2003

• Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2003 oli vuohen vuosi.

Tammikuu

• 1. tammikuuta – Suomessa tulivat voimaan sukupuolenkorjauslaki ja laki henkisestä työsuojelusta.
• 1. tammikuuta – Luiz Inácio Lula da Silvasta tuli Brasilian 37. presidentti.
• 1. tammikuuta – Pascal Couchepinista tuli Sveitsin presidentti.
• 1. tammikuuta – Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin ja Pattijoen kunta Raahen kaupunkiin. Nämä olivat ensimmäiset kuntaliitokset sitten vuoden 1976, jota edeltävänä syksynä ei järjestetty kunnallisvaaleja.
• 1. tammikuuta – Houtskari ja Maksamaa muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi. Sipoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
• 2. tammikuuta – Vantaan kaupunginjohtaja Erkki Rantala ilmoitti yllättäen eroavansa virastaan työuupumuksen vuoksi ja petyttyään kaupungin poliittiseen päätöksentekoon.
• 10. tammikuuta – Vammalan käräjäoikeus tuomitsi Tyrvään Pyhän Olavin kirkon sytyttäneen paikkakuntalaisen miehen viiden vuoden vankeuteen ja 1,3 miljoonan euron korvauksiin. Kirkko oli palanut 21. syyskuuta 1997.
• 13. tammikuuta – Ylen radiouudistus: Ylen Ykkösen nimi muuttui Yle Radio 1:ksi, Radiomafian tilalle tuli YleX ja Radio Ainon tilalle YleQ.
• 14. tammikuuta – Kansanedustaja Seppo Kanerva erosi Suomen Keskustasta ja liittyi Liberaaleihin, joiden ainoa kansanedustaja hänestä tuli.
• 15. tammikuuta – Euroopan parlamentti kielsi eläinkokeet kosmetiikkatuotteiden testauksessa.
• 23. tammikuuta – Viimeinen onnistunut yhteys Pioneer 10 -avaruusluotaimeen, kaukaisimmista ihmisen tekemistä avaruusaluksista.^[1]
• 24. tammikuuta – Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto (Department of Homeland Security) aloitti toimintansa. Siihen yhdistettiin tulli, salainen palvelu ja liittovaltion poliisin koulutus.
• 24. tammikuuta – Kansanedustaja Sirpa Pietikäinen luopui ehdokkuudestaan eduskuntavaaleissa. Pietikäisen epäiltiin syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen siirtäessään autoaan Hämeenlinnan rautatieaseman pysäköintipaikalla.
• 30. tammikuuta – Britannian, Espanjan, Italian, Portugalin, Unkarin, Puolan, Tanskan ja Tšekin johtajat ilmoittivat tukevansa Yhdysvaltain suunnitelmia hyökätä Irakiin. Ilmoitus johti maailmanlaajuiseen kritiikkiin.

Helmikuu

• 1. helmikuuta – Avaruussukkula Columbia tuhoutui Texasin yllä palatessaan lennoltaan. Kaikki seitsemän astronauttia kuolivat.
• 6. helmikuuta – Vuodesta 1999 lähtien käyty pesäpallon sopupeliskandaalin oikeuskäsittely päättyi Helsingin hovioikeudessa. Yhden syytetyn Vantaan käräjäoikeudessa saama sakkotuomio koveni neljän kuukauden ehdolliseksi vankeudeksi.
• 10. helmikuuta – Ranska, Saksa ja Venäjä allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puolsivat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyökkäystä ja vastustivat näin suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana päivänä Ranska, Saksa ja Belgia käyttivät Natossa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytämää apua Turkille Irakin konfliktissa.
• 11. helmikuuta – Mikrobiologian professori Pirjo Mäkelä sai ensimmäisenä naisena Suomessa tieteen akateemikon arvonimen.
• 14. helmikuuta – Maailman ensimmäinen kloonattu nisäkäs Dolly-lammas kuoli.
• 15. helmikuuta – Yli kuusi miljoonaa ihmistä 600 kaupungissa ympäri maailman protestoi suunnitelmaa hyökätä Irakiin.
• 17. helmikuuta – Suomessa lakattiin käyttämästä television virityskuvaa. Sitä viimeksi käyttänyt YLE TV2 korvasi sen mobiilipeleillä.
• 17. helmikuuta – Hiihtäjä Kaisa Varis jäi kiinni dopingin käytöstä Val di Fiemmessä Italiassa pidetyissä hiihdon MM-kisoissa. Hopeaa voittanut naisten viestijoukkue menetti mitalinsa eikä Suomi lopulta saanut kisoista maastohiihtomitaleita.
• 19. helmikuuta – Karjalanpiirakka sai neljäntenä suomalaisena elintarvikkeena EU:n nimisuojan.
• 26. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehdä Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.^[2]
• 27. helmikuuta – Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi kansanedustaja Sirpa Pietikäisen 40 päivän ehdolliseen vankeuteen, 15 päiväsakkoon ja viiden kuukauden ajokieltoon rattijuopumuksesta. Pietikäinen tyytyi saamaansa tuomioon.

Maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait kehottivat Saddam Husseinia luopumaan vallasta.
• 1. maaliskuuta – Roy Jones Jr. voitti John Ruizin ja hänestä tuli nyrkkeilyn maailmanmestari.
• 1. maaliskuuta – Turkin parlamentti esti Yhdysvaltojen 62 000 miehen hyökkäysjoukkojen sijoittamisen Turkkiin.
• 1. maaliskuuta – Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen suunnittelijaksi epäilty Khalid Sheikh Mohammed pidätettiin Pakistanissa.
• 2. maaliskuuta – Jacques Chirac aloitti valtiovierailun Algeriassa ensimmäisenä Ranskan presidenttinä Algerian vuonna 1962 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen.
• 3. maaliskuuta – Helsingin käräjäoikeus määräsi Art House -kustantamon toimitusjohtajan Heikki Haavikon paljastamaan 5 000 euron sakon uhalla yhtiön kustantaman Minne hävisivät Soneran miljardit? -kirjan kirjoittajan henkilöllisyyden. Kirja oli ilmestynyt alun perin nimimerkki Pekka Pelottoman kirjoittamana Internetissä kesällä 2002. Kirjoittajan julkistamista oli vaatinut Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander, joka oli tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.
• 6. maaliskuuta – Kuuban parlamentti valitsi presidentti Fidel Castron edelleen maan johtoon. Castrolla ei ollut vastaehdokkaita.
• 6. maaliskuuta – Kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki syytti pääministeri Paavo Lipposta siitä, että tämä oli liittänyt Suomen Yhdysvaltain Irakin-vastaiseen liittoumaan. Lipponen kiisti väitteen.
• 11. maaliskuuta – YK:n alainen kiinteä kansainvälinen sotarikostuomioistuin aloitti toimintansa Haagissa.
• 12. maaliskuuta – Serbian pääministeri Zoran Đinđić murhattiin Belgradissa.

• 12. maaliskuuta – WHO asetti maailmanlaajuisen hälytyksen SARSista.
• 13. maaliskuuta – Nature-lehti raportoi 350 000 vuotta vanhoja pystyssä kävelleen ihmisen jalanjälkiä löydetyn Italiasta.
• 14. maaliskuuta – Recep Tayyip Erdoğanista tuli Turkin tasavallan uusi pääministeri.
• 15. maaliskuuta – Kiinan kansankongressi valitsi Hu Jintaon Kiinan uudeksi presidentiksi Jiang Zeminin jälkeen.
• 15. maaliskuuta – Presidentti Patessén poissa ollessa kapinalliskenraali François Bozizé teki vallankaappauksen Keski-Afrikan tasavallassa ja julisti itsensä maan presidentiksi.
• 16. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit.
• 16. maaliskuuta – Yhdysvaltain, Britannian, Portugalin ja Espanjan johtajat tapasivat Azoreilla tavoitteenaan saada YK:n turvallisuusneuvosto päättämään uhata Irakia sodalla, ellei se suostu aseistariisuntaan.
• 16. maaliskuuta – Irakin sota: pidettiin tähän mennessä suurimmat sodanvastaiset mielenosoitukset.
• 17. maaliskuuta – Kanada ilmoitti, ettei se aio osallistua sotatoimiin Irakia vastaan ilman YK:n hyväksyntää.
• 17. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush määräsi Saddam Husseinin ja hänen sukunsa poistumaan Irakista 48 tunnin kuluessa uhaten sodalla.^[3]
• 20. maaliskuuta – Irakin sota: joukot Yhdysvalloista, Britanniasta, Australiasta ja Puolasta hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n hyväksyntää ja Bagdadia pommitettiin.^[4]
• 20. maaliskuuta – Pääasiassa jääkiekkovalmentajana tunnetuksi tullut Alpo Suhonen valittiin Pori Jazz -festivaalin toimitusjohtajaksi huhtikuun alusta lukien. Suhonen oli aiemmin toiminut myös Turun kaupunginteatterin johtajana vuosina 1991–1992.
• 23. maaliskuuta - Kimi Räikkönen voitti uransa ensimmäisen F1-kilpailunsa Malesian Grand Prix:ssä
• 27. maaliskuuta – Helsingin rikospoliisi ryhtyi ulkoministeriön pyynnöstä tutkimaan ministeriön salaisten ns. Irak-muistioiden vuotamista iltapäivälehtiin. Presidentin kansliapäällikköä Martti Mannista epäiltiin vuotajaksi ja hänen pääsynsä työpaikalleen Presidentinlinnaan estettiin.
• 31. maaliskuuta – Diplomi-insinööri Juhani Paajanen valittiin Vantaan kaupunginjohtajaksi.

Huhtikuu

• 2. huhtikuuta – Valtion liikuntaneuvosto ehdotti Suomen Hiihtoliiton saaman valtionavun jyrkkää pudottamista suomalaisten hiihtäjien dopingin käytön vuoksi. Useat sponsorit olivat jo vetäneet tukensa pois Hiihtoliitolta.
• 9. huhtikuuta – Yhdysvaltain joukot valtasivat Bagdadin päättäen Saddam Husseinin vallan.^[4]
• 13. huhtikuuta – Paula Radcliffe juoksi uuden naisten maratonin maailmanennätyksen 2.15.25.
• 15. huhtikuuta – Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen pääministeriksi.
• 22. huhtikuuta – Eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n puheenjohtaja ja entinen pääministeri Paavo Lipponen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustan Seppo Kääriäinen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Ilkka Kanerva.
• 25. huhtikuuta – Saab-henkilöautojen valmistus Uudenkaupungin autotehtaalla päättyi. Vuodesta 1968 alkaen Uudessakaupungissa oli koottu 738 135 Saabia. Porsche Boxster -autojen valmistuksen oli tarkoitus jatkua ainakin vuoteen 2008 saakka.
• 30. huhtikuuta – Tutsipresidentti Pierre Buyoyan valtakausi päättyi Burundissa.
• 30. huhtikuuta – Euroopan unioni, Yhdysvallat, YK ja Venäjä ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, ns. tiekartan, joka edellytti muun muassa molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.

Toukokuu

• 1. toukokuuta – George W. Bush piti puheen lentotukialus USS Abraham Lincolnilla taustallaan näyttävä banneri, jossa luki ”tehtävä suoritettu” (”Mission Accomplished”).^[4]
• 7. toukokuuta – L. Paul Bremer nimitettiin Coalition Provisional Authorityn johtoon. Hän erotti tuhannet Irakin Baath-puolueen jäsenet valtion töistä ja hajotti 400 000 miehisen Irakin armeijan.^[4]
• 7. toukokuuta – Suomi hävisi Ruotsille MM-jääkiekon puolivälierässä Hartwall-areenalla 5–6, johdettuaan toisessa erässä viiden minuutin pelin jälkeen vielä 5–1.
• 16. toukokuuta – Casablancassa Marokossa tehtiin useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijät. Marokon viranomaiset pidättivät useita islamistijärjestön jäseniä, joiden epäiltiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
• 20. toukokuuta – Sisäministeri Kari Rajamäki pidätti sisäministeriön kansliapäällikön Kari Häkämiehen virastaan. Häkämiestä epäiltiin kahdesta naisystäväänsä kohdistuneesta pahoinpitelystä. Hän erosi virastaan 9. kesäkuuta.
• 24. toukokuuta – Riiassa järjestetyt Euroviisut voitti Turkin Sertab Erener kappaleella Everyway That I Can. Toiseksi sijoittui Belgian Urban Trad ja Venäjän t.A.T.u. tuli kolmanneksi. Suomi ei osallistunut tänä vuonna.
• 26. toukokuuta – Euroopan perustuslakiehdotus julkistettiin.
• 26. toukokuuta – Turkista Zaragozaan matkalla ollut, Espanjan ISAF-joukkoja kuljettanut ukrainalainen Jak-42-lentokone putosi lähellä Trabzonia. Onnettomuudessa kuoli 12 miehistön jäsentä ja 62 sotilasta, mikä oli Espanjan armeijan pahin rauhanaikainen onnettomuus.
• 27. toukokuuta – Marokossa hyväksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. päivän iskujen seurauksena.
• 31. toukokuuta – Auringonpimennys Suomessa.

Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Kiinassa alkoi Kolmen rotkon padon tekojärven täyttö. Alueelta siirrettiin miljoonia ihmisiä asumaan muualle.
• 1. kesäkuuta – Suomessa tuli voimaan laki kaksoiskansalaisuudesta.
• 8. kesäkuuta – Sotilasvallankaappausyritys päättyi Mauritaniassa väkivaltaisten taistelujen jälkeen.
• 8. kesäkuuta – Puolassa päättyi kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Jäsenyyttä kannatti yli 77 prosenttia äänestäneistä.
• 11. kesäkuuta – Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski päätti olla nostamatta vakoilusyytteitä Alpo ja Jukka Rusia vastaan, koska todisteita heitä vastaan ei ollut riittävästi.
• 14. kesäkuuta – Tšekissä järjestetty kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä päättyi. Äänestäneistä yli 77 prosenttia oli jäsenyyden kannalla.
• 16. kesäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkaisi raportin Iranin ydinaseisiin liittyneistä toimista ja pyysi maalta lupaa saada suorittaa maassa tutkimuksia.
• 17. kesäkuuta – Liberia allekirjoitti aseleposopimuksen kahden kapinallisryhmän kanssa, jotka hallitsivat yli puolta maan alueesta.
• 18. kesäkuuta – Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerin paikalta Irak-skandaalin vuoksi.
• 19. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitettiin YK:n pääsihteerin henkilökohtaiseksi edustajaksi vakavasta kuivuudesta kärsineeseen Itä-Afrikkaan. Nälänhätä oli erityisen vaikea Etiopiassa ja Eritreassa.
• 20. kesäkuuta – Latvian parlamentti valitsi maan presidentin Vaira Vīķe-Freibergan uudelle nelivuotiselle virkakaudelle.
• 24. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti Matti Vanhasen hallituksen. Jäätteenmäen hallitukseen verrattuna ministerilista säilyi lähes ennallaan.
• 25. kesäkuuta – Suomen Keskustan kansanedustaja Markku Koski valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi hänen edeltäjänsä Seppo Kääriäisen siirryttyä Vanhasen hallituksen puolustusministeriksi.
• 26. kesäkuuta – Haagin sotarikosoikeudessa tuomittu Bosnian serbitasavallan entinen presidentti Biljana Plavšić tuotiin Ruotsiin lähellä Örebrota sijaitsevaan Hinsebergin naisvankilaan kärsimään 11 vuoden vankeusrangaistustaan, joka oli langetettu hänelle 27. helmikuuta. Plavšić vapautettiin lokakuussa 2009.
• 26. kesäkuuta – Yhdysvaltain armeijassa palvellut kapteeni, Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Arlingtonin sotilashautausmaalle. Törni oli kadonnut Vietnamin sodan aikana syksyllä 1965 ja hänen ruumiinsa oli löydetty vuonna 1998.

Heinäkuu

• 1. heinäkuuta – 500 000 ihmistä marssi Hongkongissa protestoiden Hongkongin lain maanpetosartiklaa 23.
• 2. heinäkuuta – Kanadan Vancouver valittiin vuoden 2010 talviolympialaisten isäntäkaupungiksi.
• 2. heinäkuuta – EU:n puheenjohtajamaan Italian pääministeri Silvio Berlusconi totesi EU-parlamentin sosialistiryhmän saksalaisen puheenjohtajan Martin Schulzin olevan sopiva henkilö keskitysleirin kapon rooliin valmisteilla olleessa elokuvassa. Berlusconin lausunto herätti Saksassa suuren suuttumuksen ja liittokansleri Gerhard Schröder perui suunnittelemansa lomamatkan Italiaan.
• 5. heinäkuuta – WHO julisti SARSin nujerretuksi.
• 12. heinäkuuta – Seinäjoen tangomarkkinat järjestettiin 18. kerran. Tangokuninkaaksi valittiin Kari Hirvonen Ähtäristä ja tangokuningattareksi Saija Tuupanen Tuupovaarasta.
• 22. heinäkuuta – Saddam Husseinin pojat Uday ja Qusay Hussein tapettiin yhdysvaltalaisjoukkojen ratsiassa Mosulissa.^[4]
• 28. heinäkuuta – Valtioneuvos Harri Holkeri nimitettiin Kosovon vuonna 1999 perustetun väliaikaishallinnon johtajaksi.
• 30. heinäkuuta – Viimeinen Volkswagen Kupla valmistui Pueblassa, Meksikossa.

Elokuu

• 1. elokuuta – itsemurhapommittaja hyökkäsi sotilassairaalaan Mozdokissa Pohjois-Ossetiassa ja surmasi yli 50 ihmistä.^[5]
• 2. elokuuta – YK määräsi rauhanturvaajajoukon Liberiaan.
• 2. elokuuta – Tiedemiesten mukaan otsonikerros näytti elpymisen merkkejä kansainvälisen freonien kiellon jälkeen.
• 3. elokuuta – Tyrvään Pyhän Olavin kirkko otettiin uudelleenrakentamisen jälkeen taas käyttöön.
• 11. elokuuta – Nato otti Afganistanin rauhaturvaajat komentoonsa.
• 12. elokuuta – Suomen Maaseudun Puolue poistettiin puoluerekisteristä. Puolueen toiminta oli kuitenkin loppunut konkurssiin jo vuonna 1995. Rekisteristä poistettiin myös Kirjava Puolue, Kommunistinen Työväenpuolue, Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen Senioripuolue.
• 15. elokuuta – YK.n pääsihteeri Kofi Annan saapui lomamatkalle Suomeen. Matkan ainoa virallinen osa oli tapaaminen presidentti Tarja Halosen kanssa.
• 16. elokuuta - Gösta Erik Sundqvist kuoli, hän oli suomalainen muusikko, radiokoomikko ja tuottaja. Hän toimi Leevi and the Leavings -yhtyeen laulajana sen perustamisesta lähtien. Hän myös sävelsi, sanoitti ja sovitti itse kaikki yhtyeen kappaleet.
• 19. elokuuta – YK:n päämajana Bagdadissa toiminut Canal-hotelli räjäytettiin itsemurhaiskussa, 24 ihmistä kuoli, suurin osa YK:n henkilöstöä. Isku sai YK:n ja monet kansainväliset järjestöt vetäytymään Irakista.^[4] Pääsihteeri Kofi Annan joutui tapauksen vuoksi keskeyttämään lomamatkansa Suomessa.
• 23. elokuuta – Leningrad Cowboys -yhtye ja Puna-armeijan kuoro pitivät Helsingin Senaatintorilla ensimmäisen yhteisen konserttinsa yli kymmeneen vuoteen. Konsertti avasi Helsingin juhlaviikot.
• 25. elokuuta – 52 ihmistä kuoli Mumbaissa Intiassa kahden pommin räjähdyksessä.
• 26. elokuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingin lisäksi kuninkaalliset vieraat kävivät Haminassa, Porvoossa ja Jyväskylässä.
• 27. elokuuta – Mars oli oppositiossa samaan aikaan kuin se oli lähellä periheliään. Tällöin se oli lähempänä Maata kuin se oli ollut yli 50 000 vuoteen.
• 30. elokuuta – 40 vuotta vanha venäläinen projekti 627A -luokan ydinsukellusvene K-159 upposi Barentsinmerellä, kun sitä oltiin hinaamassa romutettavaksi.^[6] Veneessä olleista kymmenestä merimiehestä yhdeksän hukkui. Venäjän viranomaiset vakuuttivat, ettei sukellusvene aiheuttanut ympäristöhaittoja.

Syyskuu

• 1. syyskuuta – Suomessa tuli voimaan laki partisaanien uhreille maksettavista korvauksista. Neuvostoliittolaisten partisaanien Suomen puolelle tekemissä hyökkäyksissä oli jatkosodan aikana 1941–1944 kuollut 154, loukkaantunut 53 ja kadonnut 19 ihmistä.
• 10. syyskuuta – Ruotsin ulkoministeriä Anna Lindhiä puukotettiin tukholmalaisessa tavaratalossa. Hän kuoli seuraavana päivänä.
• 10. syyskuuta – Matkapuhelimien latureita valmistava Salcomp Oy ilmoitti lakkauttavansa tehtaansa Kemijärvellä ja siirtävänsä tuotannon Kiinaan. Suurin osa tehtaan työntekijöistä irtisanottiin ja julkisuudessa heräsi keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta.
• 12. syyskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti poistaa vuodesta 1988 lähtien voimassa olleet Libyan vastaiset talouspakotteet. Libya oli elokuussa tunnustanut osallisuutensa Lockerbien pommi-iskuun, jonka seurauksena pakotteet oli otettu käyttöön.
• 14. syyskuuta – Ruotsi hylkäsi euron käyttöönoton kansanäänestyksessä.
• 14. syyskuuta – Viro hyväksyi liittymisen Euroopan unioniin kansanäänestyksessä.
• 18. syyskuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti Kokoomuksen entisen kansanedustajan ja ministerin Anneli Tainan Etelä-Suomen läänin maaherraksi.
• 22. syyskuuta – Jopa 7 800 minkkiä päästettiin häkeistään Kokkolassa sijainneella turkistarhalla. Suurin osa eläimistä saatiin kiinni. Eläinten vapautusrintama EVR hyväksyi iskun, mutta Animalia tuomitsi sen. Sisäministeri Kari Rajamäki ilmoitti pitävänsä turkistarhoille tehtyjä iskuja ”ekoterrorismina”.
• 27. syyskuuta – Smart 1 laukaistiin matkaan.
• 28. syyskuuta – Paul Tergat teki uuden maratonin maailmanennätyksen 2.04.55.
• 30. syyskuuta – Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi sisäministeriön entisen kansliapäällikön Kari Häkämiehen yli 3000 euron sakkoihin kolmesta pahoinpitelystä. Häkämies myönsi pahoinpidelleensä naisystäväänsä kolmeen otteeseen kesämökillään Fiskarsissa Pohjan kunnassa.

Lokakuu

• 1. lokakuuta – Suomessa tuli voimaan uusi järjestyslaki, joka korvasi kaupunkien ja kuntien omat järjestyssäännöt.
• 5. lokakuuta – Ahmad Kadyrov valittiin Tšetšenian presidentiksi.
• 7. lokakuuta – Republikaani Arnold Schwarzenegger valittiin Kalifornian kuvernööriksi korvaamaan demokraatti Gray Davisin.
• 9. lokakuuta – Säveltäjä Magnus Lindberg sai Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. Palkinto oli myönnetty 50 vuoden aikana vain kymmenen kertaa; ensimmäisen palkinnon oli saanut Jean Sibelius vuonna 1953 ja edellisen unkarilais-itävaltalainen György Ligeti vuonna 2000. Rahaston perustajan, merenkulkuneuvos Antti Wihurin syntymästä tuli kuluneeksi 120 vuotta.
• 12. lokakuuta – 30 potilasta kuoli mielisairaalan palossa Randilovštšinassa Valko-Venäjällä.
• 15. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon Shenzhou 5 -aluksella.
• 16. lokakuuta – Teollisuuden Voima (TVO) vahvisti uuden viidennen ydinreaktorin sijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluodon, jossa oli ennestään kaksi reaktoria.
• 21. lokakuuta – Kääpiöplaneetta Eriksen löytökuvat otetaan, mutta kohde löydetään niistä vasta 5. tammikuuta 2005.^[7]
• 24. lokakuuta – Concorde teki viimeisen kaupallisen lentonsa.
• 31. lokakuuta – Mahathir Mohamad erosi Malesian pääministerin virasta 22 vuoden jälkeen.

Marraskuu

• 12. marraskuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 23 ihmistä Irakissa Nasirijassa. Uhrien joukossa olivat sodan ensimmäiset italialaistappiot.
• 15. marraskuuta – Kaksi autopommia räjähti samanaikaisesti Istanbulissa Turkissa kahden synagoogan edessä surmaten 25 ihmistä ja haavoittaen 300. Al-Qaida kertoi olevansa iskusta vastuussa.
• 17. marraskuuta – E18-tien moottoritieosuus Paimion ja Muurlan välillä avattiin liikenteelle.
• 18. marraskuuta – Amer-yhtymä ilmoitti luopuvansa perinteisestä toimialastaan, tupakan valmistuksesta ja keskittyvänsä jatkossa urheiluvälineiden tuotantoon, maahantuontiin ja tukkukauppaan. Amer-yhtymä oli valmistanut yksinoikeuden turvin Suomessa yhdysvaltalaisen Philip Morris -konsernin tuotteita ja sen hallussa oli ollut noin 75 prosenttia Suomen tupakkamarkkinoista. Päätös merkitsi tupakkatuotteiden valmistuksen loppumista Tuusulassa ja noin 260 henkilön irtisanomista.
• 20. marraskuuta – Useat pommiräjähdykset Istanbulissa tuhosivat HSBC-pankin ja Britannian konsulaatin.
• 20. marraskuuta – Poplaulaja Michael Jackson pidätettiin syytettynä lapsen hyväksikäytöstä.
• 20. marraskuuta – Suomen Hiihtoliiton entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä vastaan nostettiin Vantaan käräjäoikeudessa syytteet salakuljetuksesta ja petoksesta. Hänen epäiltiin salakuljettaneen Suomeen epo- ja kasvuhormoneja vuosina 1999–2000.
• 21. marraskuuta – Professori Raimo Väyrynen nimitettiin Suomen Akatemian pääjohtajaksi vuoden 2004 alusta lukien.
• 23. marraskuuta – Georgian presidentti Eduard Ševardnadze erosi kahden viikon protestien jälkeen vaalivilpistä syytettynä.
• 24. marraskuuta – Korkein oikeus langetti Glasgow’ssa 27 vuoden minimituomion Al Ali Mohmed Al Megrahille Lockerbien pommi-iskusta 1988.

Joulukuu

• 2. joulukuuta – Venäjä kieltäytyi ratifioimasta Kioton ilmastosopimusta, koska se katsoi sopimuksen vaarantavan maan talouskasvun. Päätöksen katsottiin yleisesti mitätöivän koko sopimuksen, koska myös Yhdysvallat oli jättäytynyt sen ulkopuolelle.
• 4. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat uimari Hanna-Maria Seppälän vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 7. joulukuuta – Vladimir Putinia tukeva Yhtenäinen Venäjä -puolue voitti Venäjän parlamenttivaalit.
• 7. joulukuuta – Presidentti Robert Mugabe ilmoitti Zimbabwen eroavan Brittiläisestä kansainyhteisöstä. Zimbabwe oli jo aiemmin erotettu yhteisöstä määräajaksi vuonna 2002 pidettyjen, vilpillisiksi leimattujen presidentinvaalien jälkeen.
• 13. joulukuuta – Saddam Hussein vangittiin Tikritissä.^[4]
• 17. joulukuuta – Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian kolmannen osan ensi-ilta.
• 18. joulukuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Egon Krenz vapautettiin vankilasta hänen kärsittyään loppuun vankeusrangaistuksensa. Krenz oli vuonna 1997 tuomittu osallisuudesta Itä-Saksasta länteen pyrkineiden ihmisten ampumiseen.
• 22. joulukuuta – Italialaista elintarvikejättiä Parmalatia syytettiin viiden miljardin euron kirjanpitoväärennöksistä.
• 24. joulukuuta – Hullun lehmän tautia ilmeni Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa. Monet maat kielsivät lihan tuonnin Yhdysvalloista.
• 24. joulukuuta – Espanjan poliisi esti ETAn yrityksen räjäyttää 50 kg pommi Madridin Chamartín-asemalla.
• 25. joulukuuta – Beagle 2 -luotain laskeutui Marsiin, mutta siihen ei saatu yhteyttä.
• 25. joulukuuta – Pakistanin presidentti Pervez Musharraf vältti toisen murhayrityksen kahden viikon sisään.
• 26. joulukuuta – Bamin maanjäristys tuhosi Bamin kaupungin kaakkoisessa Iranissa. Yli 40 000 ihmistä sai surmansa.
• 31. joulukuuta – Suomen Tietotoimiston radiouutiset kuultiin viimeistä kertaa Yleisradiosta kello 19. Näin katkesi radiotoiminnan alkuajoista, vuodesta 1926, keskeytyksettä jatkunut perinne. Tämän jälkeen STT:n uutisia on yhä kuultu muun muassa paikallisradioista.

Tuntematon päivämäärä

• Tammikuu – Kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila ehdotti Vihreän liiton sulauttamista Kokoomukseen. Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara torjui ajatuksen. Ollilan ehdotusta pidettiin lähestyviin eduskuntavaaleihin liittyvänä taktiikkana.
• Elokuu – Kymmeniä tuhansia ihmisiä menehtyi Euroopassa lämpöaallon seurauksena.
• Marraskuu – Elina Sanan julkaisema kirja Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle herätti keskustelun Suomesta jatkosodan aikana Saksaan luovutettujen yli 3 000 ihmisen kohtalosta. Sanan kirjan mukaan joukossa oli ollut useita juutalaisia. Yhdysvaltalainen Wiesenthal-keskus vaati Suomea selvittämään asian ja saattamaan luovutuksista vastanneet henkilöt rangaistuksiin. Elina Sana sai teoksestaan Tieto-Finlandia-palkinnon 8. tammikuuta 2004.

• 3. tammikuuta – Greta Thunberg, ruotsalainen ilmastoaktivisti
• 4. tammikuuta – Jaeden Martell, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 13. helmikuuta – Niko Anttola, suomalainen maastohiihtäjä
• 12. maaliskuuta – Malina Weissman, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä ja malli
• 26. maaliskuuta – Danielle Bregoli, yhdysvaltalainen rap-artisti ja internet--persoona
• 2. kesäkuuta – Jeremy Ray Taylor, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 30. heinäkuuta – Linnea Skog, suomalainen lapsinäyttelijä
• 13. elokuuta – Matias Husgafvel, suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, jonglööri-taikuri ja tulitaiteilija
• 18. elokuuta – Max Charles, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. elokuuta – Alexandre Coste, Monacon ruhtinas Albert II:n avioton poika
• 25. elokuuta – Iñaki Godoy, meksikolainen näyttelijä
• 28. elokuuta – Quvenzhané Wallis, yhdysvaltalainen näyttelijä (Beasts of the Southern Wild)
• 13. lokakuuta – Korbin Albert, yhdysvaltalainen jalkapalloilija
• 24. lokakuuta – Charlotte Cleverley-Bisman, uusiseelantilainen vakavasta infektiotaudista ja neloisamputaatiosta selvinnyt, tieteellisen mielenkiinnon kohteena oleva henkilö
• 8. marraskuuta – Lady Louise Windsor, kuningatar Elisabet II:n lapsenlapsi
• 22. marraskuuta – Olavi Angervo, suomalainen lapsinäyttelijä
• 7. joulukuuta – Catharina-Amalia, Alankomaiden kruununprinsessa

• Kasperi Virta, suomalainen tanssija ja lapsinäyttelijä

Eläimiä

• 23. toukokuuta – Dewey, ensimmäinen kloonattu peura
• 28. toukokuuta – Prometea, ensimmäinen kloonattu hevonen

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 2003 kuolleista henkilöistä

• Nobelin fysiikanpalkinto: Aleksei Abrikosov, Vitali Ginzburg, Anthony Leggett
• Nobelin kemianpalkinto: Peter Agre ja Roderick MacKinnon
• Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto: Paul Lauterbur ja Sir Peter Mansfield
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: J. M. Coetzee
• Nobelin rauhanpalkinto: Shirin Ebadi
• Nobelin taloustieteen palkinto: Robert F. Engle ja Clive W. J. Granger

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2003

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2003

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2003

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2003

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 2003

• Luettelo vuoden 2003 miehittämättömistä avaruuslennoista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2003 Wikimedia Commonsissa