Käyttäjä:Communautaire/EU

Tausta

Rooman vuonna 476 tapahtuneen romahduksen jälkeen useat Euroopan valtiot kokivat olevansa latinalaisen imperiumin seuraaja, translatio imperii. Frankkien valtakunta (481-843) ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (962-1806) yritttivät elvyttää Rooman valtakuntaa.^lähde? Moskovan Venäjä ja keisarikunta (1547-1917) julistivat Moskovan olevan Kolmas Rooma ja itäisen perinteen perillinen Konstantinopolin romahduksen jälkeen vuonna 1453.^lähde? Kuilu kreikkalaisen idän ja latinalaisen lännen välissä laajentui Rooman valtakunnan romahduksessa 400-luvulla, 1054 Suuressa skismassa skeä myöhemmin rautaesiripun myötä (1945-91).^lähde?

Yleiseurooppalainen poliittinen ajattelu syntyi todella 1800-luvulla, innoittamana Ranskan ja Amerikan vallankumousta vapaista ajatuksista ja Napoléonin valtakunnan kuolemasta (1804-15). Wienin kongressin tuloksia seuranneina vuosikymmeninä eurooppalaisen yhtenäisyyden ihanteet kukoistivat koko mantereen, erityisesti Wojciech Jastrzębowskiin, [25] Giuseppe Mazzinin tai Theodore de Korwin Szymanowskiin kirjoituksissa [26]. Victor Hugo käytti voimakkaasti ilmaisua "Euroopan yhdysvallat" (ranska: États-Unis d'Europe) Pariisissa vuonna 1849 pidetyssä kansainvälisessä rauhankongressissa. [27]

Englantilainen taloustieteilijä John Maynard Keynes kirjoitti vuonna 1920 eurooppalaisen talousliiton perustamisen puolesta, että "vapaiden ammattiyhdistysten olisi perustettava [...] asettamaan protektionistisia maksuja miltään muulta unionin jäsenyydestä." [ 28] Manner-Euroopan modernin poliittisen liiton ensimmäinen kuviteltiin Richard von Coudenhove-Kalergi, joka kirjoitti Pan-Europa-manifestin vuonna 1923 ja perusti Pan-Europa-liikkeen. [29] Hänen ajatuksensa vaikuttivat hänen nykyajansa, joista muun muassa Ranskan pääministeri Aristide Briand. 8. syyskuuta 1929 hän myöhemmin antoi kuuluisan puheen Euroopan unionin puolesta ennen Yhdistyneiden kansakuntien kansallisjoukkojen kokoontumista. [30]

Alustava unioni (1945-57)

Euroopan yhdentyminen alkoi, kun toisen maailmansodan jälkeen Euroopan valtioiden tahtotila eteni sotien lopettamiseksi. Ensimmäinen askel yhdentymisessä oli Alankomaiden, Belgian, Italian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan vuonna 1950 perustama Euroopan hiili- ja teräsyhteisö.

9. toukokuuta 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitteli suunnitelmansa yhteistyön tiivistämiseksi.

1950-lukua hallitsee idän ja lännen välinen kylmä sota. Länsi-Euroopan valtiot perustivat Euroopan neuvoston vuonna 1949.

Unkarissa Neuvostoliiton tankit tukahduttavat kommunistihallinnon vastaisen kansannousun vuonna 1956

Rooman sopimus allekirjoitettiin vuonna 1957. Rooman sopimuksen myötä valtioiden välillä perustettiin yhteismarkkinat eli Euroopan talousyhteisö (ETY).^[1]

Rooman sopimus (1957-92)

Hiili- ja teräsyhteisön menestyksen johdosta kuuden maan yhteistyötä laajennetaan muillekin talouden aloille. Maat allekirjoittavat Rooman sopimuksen, jolla perustetaan Euroopan talousyhteisö (ETY) eli yhteismarkkinat. Tarkoitus on mahdollistaa ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuminen rajojen yli.^[2]

Talous kukoistaa 1960-luvulla, osin siksi, että EU-maiden keskinäisestä kaupasta poistetaan tullit. Maat sopivat myös elintarviketuotannon yhteisestä sääntelystä. Ruokaa riittää nyt kaikille, ja pian maataloustuotteista on jopa ylitarjontaa. Toukokuu 1968 muistetaan Pariisin opiskelijamellakoista. Monia yhteiskunnassa ja elämäntavoissa tapahtuneita muutoksia aletaan yhdistää ”kuusikymmenlukulaisiin”.

1961: Itä-Saksan kommunistiviranomaiset alkavat rakentaa muuria Berliinin halki estääkseen itäosan asukkaita pakenemasta länsipuolen vapaampaan elämään. Jotkut pääsevät kuitenkin pakoon, toiset joutuvat vartijoiden ampumiksi pakoa yrittäessään.

30. heinäkuuta 1962: EU aloittaa yhteisen maatalouspolitiikan, jonka ansiosta valtiot voivat valvoa yhdessä elintarviketuotantoa. Kaikille maanviljelijöille maksetaan tuotteista sama hinta. EU tuottaa kylliksi ruokaa tarpeisiinsa, ja maanviljelijät ansaitsevat hyvin. Ei-toivottuna sivuvaikutuksena on ylituotanto, joka johtaa eri tuotteiden suurten ylijäämävarastojen syntymiseen. 1990-luvusta lähtien tärkeimpänä tavoitteena on ollut vähentää ylituotantoa ja parantaa ruuan laatua.

20. heinäkuuta 1963: EU solmii ensimmäisen suuren kansainvälisen sopimuksensa, jossa luvataan auttaa 18 entistä siirtomaata Afrikassa. Vuoteen 2015 mennessä EU:lla on erityissuhteet 79:ään Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maahan, niin sanottuihin AKT-maihin. EU on maailman suurin kehitysavun antaja köyhemmille maille. Unionin antaman avun edellytyksenä on ihmisoikeuksien kunnioittaminen tuensaajamaissa.

