ISAF

Naton johtama monikansallinen kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa 2001–2014
Tämä artikkeli käsittelee rauhanturvaoperaatiota. ISAF on myös Kansainvälinen purjehtijaliitto.

ISAF eli International Security Assistance Force oli Naton johtama ja YK:n valtuuttama monikansallinen kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa 2001-2014. Sen tehtävänä oli tukea maan väliaikaista hallintoa luomalla vakautta ja turvallisuutta Afganistaniin.

ISAFin logo. Paštunkielinen kirjoitus: کمک و همکاری (Komak va Hamkari) tarkoittaa "Avunantoa ja yhteistyötä".
Nykyiset ISAF-operaatioon osallistuvat valtiot tumman vihreällä, mahdolliset tulevat valtiot vaalean vihreällä ja entiset valtiot syaanilla.

YK:n turvallisuusneuvosto päätti ISAF-operaatiosta joulukuussa 2001 ja se alkoi tammikuussa 2002. ISAFin johtovastuu siirtyi Natolle 11. lokakuuta 2003. Ensimmäiset lähes kaksi vuotta operaation mandaatti käsitti vain Kabulin alueen, mutta 13. lokakuuta 2003 turvallisuusneuvosto laajensi sen koko maahan. Vuodesta 2011 alkaen vastuuta turvallisuudesta siirrettiin asteittain afganistaninlaisille joukoille, ja ISAFn missio päättyi 2014.[1]

Afganistanissa oli käynnissä ISAFin kanssa samanaikaisesti Yhdysvaltain operaatio Enduring Freedom, jolla on YK:n peruskirjan 51. artiklan antama valtuutus ja turvaneuvoston vahvistus muun muassa päätöslauselmilla 1373 vuonna 2001, 1662 v. 2006 ja 1659 v. 2006. Operaatio käsitti taistelutoimintaa pääasiassa islamilaisia taleban-joukkoja vastaan, lähinnä Pakistanin rajalla pataanien asuinalueilla ja vuoristossa. Yhdysvallat ehdotti ISAFin ja Endurance Freedomin yhdistämistä, mutta ajatus ei alkuun saanut kannatusta EU:n piirissä.

Vuonna 2006 ISAF yhdistettiin Enduring Freedom'iin. Merkittäviä lisävoimia on operaatiolle tarjonnut Alankomaat. Alankomaiden hallitus lisäsi joukkoja Afganistanissa Yhdysvaltain pyynnöstä ja otti rintamavastuun Kandaharin alueesta, jossa oli jo Enduring Freedominkin aikana käyty taisteluita talebaneja vastaan. Alankomaat veti joukkonsa Afganistanista vuonna 2010.[2]

Operaation vahvuus oli noin 9 500 sotilasta 36 maasta. Suomalaisia ISAF-operaatiossa työskenteli noin 200.

ISAF:iin osallistuneet maat

NATO-maat

Naton kumppannusmaat

Muut valtiot

ISAFin alueellinen jako

ISAF joukkojen alueellinen jako vuonna 2006.

ISAF:n päämaja

ISAFia johdettiin Kabulista.

ISAFin keskinen alue

Päämajan tapaan keskisen alueen johto oli Kabulissa. Sitä komensivat ranskalaiset.lähde?

ISAFin pohjoinen alue

Pohjoisen alueen komentopaikka oli Mazar-i-Sharifissa ja johtovaltiona oli Saksa. Alueella oli viisi jälleenrakennusryhmää, provincial reconstruction teamia.lähde?

ISAFin läntinen alue

Läntisen alueen komentopaikka oli Heratissa ja johtovaltiona oli Italia. Alueella oli neljä jälleenrakennusryhmää.lähde?

ISAFin eteläinen alue

Eteläinen alue oli yksi osa Afganistanin operaation lohkoista. Siihen kuuluivat Kandaharin, Uruzganin, Zabulin ja Daikondin maakunnat.[3] Komentopaikka sijaitsi Kandaharissa. Alueen johto kiersi ensin Kanadan, Alankomaiden ja Britannian kesken, mutta siirtyi myöhemmin Yhdysvalloille. NATO-maista eteläisellä alueella toimivat Yhdysvaltojen lisäksi Albania, Britannia, Bulgaria, Kanada, Ranska, Romania ja Slovakia. Natoon kuulumattomista maista alueella toimivat Australia, Jordania ja Singapore.[3]

Alueella oli kolme jälleenrakennusryhmää, jotka toimivat Kandaharissa, Qalatissa ja Uruzganissa.[3]

Alue oli kaikkein haasteellisin ja se kuului aikaisemmin yhdysvaltalaisjohtoiselle Enduring Freedom -operaatiolle, minkä yhdistämistä ISAFiin epäiltiin. Alueella talibanit kävivät sissisotaa Naton joukkoja vastaan.lähde?

ISAFin itäinen alue

Itäisellä alueella toimi Bagramista käsin yksi alue, jossa oli 11 jälleenrakennusryhmää.lähde?

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

  • Afganistan. Puolustusvoimat. 16.11.2009 / päiv. 8.4.2013. Arkistoitu 12.12.2013. Viitattu 27.12.2020.
🔥 Top keywords: