Euroalue
Euroalue on niistä Euroopan unionin jäsenmaista käytettävä nimitys, jotka ovat ottaneet euron käyttöön yhteiseksi rahakseen. Toisinaan käsitteellä voidaan viitata kaikkiin EU:n jäsenmaihin kokonaisuutena.[1] Euroalueeseen valuuttayhteisönä kuuluu 20 EU-jäsenvaltiota.[2] Euroalueeseen kuuluvat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Viro.
EU:n jäsenvaltioiden odotetaan liittyvän euroalueeseen, lukuun ottamatta Tanskaa, joka sai oikeuden pidättyä euron käyttöönotosta, sillä se oli jäsen jo ennen Maastrichtin sopimusta. Ruotsi muodostaa tästä kuviosta mielenkiintoisen poikkeuksen. Ruotsista tuli EU:n jäsen vasta Maastrichtin sopimuksen solmimisen jälkeen, mikä velvoittaa Ruotsia liittymään euroalueeseen heti, kun maa täyttää vaadittavat ehdot.[3] Sääntöjen mukaan maan pitäisi ensin kuulua valuuttakurssimekanismi ERM II:een. Siihen osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista ja näin ollen Ruotsi on laillisen 'porsaanreiän' avulla välttänyt euroalueeseen liittymisen. Neljä EU:hun kuulumatonta kääpiövaltiota – Monaco, Andorra, San Marino ja Vatikaanivaltio – ovat tehneet EU:n kanssa sopimuksen, että ne saavat käyttää euroa valuuttanaan. Myös Kosovo ja Montenegro käyttävät euroa valuuttanaan.
Historia
Synty
Euroalue syntyi yhdentoista EU-maan laajuisena ja on laajentunut vähitellen sitä mukaa kuin muita jäsenmaita on liittynyt mukaan. Edellytyksenä euroalueeseen liittymiselle maat ovat allekirjoittaneet Maastrichtin sopimuksen ja näin sitoutuneet sopimuksessa euron arvon ylläpitämiseksi määriteltyihin vakauskriteereihin (katso lähentymiskriteerit). Euroalueen maiden rahapolitiikkaa hoitaa Euroopan keskuspankki (EKP).
1. tammikuuta 1999 alkaen euro on ollut virallinen valuutta Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Suomessa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa.[4]
Vaikka eurosta tuli virallinen valuutta 1. tammikuuta 1999, se toimi vuoden 2001 loppuun ainoastaan tilivaluuttana. Käteisenä kussakin euromaassa käytettiin vielä kansallisia valuuttoja 1. tammikuuta 2002 asti, jolloin eurosetelit ja -kolikot tulivat käyttöön ja korvasivat muutaman viikon siirtymäajan kuluessa kansalliset käteisrahat.
Laajentuminen
Euron käyttöönoton jälkeen euroalue on vähitellen laajentunut alkuperäisistä 11 valtiosta siten, että vuonna 2023 euro oli valuuttana käytössä 20 Euroopan unionin valtiossa sekä useilla EU:n ulkopuolisilla alueilla. Tanskaa lukuun ottamatta kaikkien EU-maiden odotetaan ennen pitkää ottavan euron valuutakseen.
Euroalue taantumassa
Vuosien 2008–2009 taantumalla oli vaikutusta myös euroalueen talouteen. Kreikan velkakriisi johtui siitä että hyvin erilaiset maat yhdistettiin yhteen valuutta-alueeseen[5]. Kreikka nautti euroalueeseen liittymisen myötä huomattavasti aikaisempaa matalammista koroista[6], kun sijoittajat ajattelivat että osana euroaluetta rahan lainaaminen Kreikalle on yhtä vähäriskistä kuin rahan lainaaminen Saksalle.[7] Loppuvuonna 2011 euron hajoamista pidettiin mahdollisena skenaariona.[8][9]
Europolitiikan kritiikki
Syyskuussa 2012 julkaistiin saksalaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen manifesti ”Vaalivaihtoehto 2013” europolitiikkaa vastaan. Moni huomattava taloustieteilijä, toimittaja ja yritysjohtaja otti kantaa manifestin puolesta.[10] Ryhmän mukaan euroalue ei sovellu valuutta-alueeksi vaan ajaa eteläisen Euroopan valtiot vararikkoon.[11] Bernd Lucken mukaan tärkeintä olisi saada eteläiset maat pois eurosta.[12]
Ranskan Kansallinen liittouma -puolue halusi luopua eurosta vuonna 2017.[13]
Euroalueen valtiot
Euro on virallisesti käytössä 20 Euroopan unionin valtiossa. Maantieteellisen Euroopan ulkopuolella myös Ranskan merentakaiset departementit Guadeloupe, Martinique, Ranskan Guayana ja Réunion käyttävät euroa valuuttanaan ja kuuluvat viralliseen euroalueeseen.
1. tammikuuta 1999 euron käyttöön ottaneet valtiot:[4]
Vuoden 1999 jälkeen tapahtuneet euroalueeseen liittymiset:
- Kreikka liittyi euroalueeseen 1. tammikuuta 2001.[14]
- Slovenia otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2007.[15]
- Kypros[16] ja Malta[17] ottivat euron käyttöön 1. tammikuuta 2008.
- Slovakia otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2009.[18]
- Viro otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2011.[19]
- Latvia otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2014.[20]
- Liettua otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2015.[21][22]
- Kroatia otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2023.[23]
Lähitulevaisuudessa euron käyttöönottoa suunnittelevat valtiot:
Euron käyttö EU:n ulkopuolella
Valtiot, jotka käyttävät euroa sopimusten nojalla
Myös Monacon, San Marinon ja Vatikaanin valuuttana on ollut 1.1.2002 alkaen euro, vaikka ne eivät olekaan EU:n jäseniä. Nämä maat voivat myös lyöttää omia eurokolikoitaan, joiden kääntöpuolella on niiden omat kansalliset tunnukset. Euron käyttö ja kolikoiden lyöntioikeus näissä maissa perustuvat aiempiin EU:n jäsenmaiden (Ranskan ja Italian) ja kyseisten maiden välisiin yhteisvaluuttasopimuksiin, joiden pohjalta on neuvoteltu maiden ja EU:n välillä uudet, euroaikaan soveltuvat sopimukset[26]
Andorra käytti valuuttanaan aiemmin rinnakkain Espanjan pesetaa ja Ranskan frangia. Euron käyttöönoton jälkeen myös Andorra siirtyi euroon. Asiasta ei kuitenkaan ollut tuolloin eikä vuosiin sen jälkeenkään sopimusta EU:n kanssa. Toisin kuin Monaco, San Marino ja Vatikaani, Andorra ei sopimuksen puuttumisen vuoksi myöskään saanut lyöttää omilla kansallisilla tunnuksillaan varustettuja eurokolikoita.[26] Andorra solmi euron käyttämisestä sopimuksen EU:n kanssa 30. kesäkuuta 2011 ja sen mukana tilanne virallistui: maa sai alkaa lyöttää omia eurokolikoitaan 1. heinäkuuta 2013 lähtien.[27] Andorra on suunnitellut julkaisevansa omat kolikkonsa maalis–huhtikuussa 2014.[28]
Muut alueet, jotka käyttävät euroa valuuttanaan
Montenegro, vuonna 2006 itsenäistynyt osa entistä Jugoslaviaa, käytti valuuttanaan aiemmin Saksan markkaa, nyt euroa.
YK:n väliaikaishallinto Kosovossa on julistanut euron alueen valuutaksi.
Euroon kiinteästi sidotut valuutat
EU:ssa
ERM II-vaihe:
- Bulgarian leva (lev) on kiinteästi sidottu euroon (aiemmin Saksan markkaan). ERM II-valuuttakurssimekanismiin Bulgaria liittyi 10. heinäkuuta 2020.[29]
- Tanskan kruunu kelluu kapeassa vaihteluvälissä euroon nähden, euroa vastustaneesta vuoden 2000 kansanäänestystuloksesta (53 % vastaan, 47 % puolesta)[30] huolimatta. Keskikurssi on 7,46038 kruunua/euro ja sallittu vaihteluväli Euroopan keskuspankin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan ± 2,25 prosenttia.[31]
EU:n ulkopuolella
- Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka (BAM) on kiinteästi sidottu euroon (aiemmin Saksan markkaan).
- Kap Verden escudo on kiinteästi sidottu euroon (aiemmin Portugalin escudoon).
- CFA-frangi ja CFP-frangi ovat kiinteästi sidottuja euroon (aiemmin Ranskan frangiin). CFA-frangia käyttää 14 Afrikan maata (Benin, Burkina Faso, Norsunluurannikko, Guinea-Bissau, Mali, Niger, Senegal, Togo, Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Kongon tasavalta, Päiväntasaajan Guinea ja Gabon) ja CFP-frangia käytetään Ranskan Tyynenmeren territorioissa.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroalue Wikimedia Commonsissa