Toukokuu 1968: Opiskelijoiden ja työläisten mellakka Ranskassa vuoden 1968 toukokuussa ravistelee koko valtiota. Pienempiä opiskelijamielenosoituksia on muissakin EU-maissa. Ne heijastavat ihmisten turhautumista etäisiä ja välinpitämättömiä hallituksia kohtaan sekä Vietnamin sodan ja ydinvarustelukisan vastustusta.

1. heinäkuuta 1968: Kuusi perustajavaltiota poistaa tuontitullit ja sallii näin ensimmäistä kertaa vapaan kaupankäynnin maasta toiseen. Myös muista maista tuotavien tuotteiden tullit ovat nyt samat kaikissa maissa. Maailman suurin kauppayhteenliittymä on syntynyt. Kaupankäynti sekä näiden kuuden valtion kesken että EU:n ja muun maailman välillä vilkastuu nopeasti.

Elokuu 1968: Neuvostotankit vyöryvät Prahaan tukahduttamaan Prahan kevään lyhyeksi jääneen demokratian kauden Tšekkoslovakiassa. Tšekit ja slovakit ovat voimattomia yli 600 000 miehittäjän edessä.

20. heinäkuuta 1969: Yhdysvaltojen Apollo 11 -avaruuslento laskeutuu Kuuhun. Neil Armstrong on ensimmäinen ihminen Kuun kamaralla, ja Buzz Aldrin seuraa häntä pian laskeutumisen jälkeen ensimmäiselle kuukävelylle. Kolmas astronautti, Michael Collins, seuraa tilannetta komentomoduulissa Kuun kiertoradalla.^[3]

Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyvät EU:hun 1. tammikuuta 1973, ja jäsenvaltioiden määrä kasvaa yhdeksään. Lyhyt mutta tuhoisa arabimaiden ja Israelin välinen sota lokakuussa 1973 aiheuttaa energiakriisin ja talousvaikeuksia Euroopassa. Euroopan viimeiset oikeistodiktatuurit kaatuvat, kun Salazarin hallinto kukistetaan Portugalissa vuonna 1974 ja Espanjan diktaattori Franco kuolee vuonna 1975. EU alkaa toteuttaa aluepolitiikkaa, jonka puitteissa siirretään huomattavia rahasummia köyhille alueille työllistämistä ja infrastruktuurin rakentamista varten. Euroopan parlamentin vaikutusvalta unionissa vahvistuu, ja vuonna 1979 kansalaiset voivat ensi kertaa valita parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla.

24. huhtikuuta 1972: EU on alkanut suunnitella yhteistä rahaa jo vuonna 1970. Rahatalouden vakauden takaamiseksi EU-jäsenet päättävät sallia valuutoilleen vain vähäisen keskinäisen vaihtelun. Tämä vuonna 1972 kehitetty vaihtokurssimekanismi (ERM) on ensimmäinen askel kohti euron käyttöönottoa 30 vuotta myöhemmin.

Saastumisen torjunta vahvistuu 1970-luvulla. EU säätää lakeja ympäristön suojelemiseksi ja ottaa käyttöön " saastuttaja maksaa " -periaatteen. Painostusryhmiä, mm. Greenpeace, perustetaan.

1. tammikuuta 1973: EU:ssa on nyt yhdeksän jäsenvaltiota, kun Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyvät siihen. Jäsenvaltiot Jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska, Saksa. Uudet jäsenvaltiot Uudet jäsenvaltiot: Irlanti, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta.

Israelin ja arabien välisen lokakuussa 1973 käydyn sodan seurauksena Lähi-idän öljyntuottajavaltiot nostavat öljyn hintaa ja rajoittavat myyntiä joihinkin Euroopan maihin. Se aiheuttaa taloudellisia ongelmia kaikkialla EU:ssa.

10. joulukuuta 1974: EU-maat perustavat aluekehitysrahaston osoituksena yhteisvastuusta. Sen tarkoitus on siirtää rahaa rikkailta alueilta köyhille teiden ja yhteyksien parantamiseen, investointien houkuttelemiseen ja työpaikkojen luomiseen. Myöhempinä vuosina tällainen toiminta muodostaa yhden kolmasosan kaikista EU:n kuluista.

7.–10. heinäkuuta 1979: EU:n kansalaiset äänestävät ensimmäistä kertaa suoraan Euroopan parlamentin jäsenet. Aiemmin kansalliset parlamentit ovat valinneet edustajansa. Jäsenet istuvat yleiseurooppalaisissa poliittisissa ryhmissä (sosialistit, liberaalit, vihreät jne) kansallisten ryhmittymien sijaan. Parlamentin vaikutus kasvaa jatkuvasti.

Euroopan viimeiset oikeistodiktatuurit päättyvät, kun Salazarin hallinto kaadetaan Portugalissa vuonna 1974 ja Espanjan diktaattori Franco kuolee vuonna 1975. Molemmat valtiot ryhtyvät perustamaan demokraattista hallitusta – tärkeä askel tulevan EU-jäsenyyden vaatimusten täyttämiseksi.

Italian entisen pääministerin Aldo Moron murha vuonna 1978 on yksi monista terroriteoista, joita ääriryhmät tekevät 1970-luvulla. Terroristien uhrien joukossa on johtavia lakimiehiä, liikemiehiä ja poliitikkoja sekä 11 Israelin urheilijaa, jotka murhataan Münchenin olympialaisissa vuonna 1972.^[4]

Gdanskin telakan lakot kesällä 1980 tekevät puolalaisen Solidaarisuus-ammattiliiton ja sen johtajan Lech Wałęsan tunnetuiksi kaikkialla Euroopassa ja maailmassa. Vuonna 1981 Kreikasta tulee EU:n kymmenes jäsenvaltio. Viisi vuotta myöhemmin jäseniksi liittyvät Espanja ja Portugali. Euroopan yhtenäisasiakirja allekirjoitetaan vuonna 1986. Tämän perussopimuksen pohjalta käynnistyvät laajat toimet, joilla pyritään poistamaan EU:n sisärajojen yli tapahtuvan kaupankäynnin esteet ja toteuttamaan yhtenäismarkkinat. Marraskuun 9. päivänä 1989 alkaa valtava poliittinen mullistus, kun Itä- ja Länsi-Saksan välinen raja avataan ensimmäistä kertaa 28 vuoteen ja Berliinin muuria aletaan purkaa. Seuraavana vuonna maat yhdistyvät.

Kesällä 1980 puolalaisessa Gdanskin kaupungissa telakkatyöntekijät nousevat Lech Wałęsan johdolla lakkoon oikeuksiensa puolesta. Uusia lakkoja puhkeaa ympäri maata. Lokakuussa hallitus taipuu, ja perustetaan itsenäinen ammattiliitto, Solidarność. Hallitus saa kuitenkin vähitellen valta-asemansa takaisin ja julistaa poikkeustilan joulukuussa 1981. Puolan lyhyt kansanvallan aika on päättynyt. Sen siemenet ovat kuitenkin jääneet kasvamaan.

1. tammikuuta 1981: EU:n jäseniä on nyt kymmenen, kun Kreikka liittyy unioniin. Valtio on liittymiskelpoinen, koska sen sotilasjuntta on kaadettu ja demokratia palautettu vuonna 1974. Jäsenvaltiot Jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Luxemburg, Ranska, Saksa, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta Uusi jäsenvaltioUusi jäsenvaltio: Kreikka.

28. helmikuuta 1984: Tietokoneet ja automatiikka muuttavat ihmisten elämäntapaa ja työskentelyä. Pysyäkseen kehityksen kärjessä EU ottaa käyttöön Esprit-ohjelman vuonna 1984 ensimmäisenä aloittamistaan tutkimus- ja kehitysohjelmista.

1. tammikuuta 1986: Espanja ja Portugali liittyvät EU:hun, jonka jäsenmäärä on nyt 12 Jäsenvaltiot Jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Kreikka, Luxemburg, Ranska, Saksa, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta. Uusi jäsenvaltioUudet jäsenvaltiot: Espanja ja Portugali

17. helmikuuta 1986: Vaikka tullimuodollisuuksista on luovuttu vuonna 1968, kaupankäynti EU:n rajojen yli ei ole vielä vapaata. Suurimpana esteenä ovat kansallisten säädösten erot. Vuonna 1986 laadittu Euroopan yhtenäisasiakirja ottaa käyttöön laajan kuusivuotisohjelman tilanteen selvittämiseksi. Asiakirja antaa Euroopan parlamentille lisää sananvaltaa ja lujittaa EU:n valtaa ympäristönsuojeluasioissa.

15. kesäkuuta 1987: EU käynnistää Erasmus-ohjelman, jonka tarkoituksena on antaa yliopisto-opiskelijoille mahdollisuus opiskella jopa vuosi toisessa Euroopan maassa. Yli 2 miljoonaa nuorta on jo käyttänyt hyväkseen Erasmuksen ja muiden vastaavien EU:n ohjelmien suomia mahdollisuuksia.

Berliinin muuri kaadetaan vuonna 1989, ja kaatumisesta tulee vertauskuva Puolasta ja Unkarista alkaneelle kommunismin romahdukselle Keski- ja Itä-Euroopassa. Kansalaistensa paetessa joukolla länteen Itä-Saksan hallitus avaa portit. Saksa yhdistyy jälleen yli 40 vuoden jälkeen, ja itäosa liittyy EU:hun lokakuussa 1990.

1991: Balkanilla Jugoslavian hajoamiskehitys alkaa. Taistelut puhkeavat ensin Sloveniassa ja Kroatiassa ja sen jälkeen Bosnia ja Hertsegovinassa, jossa käydään veristä sisällissotaa serbien, kroaattien ja muslimien välillä.^[5]

Maastrichtin sopimus (1992-2007)

Euroopan unioni perustettiin virallisesti, kun Helmut Kohlin ja François Mitterrandin pääosin suunnittelema Maastrichtin sopimus tuli voimaan 1. marraskuuta 1993. Sopimus antoi uuden virallisen nimityksen Euroopan yhteisölle. Itävalta, Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun vuonna 1995.^lähde?

Vuonna 2002 eurovaluutta korvasi kansalliset valuutat 12 jäsenvaltiossa. Siitä lähiten euroalue on kasvanut kattaen nykyisellään 19 maata. Eurovaluutasta on sittemmin tulut toiseksi suurin varantovaluutta maailmassa. Vuonna 2004 tapahtui EU:n suurin laajentuminen, kun Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Unkari, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Viro liittyivät unioniin.^lähde?

Sisärajat poistuvat: Itä- ja Keski-Euroopan maiden kommunistihallinnon romahdettua maat alkavat lähentyä muuta Eurooppaa. Vuonna 1993 yhtenäismarkkinoiden perustaminen saatetaan loppuun, ja tavarat, palvelut, ihmiset ja raha saavat liikkua alueella vapaasti. 1990-luvulla tulee voimaan myös kaksi uutta perussopimusta: Maastrichtin sopimus (sopimus Euroopan unionista) vuonna 1993 ja Amsterdamin sopimus vuonna 1999. Ympäristönsuojelu sekä turvallisuus- ja puolustusyhteistyö EU:n sisällä alkavat herättää yhä enemmän kiinnostusta. Vuonna 1995 unioniin liittyy kolme uutta maata: Itävalta, Suomi ja Ruotsi Schengenin sopimuksilla (jotka nimetään ensimmäisen sopimuksen tekopaikan, pienen luxemburgilaiskylän mukaan) poistetaan sisärajoilta vähitellen matkustajaliikenteen passintarkastukset. Miljoonat nuoret pääsevät opiskelemaan ulkomaille EU:n tuella. Viestintä helpottuu, kun kännyköiden ja internetin käyttö yleistyy.

7. helmikuuta 1992: Sopimus Euroopan unionista allekirjoitetaan Maastrichtissa. Se on merkittävä EU:n virstanpylväs, jolla asetettiin selkeät säännöt tulevalle yhtenäisvaluutalle ja ulko- ja turvallisuuspolitiikalle sekä tiiviimmälle yhteistyölle oikeus- ja sisäasioissa. Sopimuksessa nimi ”Euroopan unioni” otetaan virallisesti käyttöön ”Euroopan yhteisön” sijasta.

1. tammikuuta 1993: Yhtenäismarkkinat ja neljä vapautta otetaan käyttöön: tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuminen on nyt todellisuutta. Vuoden 1986 jälkeen on laadittu yli 200 lakia veropolitiikasta, liiketoiminnan sääntelystä, ammattipätevyysvaatimuksista ja muista avointen rajojen esteistä. Joidenkin palvelujen vapaa liikkuvuus siirtyy myöhemmäksi.

1. tammikuuta 1995: Itävalta, Suomi ja Ruotsi liittyvät EU:hun. Unionin 15 jäsenvaltiota käsittävät nyt lähes koko läntisen Euroopan. Jäsenvaltiot Jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Uudet jäsenvaltiotUudet jäsenvaltiot: Itävalta, Suomi ja Ruotsi.

26. maaliskuuta 1995: Schengenin sopimus tulee voimaan seitsemässä maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa. Minkä tahansa valtion kansalaiset voivat matkustaa näiden maiden välillä ilman passintarkastusta rajalla. Myöhemmin muitakin maita on luopunut passintarkastuksista ja liittynyt Schengenin alueeseen.

17. kesäkuuta 1997: Amsterdamin sopimus allekirjoitetaan. Se perustuu Maastrichtin sopimukseen ja siinä esitellään suunnitelmat EU-toimielinten uudistamiseksi, Euroopan kansainvälisen aseman vahvistamiseksi ja resurssien kohdentamiseksi työllisyyteen ja kansalaisten oikeuksiin.

13. joulukuuta 1997: EU:n johtajat päättävät aloittaa jäsenyysneuvottelut 10 Keski- ja Itä-Euroopan maan kanssa. Maat ovat Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Mukaan otetaan myös Välimeren saaret Kypros ja Malta. Vuonna 2000 Nizzassa sovitaan perustamissopimuksen muutoksista ja uudistetaan EU:n äänestyssääntöjä, minkä ansiosta laajeneminen voi edistyä.

1. tammikuuta 1999: Euro otetaan käyttöön 11 valtiossa (myös Kreikassa vuonna 2001), ensin vain tili- ja kirjanpitovaluuttana ja rahansiirroissa. Setelien ja kolikoiden vuoro on myöhemmin. Euromaita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska ja Suomi. Ruotsi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta päättävät toistaiseksi olla käyttämättä euroa.

1990-luvun loppu: Matkapuhelimet ja internet mullistavat tavan, jolla ihmiset viestivät keskenään. Uudenlaisen viestinnän mahdollistava teknologia on eurooppalaista. Nuoret matkustelevat enemmän, ja opiskelijat pitävät usein välivuoden nähdäkseen maailmaa – ja pitävät yhteyttä sähköpostilla.^[6]

Laajentuminen jatkuu: Eurosta tulee monien EU-maiden uusi rahayksikkö. Syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 terroristit ohjaavat kaappaamansa lentokoneet törmäämään rakennuksiin New Yorkissa ja Washingtonissa, ja päivämäärästä 11.9. tulee terrorismin vastaisen sodan symboli. EU-maat tiivistävät yhteistyötään rikosten torjunnassa. Itä- ja Länsi-Euroopan välinen poliittinen kahtiajako voidaan julistaa lopullisesti päättyneeksi, kun EU:hun liittyy vuonna 2004 peräti 10 uutta maata. Vuonna 2007 myös Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun. Syyskuussa 2008 maailmantaloutta horjuttaa finanssikriisi. Lissabonin sopimus ratifioidaan kaikissa EU-maissa ja tulee voimaan vuonna 2009. Sopimus ajanmukaistaa EU:n toimielimiä ja tehostaa sen työskentelymenetelmiä.

11. syyskuuta 2001: Kaapatut lentokoneet ohjataan törmäämään World Trade Centerin kaksoistorneihin New Yorkissa ja Pentagonin rakennukseen Washingtonissa. Lähes 3 000 ihmistä kuolee. EU-maat ovat vakaasti Yhdysvaltain tukena taistelussa kansainvälistä terroria vastaan.

1. tammikuuta 2002: Euroseteleistä ja -kolikoista tulee laillisia maksuvälineitä 12 EU-maassa. Uusien setelien painaminen, kolikoiden lyönti ja rahojen jakelu on laajamittainen logistinen operaatio. Rahapajat lyövät yli 80 miljardia kolikkoa. Setelit ovat samat kaikissa maissa. Kolikoiden arvon näyttävä puoli on samanlainen kaikissa maissa, mutta toisella puolella on kansallinen tunnus. Eurokolikot kiertävät vapaasti koko euroalueella. Pian pidämme jo itsestään selvänä sitä, että voimme ostaa suomalaisella (tai millä tahansa muulla) eurokolikolla metrolipun Madridissa.

2003: Viestinnän sähköinen vallankumous jatkuu. Monissa kouluissa ja kodeissa on jo nopea internet-yhteys. Tekstiviestit ovat suosittu yhteydenpitokeino. Vuosikymmenen loppupuolella älypuhelimet ja sosiaalisen median kautta viestiminen yleistyvät.

31. maaliskuuta 2003: Osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa EU käynnistää rauhanturvaoperaatiot Balkanilla, ensin entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja sitten Bosnia ja Hertsegovinassa. Molemmissa tapauksissa EU:n johtamat joukot tulevat Naton yksiköiden tilalle. Sisäisesti EU sopii muodostavansa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kaikille kansalaisilleen vuoteen 2010 mennessä.

1. toukokuuta 2004: Kahdeksan Keski- ja Itä-Euroopan maata – Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro – liittyvät EU:hun, ja suurvaltojen 60 vuotta aiemmin Krimin Jaltassa sopima Euroopan kahtiajako päättyy. Myös Kyproksesta ja Maltasta tulee jäseniä.

Jäsenvaltiot Jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Uudet jäsenvaltiot Uudet jäsenvaltiot: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.

EU:n ehdokasmaat EU:n ehdokasmaat: Bulgaria, Romania ja Turkki.

29. lokakuuta 2004: 25 EU-maata allekirjoittaa sopimuksen Euroopan perustuslaista. Sen tarkoituksena on sujuvoittaa demokraattista päätöksentekoa ja hallintoa 25:stä tai useammasta valtiosta koostuvassa EU:ssa. Kun perustuslaki hylätään Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä kesäkuussa 2005, EU-maiden johtajat päättävät aloittaa pohdinta-ajan ja pyytää uutta ehdotusta.

16. helmikuuta 2005: Kioton pöytäkirja, kansainvälinen sopimus ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, tulee voimaan. EU on jatkuvasti johtanut toimia, joilla pyritään vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Yhdysvallat ei ratifioi Kioton pöytäkirjaa.

1. tammikuuta 2007: EU:hun liittyy kaksi uutta Itä-Euroopan maata, Bulgaria ja Romania. Jäsenvaltioita on nyt 27. Jäseniksi ovat ehdolla myös Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia sekä Turkki.

Jäsenvaltiot Jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Uudet jäsenvaltiot Uudet jäsenvaltiot: Bulgaria ja Romania.

EU:n ehdokasmaat Ehdokasmaat: Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki.

Lissabonin sopimus (2007-nykyään)

13. joulukuuta 2007: Kaikki 27 EU-maata allekirjoittavat Lissabonin sopimuksen, jolla muutetaan aiempia perussopimuksia. Sillä pyritään tekemään EU:sta entistä demokraattisempi, tehokkaampi ja avoimempi ja parantamaan sen valmiuksia vastata ilmastonmuutoksen, turvallisuusongelmien ja kestävän kehityksen kaltaisiin globaaleihin haasteisiin. Lissabonin sopimus ratifioidaan kaikissa EU-maissa ja tulee voimaan 1. joulukuuta 2009.

Syyskuu 2008: Maailmantalous joutuu vaikeaan kriisiin. Ongelmat saavat alkunsa Yhdysvalloista, kun pankkien luoma asuntolainakupla puhkeaa. Myös monet eurooppalaiset pankit joutuvat vaikeuksiin. Kriisi johtaa EU-maiden taloudellisen yhteistyön syvenemiseen.^[7]

Haasteiden vuosikymmen: Maailmanlaajuinen talouskriisi koettelee Eurooppaa. EU auttaa useita jäsenvaltioita torjumaan kriisin aiheuttamia vaikeuksia ja perustaa pankkiunionin tukeakseen pankkien vakautta. Vuonna 2012 Euroopan unionille myönnetään Nobelin rauhanpalkinto. Kroatiasta tulee EU:n 28. jäsenvaltio vuonna 2013. Ilmastonmuutos on edelleen poliittisen asialistan kärjessä, ja haitallisten päästöjen vähentämisestä sovitaan. Vuonna 2014 järjestetään Euroopan parlamentin vaalit, ja valituista yhä useampi on euroskeptikko. Uusi turvallisuuspolitiikka vahvistetaan, kun Venäjä liittää laittomasti Krimin alueeseensa. Uskonnolliset ääriliikkeet nostavat päätään niin Lähi-idässä kuin muuallakin maailmassa. Tätä seuraavat levottomuudet ja sodat pakottavat ihmiset pakenemaan kodeistaan ja etsimään turvaa Euroopasta. Samalla kun EU pyrkii ratkaisemaan sotaa paenneiden vastaanottamiseen liittyviä haasteita, se joutuu useiden terroristihyökkäysten kohteeksi.

2010: Useilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia julkisen taloutensa rahoittamisessa vuonna 2008 alkaneen talous- ja finanssikriisin seurauksena. Kaikki 16 euroalueen maata tukevat suunnitelmaa, jolla avustetaan maita selviytymään julkisen talouden alijäämistään.

Maaliskuu 2011: Demokratiaa vaativat mielenosoitukset leviävät Syyriassa. Turvallisuusjoukot avaavat tulen mielenosoittajia vastaan, minkä jälkeen väkivaltaisuudet kärjistyvät. Syyrian turvallisuusjoukkojen vastavoimaksi perustetaan kapinallisjoukkoja. Syyrian sisällissota alkaa, ja sodan seuraukset hallitsevat kansainvälistä politiikkaa vielä monen vuoden ajan.

Lokakuu 2011: EU laukaisee ensimmäiset kaksi Galileo-satelliittia ja ottaa näin askeleen kohti omaa satelliittinavigointijärjestelmäänsä. Galileo-järjestelmää hyödynnetään esimerkiksi liikenteessä, pelastuspalveluissa, pankkitoiminnassa ja sähköhuollossa.

Huhtikuu 2012: Käyttöön otetaan eurooppalainen kansalaisaloite, jonka kautta kansalaiset voivat pyytää Euroopan komissiota tekemään säädösehdotuksen.

10. joulukuuta 2012: Euroopan unionille luovutetaan Nobelin rauhanpalkinto yli kuuden vuosikymmenen työstä, jota se on tehnyt Euroopassa rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

11. maaliskuuta 2013: Kosmeettisten valmisteiden eläinkokeita koskeva siirtymäaika päättyy. Eläinkokein testattuja kosmeettisia valmisteita ei saa enää myydä EU:ssa.

1. heinäkuuta 2013: Kroatiasta tulee EU:n 28. jäsenvaltio.

Jäsenvaltiot Jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Uusi jäsenvaltio Uusi jäsenvaltio: Kroatia.

EU:n ehdokasmaat Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kosovo, Montenegro ja Turkki.

22. helmikuuta 2014: Ukrainan parlamentti erottaa maan presidentin useita kuukausia kestäneiden kansalaismielenosoitusten jälkeen. Ukrainan EU- ja Venäjän-suhteissa vallitsee pitkään syvä epävarmuus. Venäjä liittää Ukrainaan kuuluvan Krimin laittomasti alueeseensa. EU tuomitsee toimen jyrkästi.

15. heinäkuuta 2014: Euroopan parlamentti valitsee Jean-Claude Junckerin Euroopan komission puheenjohtajaksi toukokuussa 2014 pidettyjen europarlamenttivaalien jälkeen.

Lokakuu 2014: EU-maat lupaavat 1 miljardia euroa ebolaviruksen leviämisen torjumiseen Länsi-Afrikassa, erityisesti Guineassa, Sierra Leonessa ja Liberiassa. Kyseessä on ebolaviruksen suurin ja monitahoisin epidemia sen jälkeen, kun virus todettiin ensimmäisen kerran vuonna 1976. Vuoden 2015 loppuun mennessä Länsi-Afrikan maiden ebolaepidemia saadaan kukistettua miltei kokonaan.

26. marraskuuta 2014: Komissio ilmoittaa 315 miljardin euron investointiohjelmasta, jolla on tarkoitus luoda jopa 1,3 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Heinäkuu 2015: Pitkän talouskriisin vaikutukset tuntuvat rajuimmin Kreikassa. Talousuudistuksista käydyt keskustelut ja EU-maiden tuki johtavat uuteen sopimukseen Kreikalle annettavasta rahoitustuesta.

13. marraskuuta 2015: Pariisissa tehdyissä terrori-iskuissa kuolee 130 ihmistä. Pian iskujen jälkeen EU-maat sopivat Schengen-alueen rajavalvonnan tehostamisesta.

Joulukuu 2015: Vuoden 2015 aikana Eurooppaan saapuu noin miljoona uutta turvapaikanhakijaa. Monet heistä pakenevat Syyrian sisällissotaa ja tarvitsevat kansainvälistä suojelua. EU-maat pyrkivät tehostamaan ulkorajoilla suoritettavia tarkastuksia ja vähentämään turvapaikanhakijoiden määrää yhteistyössä EU:n naapurimaiden, erityisesti Turkin, kanssa.

Joulukuu 2015: Pariisin ilmastokokouksessa 195 maata sopii tavoitteesta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen.^[8]

Lokakuussa 2012 Euroopan unionille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.^lähde?

Yhdistyneessä kuningaskunnassa 23. kesäkuuta 2016 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä äänestäjien enemmistö kannatti eroa EU:sta. Kansanäänestyksen seurauksena 29. maaliskuuta 2017 Ison-Britannian parlamentti aktivoi Lissabonin sopimuksessa määritellyn artikla 50:n, joka käynnisti kahden vuoden neuvotteluajan Yhdistyneen kuningaskunnan erosta Euroopan unionista. Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyyden oletetaan loppuvan 29. maaliskuuta 2019.

Rakenteellinen kehittyminen

Ympäristö

Väestötiheys EU:ssa on 115,6 asukasta/km². Jos EU olisi valtio, se olisi pinta-alaltaan seitsemänneksi ja väkimäärältään kolmanneksi suurin.

Väkiluku

Kaupungistuminen

Kielet

Uskonto

Pääartikkeli: Uskonto Euroopan unionissa

Tiede ja koulutus

Pääartikkeli: Euroopan unionin koulutuspolitiikka

Perusopetus on ala, jolla EU: n rooli rajoittuu kansallisten hallitusten tukemiseen. Korkeakoulutuksessa politiikkaa kehitettiin 1980-luvulla vaihto- ja liikkuvuutta tukevissa ohjelmissa. Näistä näkyvimpiä on ollut vuonna 1987 alkanut Erasmus-ohjelma, joka alkoi vuonna 1987. Ensimmäisten 20 vuoden aikana se on tukenut kansainvälisiä vaihto-mahdollisuuksia yli 1,5 miljoonalle yliopisto-opiskelijalle ja on tullut eurooppalaisen opiskelijavaiheen symboli . [115]

Nyt on olemassa samankaltaisia ​​ohjelmia koululaisille ja opettajille, ammatillisen koulutuksen harjoittelijoille ja aikuisopiskelijoille elinikäisen oppimisen ohjelmassa 2007-2013. Näillä ohjelmilla pyritään kannustamaan laajempaa tietoa muista maista ja levittämään hyviä käytäntöjä koulutusalalla kaikkialla EU: ssa. [116] [117] Bolognan prosessin tuella EU tukee vertailukelpoisia standardeja ja yhteensopivia tutkintoja kaikkialla Euroopassa.

Tieteellistä kehitystä helpotetaan EU: n puiteohjelmilla, joista ensimmäinen on alkanut vuonna 1984. EU: n politiikan tavoitteena on koordinoida ja edistää tutkimusta. Riippumaton Euroopan tutkimusneuvosto myöntää EU: n varoja eurooppalaisille tai kansallisille tutkimushankkeille [118]. EU: n tutkimus- ja teknologiapuiteohjelmat käsittelevät useita aloja, esimerkiksi energiaa, jossa pyritään kehittämään monipuolista uusiutuvien energialähteiden yhdistelmää, joka auttaa ympäristöä ja vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista. [119]

Terveydenhuolto

Pääartikkeli: Terveydenhuolto Euroopassa

Vaikka EU: lla ei ole merkittäviä terveydenhuoltoalan toimivaltuuksia, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklassa vahvistetaan, että "kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu ". Euroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto pyrkii yhdenmukaistamaan ihmisten terveyden suojelua, kuluttajien oikeuksia sekä elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden turvallisuutta koskevia kansallisia lakeja. [120] [121] [122]

Kaikki EU: n ja monet muut Euroopan maat tarjoavat kansalaisilleen ilmaisen eurooppalaisen sairausvakuutuskortin, joka vastavuoroisesti tarjoaa vakuutuksen sairausvakuutuksesta, kun hän vierailee muissa osallistuvissa Euroopan maissa. [123] Direktiivi rajatylittävästä terveydenhuollosta pyrkii edistämään jäsenvaltioiden terveydenhuollon yhteistyötä ja helpottamaan eurooppalaisten potilaiden turvallista ja laadukasta rajat ylittävää terveydenhuoltoa. [124] [125] [126]

Jäsenvaltiot

Instituutiot

Perustuslaillinen luonne

EU: n kansainvälistä tai perustuslakia koskevaa luokittelua on paljon keskusteltu. Se alkoi elämästä kansainvälisenä järjestönä ja vähitellen kehittyi valtioiden yhteenliittymiksi. Kuitenkin 1960-luvun puolivälistä lähtien se on myös lisännyt useita liiton keskeisiä ominaisuuksia, kuten yleisen hallintotavan lain välittömän vaikutuksen yksilöön [145] ja enemmistöpäätöksiin päätöksentekoprosessissa yleinen hallintotaso, [146] liittymättä sinne itselleen. Tiedemiehet pitävät sitä nykyään nykyään välimuotoisina, jotka sijaitsevat konfederaation ja liittovaltion välillä, mikä ei olekaan poliittinen rakenne. [147] Tästä syystä organisaatiota kutsutaan nimellä sui generis (verraton, eräänlainen), [148] vaikka jotkut väittävät, että tämä nimitys ei ole enää voimassa. [149] [150]

Organisaatio on perinteisesti käyttänyt ilmaisuja "yhteisö" ja myöhemmin "unioni" kuvaamaan itseään. Luokittelun vaikeudet merkitsevät sitä, että kansallisen lainsäädännön (jossa lain alaisuudessa ovat luonnolliset henkilöt ja yritykset) ja kansainvälisen oikeuden välinen ero (johon kuuluvat valtiolliset valtiot ja kansainväliset järjestöt) on eroa. Niitä voidaan myös nähdä erilaisten eurooppalaisten ja amerikkalaisten perustuslaillisten perinteiden valossa. [149] Erityisesti eurooppalaisen perinteen osalta termi liitto rinnastetaan suvereeniseen liittovaltioon kansainvälisessä oikeudessa; joten EU: ta ei voida kutsua liitoksi - ainakaan ilman pätevyyttä. Se on kuitenkin kuvattu perustuvan liittovaltion malliin tai liittovaltion luonteeseen; ja niinpä voi olla tarkoituksenmukaista katsoa, ​​että se on liittovaltion liitto, joka on valtioiden ja liittovaltion välinen käsitteellinen rakenne. [151] Saksan perustuslakituomioistuin viittaa EU: hun Staatenverbundiksi, joka on Staatenbundin (liittovaltion) ja Bundesstaatin (liittovaltion) välinen välirakenne, joka on sopusoinnussa tämän käsitteen kanssa. [152] Tämä voi olla pitkäikäinen poliittinen muoto. Professori Andrew Moravcsik väittää, että EU ei todennäköisesti kehity entisestään liittovaltioksi, vaan se on saavuttanut kypsyyden perustuslaillisena järjestelmänä. [153]

Hallinto

Euroopan unionissa on seitsemän toimielintä: Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Lainsäädännön tarkastamiseen ja muuttamiseen liittyvä toimivalta jakautuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin kesken, mutta Euroopan komissio on suorittanut toimeenpanotehtäviä ja Eurooppa-neuvosto rajoittaa sitä (ei saa sekoittaa edellä mainittuun Euroopan neuvoston Liitto). Euroalueen rahapolitiikka määräytyy Euroopan keskuspankin mukaan. Euroopan unionin tuomioistuin huolehtii EU: n lainsäädännön ja sopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tutkii EU: n talousarviota. On myös joukko liitännäisjärjestöjä, jotka neuvovat EU: ta tai toimivat tietyllä alueella

Eurooppa-neuvosto - Provides impetus and direction -		Euroopan unionin neuvosto - Legislature -		Euroopan parlamentti - Legislature -		Euroopan komissio - Executive -
summit of the Heads of state or government, the President of the European Council and the President of the European Commission. gives the necessary political impetus for the development of the Union and sets its general objectives and priorities does not legislate based in Brussels		acts together with the Parliament as a legislature shares with the Parliament the budgetary power ensures coordination of the broad economic and social policy and sets out guidelines for the Common Foreign and Security Policy (CFSP) concludes international agreements based in Brussels		acts together with the Council as a legislature shares with the Council the budgetary power exerts the democratic control over the institutions including the European Commission and approves the Commission members based in and plenary sessions in Strasbourg, primarily meets in Brussels		is the executive submits proposals for new legislation to the Parliament and Council implements policies administers the budget ensures compliance with European law ("guardian of the treaties") negotiates international agreements based in Brussels

	Euroopan unionin tuomioistuin - Judiciary -		Euroopan keskuspankki - Central bank -		Euroopan tilintarkastustuomioistuin - Financial auditor -
	ensures the uniform application and interpretation of European law has the power to decide legal disputes between member states, the institutions, businesses and individuals based in Luxembourg		forms together with the national central banks the European System of Central Banks and thereby determines the monetary policy of the eurozone ensures price stability in the eurozone by controlling the money supply based in Frankfurt		checks the proper implementation of the budget based in Luxembourg

Budjetti

Toimivalta

As outlined in Title I of Part I of the consolidated Treaty on the Functioning of the European Union  näytä • keskustele • muokkaa
Yksinomainen toimivalta	Jaettu toimivalta		Tukeva toimivalta
"Unionilla on yksinomainen toimivalta seuraavilla aloilla:" Malline:Bulleted list	"Member States cannot exercise competence in areas where the Union has done so." Malline:Bulleted list	"Union exercise of competence shall not result in Member States being prevented from exercising theirs in" … Malline:Bulleted list "The Union coordinates Member States policies or implements supplemental to theirs common policies, not covered elsewhere" Malline:Bulleted list	"The Union can carry out actions to support, coordinate or supplement Member States' actions in" … Malline:Bulleted list

Lainsäädäntöjärjestelmä

Tuomioistuimet

Perusoikeudet

Säädökset

Vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alue

Ulkosuhteet

Asevoimat

Humanitäärinen apu

Talous

Sisämarkkinat

Rahaliitto

Energia

Infrastruktuuri

Maatalous

Kilpailu

Kulttuuri

Urheilu

Symbolit

Euroopan lippu

Euroopan lippu symboloi Euroopan unionia ja laajemmin myös Euroopan yhtenäisyyttä ja eurooppalaista identiteettiä.

Euroopan lipussa on 12 kullanvärisen tähden muodostama ympyrä sinisellä taustalla. Tähdet symboloivat Euroopan kansojen ihanteita: yhtenäisyyttä, solidaarisuutta ja harmoniaa.

Lipussa olevien tähtien määrä ei liity jäsenvaltioiden lukumäärään. Ympyrä edustaa yhtenäisyyttä.

Euroopan lipun historiaLipun historia alkaa vuodesta 1955, jolloin ihmisoikeuksien ja eurooppalaisen kulttuurin puolesta toimiva Euroopan neuvostoHae linkin muut kieliversiotEN••• otti nykyisen mallin käyttöönsä. Euroopan yhteisön perustamisen jälkeen neuvosto ehdotti lippua myös yhteisön toimielinten käyttöön.

Vuonna 1983 Euroopan parlamentti ehdotti päätöslauselmassaan Euroopan neuvoston lipun ottamista Euroopan yhteisön tunnukseksi, ja vuonna 1985 EY:n johtajat tekivät tästä virallisen päätöksen. Euroopan yhteisön tunnus säilyi sittemmin myös Euroopan unionin virallisena tunnuksena. Jokaisella EU:n toimielimellä on lisäksi oma tunnuksensa.

Euron juhlaraha: EU:n lippu 30 vuottaVuonna 2015 on kulunut 30 vuotta siitä, kun EU-johtajat päättivät ottaa tähtilipun EU:n tunnukseksi. Merkkivuoden kunniaksi euroalueen maat laskevat liikkeeseen erikoisjuhlakolikon, jonka ulkoasu valittiin euroalueen kansalaisille ja asukkaille avoimessa verkkoäänestyksessä. Voittajakolikon on suunnitellut Kreikan keskuspankin palveluksessa toimiva kaivertaja Georgios Stamatopoulos. Sen kuva-aiheessa 12 ihmishahmoa ympäröi EU:n tähtilippua symboloiden uuden Euroopan syntyä. Kuva voittajakolikosta.^[9]

Euroopan hymni

EU:ta symboloiva sävelmä on peräisin Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä yhdeksännestä sinfoniasta, joka on alun perin Friedrich Schillerin vuonna 1785 kirjoittaman runon "Oodi ilolle" sävellys.

Hymni ei symboloi pelkästään Euroopan unionia vaan laajemmassa mielessä koko Eurooppaa. Runo "Oodi ilolle" kuvastaa Schillerin idealistista näkemystä ihmiskunnan veljeydestä. Beethovenilla oli sama visio.

Euroopan neuvosto ryhtyi vuonna 1972 käyttämään Beethovenin sävelmää omana hymninään. Vuonna 1985 EU:n johtajat päättivät ottaa hymnin Euroopan unionin viralliseksi hymniksi. Hymnissä ei ole sanoja. Musiikin yleismaailmallisella kielellä hymni ilmentää vapauden, rauhan ja yhteisvastuun ihanteita, joita Eurooppa edustaa.

Euroopan hymnin tarkoitus ei ole korvata EU-maiden omia kansallislauluja, vaan symboloida niiden yhteisiä arvoja. Hymniä esitetään EU:n virallisissa tilaisuuksissa ja monenlaisissa eurooppalaisissa tapahtumissa.^[10]

Eurooppa-päivä

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, jota vietetään aina 9.5. Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Pariisissa vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi.

Hänen ajatuksenaan oli luoda eurooppalainen elin, joka hallinnoisi yhteisesti hiilen ja teräksen tuotantoa. Tällaisen elimen perustamista koskeva sopimus allekirjoitettiin vajaa vuosi myöhemmin. Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna.

EU:n toimielimet juhlivat Eurooppa-päivääEU:n toimielimet avaavat ovensa yleisölle Eurooppa-päivän kunniaksi toukokuun alussa Brysselissä ja Strasbourgissa. Myös EU:n edustustot eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella järjestävät erilaisia tapahtumia.

Tuhannet ihmiset osallistuvat joka vuosi vierailuihin, keskusteluihin, konsertteihin ja muihin tapahtumiin, joilla juhlistetaan Eurooppa-päivää ja tehdään EU:ta tunnetuksi.^[11]

EU:n tunnuslause

Euroopan unionin tunnuslausetta "Moninaisuudessaan yhtenäinen" alettiin käyttää vuonna 2000.

Tunnuslause kiteyttää sen, miten eurooppalaiset tekevät EU:ssa yhdessä työtä rauhan ja hyvinvoinnin puolesta ja miten Euroopan eri kulttuurit, perinteet ja kielet rikastuttavat heidän elämäänsä.^[12]

Media

Katso myös

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

//

Liittyminen

Unioniin voivat liittyä kaikki sellaiset Euroopan maat, jotka täyttävät jäsenvaltiolle asetetut demokraattiset ja taloudelliset kriteerit.

Jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. EU:n jäsenehdokkaat ovat Turkki, Islanti (jäsenyysneuvottelut keskeytetty), Montenegro, Serbia, Makedonia ja Albania.

Talous

Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat muun muassa sisämarkkina-alue, euroalue, yhteinen maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka.