Nanning

Nanningissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan subtrooppinen kostea ilmasto. Kesät ovat kuumia ja sateisia, talvella sataa hieman vähemmän ja on leutoa. Vuoden keskilämpötila on noin 23 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 360 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 29 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 14 °C. Sateisin kuukausi on kesäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 230 millimetriä. Joulukuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 30 millimetriä.^[2]

Nanning mainitaan historiankirjoissa ensimmäisen kerran nimellä Jinxing vuonna 318 jaa. Vuonna 586 sen nimi muutettiin Xuanhuaksi ja Tang-dynastian aikana alueelle perustettiin Yong-niminen prefektuuri. Paikkakunnalle sijoitettiin varuskunta hallitsemaan etnisten vähemmistöjen alueita Guangxissa ja naapurimaakunnissa Yunnanissa ja Guizhoussa. 800-luvun puolivälissä Tang-dynastia soti Nanzhaon valtiota vastaan ja Nanzhaon joukot miehittivät Nanningia jonkin aikaa vuoden 861 jälkeen. Nanning säilyi rajaseutuna Song-dynastian valtakaudella. 1052 alueella syttyi Nong Zhigaon johtama kapina ja sittemmin Nanning tunnettiin lähinnä varuskuntakaupunkina. Ming- ja Qing-dynastioiden aikana Nanningista tuli oma prefektuurinsa.^[3]

Qing-dynastian viranomaiset avasivat kaupungin ulkomaalaiselle kaupalle vuonna 1907 ja tämä johti kaupungin huomattavaan kasvuun. 1900-luvun alun aikana kaupunki kasvoi ulos alkuperäiseltä muurin ympäröimältä vanhankaupungin alueelta. Vuosien 1912 ja 1936 välillä kaupunki oli Guangxin maakunnan pääkaupunki korvaten aiemmin pääkaupunkina toimineen Guilinin. 1930-luvulla paikallinen sotaherra Li Zongren suunnitteli nykyaikaisen tilavan kaupunkikaavan. Japani miehitti kaupunkia hetkellisesti vuonna 1940 Kiinan–Japanin sodan aikana ja sittemmin siitä tuli tärkeä Yhdysvaltojen ilmavoimien tukikohta. Japani valtasi kaupungin uudelleen vuonna 1944 ja piti sitä hallussaan seuraavaan vuoteen saakka. Vuonna 1949 Nanningista tuli jälleen Guangxin maakunnan pääkaupunki ja se säilytti asemansa kun Guangxista tehtiin Guangxin zhuangien autonominen alue vuonna 1958.^[3]

Ranskan Indokiinan sodan aikana Nanning oli vietnamilaisten kommunistien tärkeä tukikohta Kiinassa ja sen kautta Kiina huolsi sittemmin amerikkalaisia vastaan taistelleita kommunisteja Vietnamissa myös Vietnamin sodassa. Kiinan–Vietnamin sodassa vuonna 1979 sen kautta huollettiin puolestaan kiinalaisia joukkoja.^[3]

Nanning Wuxun kansainvälinen lentoasema palvelee kaupunkia ja sen ympäristöä. Lentokentältä liikennöidään kaikkiin Kiinan maakunnallisiin pääkaupunkeihin, sekä ASEAN-maiden tärkeimpiin kaupunkeihin. Jokien kautta voidaan liikennöidä aina Kantoniin, Hongkongiin ja Macaolle saakka. Moottoritiet yhdistävät kaupungin Guiliniin, Liuzhouhun ja Beihaihin^[4]

Nanningin bruttokansantuote vuonna 2014 oli yhteensä 314,8 miljardia renminbiä, eli asukasta kohden 45 735. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on 12 % ja alueella tuotetaan esimerkiksi sokeriruokoa, silkkiä, hedelmiä ja kasviksia. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on 29 % ja sen tärkeä osa on maataloustuotteiden jalostus. Muita tärkeitä teollisuuden aloja kaupungissa ovat paperi-, kemikaali-, lääke- ja elektroniikkateollisuus. Suurin yksittäinen talouden ala on palveluala. Turismin ohella logistiikka on kasvattanut merkitystään.^[4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nanning Wikimedia Commonsissa