Kauniainen
Kauniainen (ruots. Grankulla) on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva suomalainen kaupunki. Kauniainen on asukasluvultaan selvästi pienin pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista ja pinta-alaltaan Suomen pienin kunta.[7] Kauniainen on osa Helsingin kaupunkialuetta.[8] Kauniainen tunnetaan kaksikielisenä sekä alhaisen kunnallisveroprosentin omaavana kaupunkina. Kaupunki on myös siitä poikkeuksellinen, että se on kokonaan Espoon ympäröimä. Kauniainen on alkujaan asukkaiden osakeyhtiönä perustama taajaväkinen itsehallintoalue.
| Kauniainen Grankulla | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
 | |
| Sijainti | , 024°43′45″E |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Kuntanumero | 235 |
| Hallinnollinen keskus | Kauniainen |
| Perustettu | 1920 |
| – kaupungiksi | 1972 |
| Kokonaispinta-ala | 6,00 km² 309:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 5,89 km² |
| – sisävesi | 0,11 km² |
| Väkiluku | 10 270 94:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 1 744 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 17,9 % |
| – 15–64-v. | 60,4 % |
| – yli 64-v. | 21,7 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 59,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 30,7 % |
| – muut | 9,9 % |
| Kunnallisvero | 4,40 % 309:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Christoffer Masar |
| Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2021–2025[6] • RKP • Kok. • Vihr. • PS • SDP • KD | 15 12 4 2 1 1 |
| www.kauniainen.fi | |
Kauniaisten asukkaista 59,4 % on suomenkielisiä ja 30,7 % ruotsinkielisiä.[4] Kauniaisten kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet kaudella 2021–2025 ovat RKP (15 paikkaa) ja kokoomus (12 paikkaa). Vihreillä on neljä paikkaa, perussuomalaisilla kaksi paikkaa sekä SDP:llä ja kristillisdemokraateilla kummallakin yksi paikka.[6] Vuonna 2021 Kauniaisissa 15 vuotta täyttäneistä asukkaista 82 % oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, mikä oli eniten koko Suomessa.[9]
Nimi
Kauniaisten alkuperäinen ruotsinkielinen nimi, Grankulla, on yhdistetty sanoista gran (kuusi) ja kulle (kukkula, kumpu) ja on ollut tässä muodossa käytössä 1900-luvun alusta. Ennen sitä paikka tunnettiin murteellisessa muodossa Gränkull,[10] joka esiintyy moderneilla kartoilla Kauniaisten vesitornin mäen nimenä. Suomenkielinen nimi Kauniainen on peräisin Kauniais-nimisestä tilasta, joka puolestaan on saanut nimensä Tampereen lähellä sijaitsevan tilan mukaan.[11] Suomenkielinen nimi otettiin käyttöön 1930-luvulla ja siitä tuli kauppalan virallinen suomenkielinen nimi vuonna 1949.[10]
Historia
Jään vetäydyttyä jääkauden jälkeen 10 000 vuotta sitten nykyisestä Kauniaisista oli nähtävissä Yoldiameressä vain pari pientä luotoa: muun muassa nykyiset Gränkull (67 m) ja Kasavuori (64 m) ja Kiikarivuori. 4 000 vuotta sitten Kauniaisten alueesta oli maankohoamisen vuoksi tullut osa sisäsaaristoa. Tältä ajalta on löydetty muinaisjäännöksiä, mutta on kuitenkin hyvin todennäköistä että ensimmäiset asukkaat tulivat Kauniaisiin vasta 1800-luvulla. Nykyään Kauniainen sijaitsee kaukana rannikolta.[10]
1900-luvun alussa Kauniaisten alue kuului espoolaisille tiloille ja rakennuskanta koostui yksittäisistä torpista. Paikka oli silloin tunnettu ruotsin kielen espoolaismurteella Gränkullana. Kauniaisten pohjoisosien läpi kulki Helsinki–Turku-maantie, joka tunnetaan nykyään Vanhana Turuntienä. Tärkeä ajankohta Kauniaisten historiassa osuu vuoteen 1904, kun Kauniaisten rautatieasema avattiin uudella Rantaradalla.[10]
