Aldehydit

Aldehydit muodostavat orgaanisen yhdisteryhmän, jonka funktionaalinen ryhmä eli toiminnallinen ryhmä on terminaalinen karbonyyliryhmä -CHO, jota voidaan kutsua myös aldehydiryhmäksi.[1]

Aldehydin yleinen rakenne

Nimeäminen

Aldehydit nimetään IUPAC:n sääntöjen mukaan lisäämällä alkaaniin -aali-pääte, esimerkiksi etaani : etanaali. Jos yhdisteessä on kaksi aldehydiryhmää, saa yhdiste päätteen -diaali, esimerkiksi butaanidiaali.[1] Alifaattiset eli avoketjuiset aldehydit nimetään pisimmän hiiliketjun mukaan. Aldehydeistä käytetään myös paljon niiden triviaalinimiä; esimerkiksi metanaali on formaldehydi ja etanaali asetaldehydi.

Suoraketjuisten aldehydien nimeäminen

Suoraketjuiset aldehydit eli n-aldehydit nimetään niiden sisältämien hiiliatomien mukaan seuraavasti:

N-aldehydejä
Systemaattinen
nimi
Kemiallinen
kaava
CAS-numeroMuu nimi
MetanaaliCH2O50-00-0Formaldehydi
EtanaaliC2H4O75-07-0Asetaldehydi
PropanaaliC3H6O123-38-6Propioninialdehydi
ButanaaliC4H8O123-72-8
PentanaaliC5H10O110-62-3Valeraldehydi
HeksanaaliC6H12O66-25-1
HeptanaaliC7H14O111-71-7Heptaldehydi
OktanaaliC8H16O124-13-0Kapryylialdehydi
NonanaaliC9H18O124-19-6Pelargonialdehydi
DekanaaliC10H20O112-31-2Kapriinialdehydi
UndekanaaliC11H22O112-44-7
DodekanaaliC12H24O112-54-9Lauryylialdehydi
TridekanaaliC13H26O10486-19-8
TetradekanaaliC14H28O124-25-4
PentadekanaaliC15H30O2765-11-9
HeksadekanaaliC16H32O629-80-1
HeptadekanaaliC17H34O629-90-3
OktadekanaaliC18H36O638-66-4
NonadekanaaliC19H38O17352-32-8
EikosanaaliC20H40O12001-36-4
HeneikosanaaliC21H42O51227-32-8
DokosanaaliC22H44O57402-36-5
TrikosanaaliC23H46O72934-02-2
TetrakosanaaliC24H48O57866-08-7
PentakosanaaliC25H50O58196-28-4
HeksakosanaaliC26H52O26627-85-0
HeptakosanaaliC27H54O72934-03-3
OktakosanaaliC28H56O22725-64-0
NonakosanaaliC29H58O72934-04-4
TriakontanaaliC30H60O22725-63-9

Valmistus

Aldehydejä valmistetaan primäärisiä alkoholeja hapettamalla:

Hapettumisen jatkuessa syntyy vastaava karboksyylihappo:

Ihmisen nauttima alkoholi (etanoli) muodostaa elimistössä hitaasti aldehydejä, jotka aiheuttavat runsaan alkoholin käytön seurauksena epämiellyttävän tuoksun uloshengitysilmaan useita tunteja myöhemmin.

Reaktiot

Koska aldehydien sisältämä karbonyyliryhmä on poolinen (elektronegatiivisempi happi (O) vetää sidoselektroneja puoleensa, jolloin happi saa osittaisen negatiivisen varauksen ja hiili positiivisen), siihen liittyy herkästi atomeja ja ioneja.

Aldehydit hapettuvat herkästi vastaavaksi karboksyylihapoksi.

Hydrauksessa aldehydit pelkistyvät vastaavaksi primääriseksi alkoholiksi:

Aldehydien hydraatit

Vesikin voi vesiliuoksessa liittyä aldehydin karbonyyliryhmään, mutta tällöin on kyseessä tasapainoreaktio. Tässä reaktiossa syntyvässä aldehydin hydraatissa on samaan hiiliatomiin sitoutuneena kaksi hydroksyyliryhmää (OH), esimerkiksi asetaldehydin hydraatissa: CH3 ·CH(OH)2. Tällaisesta hydraatista vesi lohkeaa myös esimerkiksi tislattaessa.[2] Koska vesi irtoaa hydraatista helposti ja liuos sisältää aina myös vapaata aldehydiä, nämä hydraatit reagoivat aldehydien tavoin, minkä vuoksi niitä ei niissä esiintyvistä hydroksyyliryhmistä huolimatta pidetä alkoholeina.[2]

Jos kuitenkin aldehydin α-hiileen liittyvät vetyatomit on korvattu jollakin voimakkaasti elektroneja vetävällä substituutilla, aldehydin hydraatti on kestävä. Sellainen on esimerkiksi kloraalihydraatti CCl3 · CH(OH)2. Siitä vesi ei lohkea spontaanisti, mutta se voidaan irrottaa ja aldehydi, kloraali, vapauttaa esimerkiksi väkevän rikkihapon avulla.[2]

Aldehydejä

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aldehydit.
🔥 Top keywords: