaisuudet
Adrastea on muodoltaan epäsäännöllinen kuu, jonka oletetaan koostuvan huokoisesta vesijäästä. Kuun pinnasta ei tiedetä mitään, sillä kuusta saadut kuvat ovat erittäin epätarkkoja.
Kiertorata
Adrastea kiertää Jupiteria lähes ympyrän muotoisella kiertoradalla. Etäisyys planeettaan on noin kolmasosa Maan ja Kuun välisestä etäisyydestä. Vuorovesivoimista ja kuun kiertoajasta johtuen (se on sama, kuin Jupiterin pyörähdysaika) kuu on "liimaantunut" yhteen kohtaan Jupiterin taivaalle. Samasta syystä kuu näyttää aina saman puolen Jupiteriin. Samoista syistä kuu tulee myös ennen pitkää törmäämään Jupiteriin yhdessä Metiksen kanssa.
Suhde Jupiterin renkaisiin
Adrastea on suurin materian luovuttaja Jupiterin renkaisiin yhdessä Jupiterin neljän sisimmän kuun kanssa. Suurin osa materiasta on peräisin meteoriittipommituksesta.
Todisteita Adrastean asemasta suurimpana luovuttajan on se, että tihein rengas sijaitsee kuun radalla.
Lähteet
| Amalthea-ryhmä | |
|---|---|
| Galilein kuut | |
| Themisto-ryhmä | |
| Himalia-ryhmä | |
| Carpo-ryhmä | |
| Ananke-ryhmä | |
| Carme-ryhmä | |
| Pasiphaë-ryhmä | |
| Varmistamattomat |