Etelä-Australia

Australian osavaltio

Etelä-Australia (engl. South Australia) on Australian kolmanneksi suurin osavaltio. Sen pääkaupunki on Adelaide. Etelä-Australian pinta-ala on 1 043 514 km² ja väkiluku oli 1 676 653 vuoden 2016 väestönlaskennassa.[1] Nimestään huolimatta Etelä-Australia ei ole Australian eteläisin osavaltio.

Etelä-Australia
South Australia
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
ValtioAustralia
Hallinto
 – hallinnollinen keskusAdelaide
 – PääministeriSteven Marshall (LPA)
 – KuvernööriHieu Van Le
EdustusAustralian parlamentti
 – Edustajainhuone11 paikkaa
 – Senaatti12 paikkaa
Pinta-ala1 043 514 km² (4.)
 – maa983 275[1] km²
 – sisävesi60 032 km² (5,75 %)
Väkiluku (2016)1 759 184 (5.)
 – väestötiheys1,70 as./km²
BKT (2010–2011)$86 323 000 000
 – asukasta kohti$52 318
Symbolit
 – Lempinimi

The Festival State

The Wine State
 – Korkein kohtaMount Woodroffe (1 435 m)
 – Matalin pisteEyrejärvi (-62 m)
Lyhenteet
 – postitunnusSA
 – ISO 3166AU-SA
Government of South Australia

Etelä-Australia on harvaan asuttua aluetta, siellä asuu alle kymmenen prosenttia koko mantereen väestöstä. Pääosa asukkaista keskittyy Adelaiden kaupunkiin, loput asuvat viljavilla mailla Murrayjoen varrella tai etelärannikolla.

Etelä-Australian merkittävimmät vientituotteet ovat viini, vehnä ja villa. Yli puolet Australian viineistä tuotetaan tämän osavaltion alueella.lähde?

Hallinto

Etelä-Australia on Australian osavaltio, mikä tarkoittaa että sillä on oma itsenäinen hallinto ja lainsäädäntö. Osavaltion lait eivät saa olla ristiriidassa liittovaltion lakien kanssa. Kuninkaan seremoniallista valtaa osavaltiossa pitää kuvernööri. Osavaltion päämies on hallituksen pääministeri.[2] Etelä-Australialla on 12 edustajaa Australian parlamentin ylähuoneessa ja 11 edustajaa alahuoneessa.

Etelä-Australialla on oma kaksikamarinen parlamentti, jonka ylähuoneessa on 22 paikkaa ja alahuoneessa 47 paikkaa. Parlamentin jäsenet valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Vaalit voittaneen puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri ja hän kokoaa hallituksen ja valitsee sen ministerit. Osavaltion toimeenpanovalta on kuvernöörillä, joka allekirjoittaa osavaltion lait ja muut viralliset asiakirjat. Hänellä on myös oikeus hajottaa parlamentti mikäli hallitusta ei saada muodostettua.[3]

Osavaltion tuomivalta on tuomioistuimilla. Osavaltion korkein tuomioistuin on korkein oikeus (engl. Supreme Court). Tämän alapuolella ovat käräjäoikeudet (engl. District Courts) ja niiden alapuolella maistraatit (engl. Magistrates Courts). Osavaltiolla on myös neljä erikoistunutta alaoikeuslaitosta, jotka ovat erikoistuneet tiettyihin oikeustoimiin kuten alaikäisiin, työpaikkoihin, ympäristöön ja perinkirjoituksiin.[4]

Paikallishallinnosta vastaavat paikallishallintoalueet, joita osavaltiossa on 74. Alueet vastaavat kuntia ja niiden tehtävänä on ylläpitää kunnallistekniikka. Kunnat saavat myös tarjota lisärahoitusta ja -resursseja paikallisille palveluille kuten esimerkiksi terveydenhuollolle, palokunnalle, poliisille tai kouluille, joiden ensisijainen toiminnasta vastaa osavaltio. Paikallishallintoalueet saavat tulonsa osavaltiolta minkä lisäksi niillä on pieni verotusoikeus.[5]

Lähteet

Aiheesta muualla

🔥 Top keywords: