John Tyler

Nuoruus

John Tyler syntyi vanhempiensa Greenway-nimisellä maatilalla Charles Cityn piirikunnassa Virginiassa. Hänen vanhempansa olivat Mary Armistead (1761–1797) ja maanviljelijänä sekä poliitikkona toiminut John Tyler, Sr. (1747–1813). Nuorempi John Tyler valmistui The College of William & Mary -nimisestä collegesta vuonna 1807. Tämän jälkeen Tyler alkoi opiskella lakia yksityisten ohjaajien johdolla. Tyler aloitti poliittisen uransa vuonna 1811, kun hänet valittiin Virginian lainsäädäntöelimeen. Tyler toimi virassa aina vuoteen 1816 asti.^[3]

Ura poliitikkona

Tyler oli 23-vuotias, kun hän meni 1813 naimisiin virginialaisen Letitia Christianin kanssa. Hänet valittiin 1817 Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen. Hän kuului Thomas Jeffersonin ja James Madisonin perustamaan demokraattis-republikaaniseen puolueeseen. Hän halusi Madisonin ja Jeffersonin tapaan osavaltioille laajat itsemääräämisoikeudet ja vastusti liittovaltion päätösvallan lisäämistä. Tyler luopui edustajainhuoneen jäsenyydestä vuonna 1821, ja kaksi vuotta myöhemmin hänet valittiin uudelleen Virginian lainsäädäntöelimeen, jossa hän oli vuoteen 1825 asti, jolloin hänet valittiin Virginian kuvernööriksi.^[3]

Vuonna 1827 Tyler valittiin Virginian edustajana senaattiin. Senaatissa hän riitaantui lähes yksinvaltiaan tapaan hallinneen presidentti Andrew Jacksonin (demokraatti) kanssa. Vuonna 1834 Jackson käytti veto-oikeuttaan ja esti Yhdysvaltain kongressin päätöksen kansallisen pankin elvytyksestä. Senaatti, Tyler mukaan lukien, arvosteli Jacksonin päätöstä voimakkaasti. Tyler erosi senaatista 1836 ja liittyi Jacksonia vastustaneeseen Whig-puolueeseen.^[3]

Sattuman kautta presidentiksi

Whig-puolue nimitti vuonna 1840 presidenttiehdokkaakseen William Henry Harrisonin ja varapresidenttiehdokkaaksi Tylerin. Harrisonin vastaehdokas oli istuva presidentti, demokraattien Martin Van Buren. Van Buren hävisi vaalit selvästi, koska ei ollut presidenttinä kyennyt hoitamaan Yhdysvaltain ensimmäistä talouslamaa. Harrison astui virkaan 4. maaliskuuta 1841. Hän kuitenkin sairastui virkaanastujaisissaan keuhkokuumeeseen, ja kuoli kuukautta myöhemmin. Tylerin nousu varapresidentin paikalta presidentiksi aiheutti hämmenystä, sillä Harrison oli ensimmäinen virassa kuollut presidentti, eikä perustuslaki määritellyt selvästi miten tulisi menetellä, kun presidentti kuolee kesken virkakauden.Tylerin vastustajien mielestä varapresidentin tulisi hoitaa virkaa vain väliaikaisesti, kunnes uudet vaalit ehdittäisiin järjestämään. Tyler kannattajineen taas tulkitsi perustuslakia siten, että varapresidentin virkakausi jatkuisi normaalisti alkuperäisen virkakauden loppuun asti. Asia ratkaistiin lopulta Tylerin kannan mukaisesti perustuslain 25. lisäyksellä, tosin vasta vuonna 1967.

Epäselvyyksistä huolimatta Tyler siirtyi Valkoiseen taloon kaksi päivää Harrisonin kuoleman jälkeen, 6. huhtikuuta 1841. Tyler saikin lempinimen ”His Accidency” (accidency ’sattuma’).^[3]

Vaikka Tyler edusti Valkoisessa talossa virallisesti Whig-puoluetta, hän ajautui pian puolueen kanssa erimielisyyksiin. Kun hän käytti veto-oikeutta uuden kansallisen pankin perustamisen estämiseksi, yhtä lukuun ottamatta kaikki ministerit erosivat. Vaikka Tyler toimi presidenttikautensa lähes kokonaan ilman puolueensa tukea, hän sai aikaan useita tärkeitä sopimuksia. Vuonna 1841 hän sai viedyksi läpi Pre-Emption Act -nimisen lain, joka antoi lännessä asuneille siirtolaisille mahdollisuuden lunastaa julkista maata valtiolta. 1842 Tyler onnistui lopettamaan Floridassa käydyn toisen seminolisodan. Kaksi vuotta myöhemmin hän solmi Wanghian rauhan Kiinan kanssa ja näin yhdysvaltalaiset kauppalaivat saivat pääsyn Kiinan satamiin. Maaliskuussa 1845 Tyler vahvisti Texasin kanssa tehdyn sopimuksen, jonka perusteella Texas liittyi liittovaltioon saman vuoden joulukuussa 29. osavaltiona. Viimeisenä virkapäivänään Tyler allekirjoitti Floridan kanssa sopimuksen, jolla siitä tuli Yhdysvaltain 27. osavaltio.^[3]

Viimeiset vuodet ja kuolema

Tyler pyrki presidenttikautensa lopussa vielä toiselle kaudella ilman puoluetta, mutta hävisi demokraattien ehdokkaalle James Polkille, joka nousi maan 11. presidentiksi. Jätettyään Valkoisen talon Tyler siirtyi viettämään eläkepäiviään Sherwood Forest -nimiselle maatilalleen James Riverin varrelle Virginiaan. Tyler oli nimennyt maatilansa Robin Hoodin tarinoissa esiintyneen Sherwoodin metsän mukaan, koska piti itseään Robin Hoodin tapaan "poliittisena lainsuojattomana". Tyler vietti hiljaiseloa maatilalla yhdessä toisen vaimonsa Julia Gardiner Tylerin ja perheensä kanssa vuoteen 1861 asti. Tuolloin hänet kutsuttiin Washingtonissa pidettyyn rauhankonferenssiin, jossa pyrittiin estämään sisällissota. Konferenssi ei onnistunut tehtävässään, ja sisällissota puhkesi myöhemmin samana vuonna. Tylerin kotiosavaltio kuului Konfederaatioon, ja hänet valittiin Konfederaation uuteen edustajainhuoneeseen. Hän ei kuitenkaan ehtinyt astua virkaan, sillä hän kuoli pian valintansa jälkeen, 18. tammikuuta 1862. Sisällissodan takia maan virallinen Unionissa sijainnut hallitus ei esittänyt suruvalitteluaan Tylerin kuoleman johdosta. Tyler on haudattu Hollywood Cemetery -nimiselle hautausmaalle Richmondiin, Virginiaan.^[3]

Jälkeläiset

Kahdesta avioliitostaan Tylerilla oli yhteensä 15 lasta. Vuonna 2021 oli elossa Tylerin yksi lapsenlapsi,^[4][5] vuonna 1928 syntynyt Harrison Ruffin Tyler. Harrisonilla on kolme lasta. Yksi lapsenlapsista, vuonna 1925 syntynyt Lyon Gardiner Tyler Jr. kuoli syyskuussa 2020.^[6][7]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Tyler.

• John Tyler Valkoinen talo (englanniksi)