Nykypäivän Kauniainen sai alkunsa vuonna 1906, kun yhtiö AB Grankulla perustettiin. Yhtiö osti maata paikallisilta maanomistajilta ja myi sitä eteenpäin tontteina. Tämän seurauksena alueelle muodostui huvilayhdyskunta, samoin kuin muuallakin Helsingin ympäristössä: Kulosaaressa, Haagassa, Leppävaarassa ja Puistolassa. Janne Thurman oli yhtiön perustajia ja yhdyskunnan puuhamies, joka toimi aktiivisesti Kauniaisissa monen vuosikymmenen ajan. AB Grankullan osakkeenomistajat olivat tyytyväisiä sijoitukseensa: se maksoi itsensä takaisin vuodessa. Huvila-aikakausi oli alkanut jo pari vuotta aikaisemmin, kun rakennusmestarit Elia Heikel ja Emil Lindstedt ostivat 30 hehtaarin suuruisen alueen Gallträskin pohjoispuolella Glimsin tilalta ja rakensivat sinne omat huvilansa. Ensimmäisenä nousi vuonna 1903 Gallträskin rantaan kesähuvilakäyttöön suunniteltu jugendhenkinen Villa Heikel ja pian sen jälkeen Villa Lindstedt. Tuolloin villojen tonttien koko oli usein hehtaarin tai sitäkin isompi. Puutarhakaupungin ideana oli että taloa ympäröi puutarha, jonka ympärillä oli vapaa luonnon vyöhyke. Alle 3 000 neliön tontteja ei myyty lainkaan. Thurmanin, Heikelin ja Lindstedtin mukaan on nimetty teitä Kauniaisissa.[10]
Espoon maalaiskunta ei ollut järin kiinnostunut omalle alueelleen ilmestyneestä uudesta yhdyskunnasta, joten yhtiö oli yksin vastuussa Kauniaisten kehittämisestä. Se muun muassa rakennutti teitä, lobbasi aseman (valmistui 1908) ja poliisiviran puolesta sekä perusti koulun ja sähkölaitoksen. Vuonna 1915 Kauniainen sai taajaväkisen yhdyskunnan oikeudet ja samalla rajoittuneet itsemääräämisoikeudet, ja siten yhtiön vastuu väheni.[10]
Ensimmäinen tiedossa oleva tarkka asukasluku Kauniaisista on vuodelta 1917, jolloin siellä asui 1 647 asukasta. Vuonna 1920 Kauniaisista tuli kauppala, kun se itsenäistyi kokonaan Espoosta. Kauniaisten yhdyskuntarakenne erosi myös huomattavasti Espoon maanviljelykylistä rakennusjärjestyksineen, tieverkkoineen, huviloineen ja sähkölaitoksineen. Rakennusjärjestys kielsi teollisuusrakennukset, koska Kauniaisissa haluttiin säilyttää idyllinen maalaismainen ympäristö. Suurin osa huviloista rakennettiin uusklassismin tai myöhäisen 1920-luvun funktionalismin tyylien mukaan. Kauppala alkoi valmistella uutta asemakaavaa 1920-luvun lopulla. Ehdotus herätti kiistaa: etenkin teiden leveys askarrutti asukkaita. Kun vielä arkkitehti kuoli kesken valmisteluprosessin, saatiin kompromissiehdotus hyväksyttyä vasta vuonna 1937. Vuodesta 1917 vuoteen 1939 Kauniaisten asukasmäärä kasvoi vain 10 %, mutta heti kauppalan rajojen ulkopuolella olevissa kylissä kasvu oli samaan aikaan 30 %, jolloin muun muassa Viherlaakson taajama syntyi.[10]
Kauniainen on ollut virallisesti kaksikielinen vuodesta 1936. Kunnan suomenkielinen nimi, Kauniainen, otettiin virallisesti käyttöön ruotsinkielisen nimen, Grankulla, rinnalle vuonna 1949. Jo 1930-luvulla nimi Kauniainen oli postin ja rautateiden käytössä. Toisen maailmansodan myötä huvila-aikakausi loppui ja vaihtui 1940- ja 1950-lukujen jälleenrakentamiseen ja taloudellisesti huonompiin aikoihin.[10]
Kauniaisten olemassaolo oli uhattuna kunnallisten velvollisuuksien ja pienen asukasmäärän takia. 1950-luvulla kuntaan yritettiin liittää eräitä lähellä olevia espoolaisia alueita, mutta hakemus hylättiin vuonna 1953. Sen sijaan Kasavuoren alue, jonka kauppala oli ostanut, liitettiin Kauniaisiin vuonna 1957. Kauppala antoi uuden asemakaavan valmistelun Otto-Iivari Meurmanille. Hän ehdotti, että alueen huvilaluonne säilytettäisiin, mutta asukaslukua kasvatettaisiin silloisesta 2 500:sta 10 000:een. Epäkäytännölliset huvilat tulisi korvata uusilla, ja kerrostaloja rakentaa. Rautatien eteläpuolelle suunniteltiin uusi ostoskeskus, jonka esikuvana oli Tukholman Vällingby. Suunnitelmat hyväksyttiin vuonna 1959 Kasavuoren osalta ja vuonna 1961 sekä 1963 muun kauppalan osalta. Ostoskeskus avattiin 1966. Myöhemmin tätä asemakaavaa on kritisoitu, koska huomattava osa huviloista purettiin ja huvilamiljöön yhtenäisyys tuhoutui. Kasavuoreen suunniteltiin myös Oslon Holmenkollenin tapaista hiihtokeskusta, mutta suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet; nykyään alue on luonnonsuojelualue.[10]
Kauniaisten asukasluku kasvoi nopeasti – vuonna 1967 jopa neljänneksen. Vuonna 1972 Kauniaisista tuli kaupunki ja seuraavana vuonna suomi tuli enemmistökieleksi. Kaupungissa asui tuolloin 6 400 asukasta.lähde?
Väestö
Väestörakenne
Kauniainen on asukasluvultaan Suomen 94. suurin kunta. Kauniaisten asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 10 277 asukasta, mikä on 0,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Kauniaisten väkiluku on ollut nouseva 2000-luvun puolivälistä lähtien. Kauniaisten väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 66,7 prosenttia, mikä on noin 14,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Kauniaisten väestöstä on 14,5 prosenttia. Työikäisiä Kauniaisissa on 58,0 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 27,5 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Kauniaisissa oli vuonna 2021 yhteensä 993 eli 9,6 prosenttia kaupungin asukkaista.[12]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Kauniaisissa oli 9 624 asukasta, joista 9 484 asui taajamassa, haja-asutusalueilla ei ollut lainkaan asukkaita ja 140:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kauniaisten taajama-aste on 100,0 %.[14] Kauniaisten taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[15] Kauniaisten taajama-alueet eivät muodosta omaa taajamaansa, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Kauniaisten lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 9 484 asukasta.[15] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[16]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kauniaisissa toimivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kauniaisten suomalainen seurakunta sekä ruotsinkielinen Grankulla svenska församling.[17] Nämä seurakunnat muodostavat Kauniaisten seurakuntayhtymän (ruots. Grankulla kyrkliga samfällighet). Seurakunnat perustettiin vuonna 1978, jota ennen Kauniainen oli pitkään kuulunut seurakunnallisesti Espooseen. Kauniaisten suomalainen seurakunta erotettiin Kanta-Espoon seurakunnasta ja Kauniaisten ruotsalainen seurakunta Espoon ruotsalaisesta seurakunnasta.lähde?
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauniaisten alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[18]
Uudistuva keskusta
Kauniaisten keskustaa uudistettiin 1960-luvulla rakentamalla uusi silloisen ihanteen mukainen betonielementtikeskusta ostokeskuksineen. Aikoinaan moderni ostoskeskus on sittemmin koettu rumaksi ja epäkäytännölliseksi.[10]
Vuonna 2000 keskustaan valmistui Kai Wartiaisen suunnittelema kauppakeskus Grani. Uuden ostoskeskuksen ulkoasu kirkkaine väreineen on kuitenkin herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä.lähde?
Kaupunki on laatinut keskustalle uuden asemakaavan. Uusi keskustasuunnitelma on toteutunut lukuun ottamatta yhtä keskusta-alueen keskeistä korttelia, jolta osin hanke on ollut pysähdyksissä jo vuosia. Kaupunki onkin aloittanut rakennusliike NCC:n omistaman tontin lunastusmenettelyn.lähde?
Kauniaisten 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2007 kaupungin keskustaan Kaupungintalon edustalle pystytettiin uusi Kimmo Schroderuksen luoma ”Foni”-niminen veistos.[19]
Vaikka Kauniainen on vauras kaupunki, yleisiin alueisiin on ruvettu panostamaan vasta 2000-luvulla. Edelleen on havaittavissa esimerkiksi graffiteja ja huonokuntoisia päällysteitä. Tilanne on kuitenkin huomattavasti parantunut muun muassa tienrakennushankkeiden myötä. Infrastruktuuria on parannettu etenkin kaupungin keskustan alueella ja ympäristössä, esimerkiksi keskuskatu Tunnelitien vuonna 2010 toteutetun uudistuksen myötä.lähde?
Kai Wartiaisen suunnittelema kauppakeskus Grani vasemmalla ja vanha, nyt jo purettu rakennus oikealla.
Tunnelitien varren rakennuksia maaliskuussa 2014.
Elinkeinoelämä
Kauniaisten suurimmat työnantajat ovat Kauniaisten kaupunki, Kaunialan sotavammasairaala, Työväen Akatemia ja Suomen Raamattuopisto.[20]
Palvelut
Kauniainen on palveluiden suhteen hyvin omavarainen kaupungin pienestä koostaan huolimatta. Kaupungissa on muun muassa:
- Uimahalli
- Jäähalli
- Pujottelurinne
- Kaksi pallokenttää, joista toinen on lämmitetty
- Kallioon louhittu palloiluhalli
- Yleisurheilukenttä
- Suomenkielinen ala-aste Mäntymäen koulu, yläaste Kasavuoren koulu ja lukio Kauniaisten lukio
- Ruotsinkielinen ala-aste Granhultsskolan, yläaste Hagelstamska skolan ja lukio Gymnasiet Grankulla samskola
- Musiikkiopisto (toimii Villa Vallmogårdissa)
- Kansalaisopisto (Petra)
- Kuvataidekoulu
- Kauniaisten työväen akatemia
- HUMAK Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kauniaisten kampus
- Suomen Raamattuopisto
- Kaunialan sotavammasairaala
- Kauppakeskus Grani
- Kauniaisten kaupunginkirjasto
- Terveyskeskus
- Elokuvateatteri Bio Grani
Liikenne
Tiet
Kauniaisista on hyvät tieyhteydet joka suuntaan. Itä–länsisuunnassa kulkee Turunväylä kaupungin eteläpuolitse ja Turuntie pohjoispuolitse. Turunväylän valmistuminen vauhditti kaupungin asukasluvun kasvua 1960-luvulla, jolloin Helsingin keskustaan pääsi nopeasti autolla. Etelä–pohjoissuunnassa kulkee pääosin Kauniaisten itäpuolitse Kehä II, josta vajaan 150 metrin osuus on Kauniaisten alueella.lähde?
Sisäiset tiet, jotka johtavat Kauniaisten keskustaan, ovat Turunväylältä alkava Kauniaistentie, Turuntieltä Viherlaaksosta alkava Helsingintie sekä Asematie-Bembölentie lännestä ja Kauppalantie etelästä.lähde?
Joukkoliikenne
Pääasiallinen joukkoliikenneväline Kauniaisissa on juna. Rantaradalla on ollut erittäin tärkeä rooli kaupungin kehityksessä Helsingin esikaupunkina. Junat kulkevat Helsingin suuntaan joka 15. minuutti tunnuksilla U ja E. Länteen päin U-juna kulkee Kirkkonummelle puolen tunnin välein ja E juna puolen tunnin välein Kauklahteen. Hiljaisina aikoina kulkee L-juna. Matka Helsingin keskustaan kestää alle 20 minuuttia Kauniaisten rautatieasemalta. Lisäksi kaupungin länsiosissa, aivan Espoon rajan tuntumassa, sijaitsee Koivuhovin rautatieasema, joka palvelee muun muassa Kasavuoren alueen asukkaita. Espoon kaupunkiradan valmistuttua junayhteydet Kauniaisista paranevat edelleen, ja matka-aika Helsingin keskustaan lyhenee usealla minuutilla.[21]
Kauniaisista kulkee seutulinja 212 Kaunialasta Kasavuoren kautta Helsingin Kamppiin. Kauniaisten läpi kulkee myös Espoon sisäisiä bussilinjoja ja liityntälinjoja metroasemalle, kuten linjat 548 ja 549 Mankkaan kautta Tapiolaan ja linja 533 Järvenperästä Matinkylään. Linja 224 kulkee Espoon keskuksesta Kauniaisten ja Karakallion kautta Leppävaaraan. Viikonloppuöisin kulkee yölinja 118N Tapiolan ja Kampin suuntaan Kauniaisten halki. Lisäksi Kauniaisten pohjoisosia palvelee Turuntien linjat 226, 227, 235 ja 238 Leppävaaraan, 565 Länsi-Vantaalle ja 235 Espoon keskukseen sekä Pitäjänmäen ja Mannerheimintien kautta Elielinaukiolle.lähde?
Kaupunginosat
Kauniainen on jaettu 8 kaupunginosaan, jotka on numeroitu 1–8. Nämä kaupunginosat kattavat koko Kauniaisen.[22] Ainoa alue, joka yleensä mielletään eri kaupunginosaksi on Kasavuori kaupungin länsiosassa. Muita nimettyjä osa-alueita Kauniaisissa ei ole.lähde?
Urheilu
Kauniaisissa on laaja tarjonta erilaisia urheilurakennelmia, ja kaupunki on tukenut urheilutoimintaa aktiivisesti. Junioritoimintaa voi harrastaa monessa eri lajissa. Kaupungin suurin urheiluyhdistys on Grankulla IFK (GrIFK), joka perustettiin vuonna 1925. GrIFK:n lajit ovat nykyään jääkiekko, jalkapallo, käsipallo, salibandy ja pujottelu. Kaupungissa toimi myös SM-sarjassa pelaava Suomen parhaimpiin lukeutuva käsipalloseura HC West, joka pelaa kotiottelunsa Kauniaisten Palloiluhallissa. Toukokuussa 2016 ilmoitettiin, että HC Westin toiminta palaa takaisin GrIFK:n nimen alle omana toimintayksikkönään.lähde?
Jalkapalloseura FC Grani Airbags on myös kotoisin Kauniaisista, vaikka sen toiminta ulottuu myös Espoon puolelle.lähde?
Nähtävyydet
Kauniainen on huvilakaupunki ja huvila-alue on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[23] Luonnon lisäksi alueen merkittävimpiä nähtävyyksiä ovat vanhat huvilat, esimerkiksi Villa Wulff, Villa Junghans, Villa Heikel ja Villa Vallmogård, Kauniaisten kirkko, Kaunialan sotavammasairaala sekä Heikki Häiväojan Tulen halki -veistos, joka sijaitsee Kauniaisten kaupungintalon edustalla.[24]
Päätöksenteko
| Valtuuston paikkajako ja äänestysaktiivisuus | ||||||||||
| Vaalit | Puolue | Äänestys- aktiivisuus | ||||||||
| RKP | Kok. | SDP | SKL KD | Vihr. | PS | POP | Muut | Yht. | ||
| 1968 | 10 | 3 | 8 | 21 | ||||||
| 1976 | 12 | 8 | 3 | 2 | 2a | 27 | 84,6 % | |||
| 1980 | 14 | 10 | 2 | 1 | -- | 27 | 82,4 % | |||
| 1984 | 14 | 10 | 2 | -- | 1 | -- | 27 | 80,7 % | ||
| 1988 | 14 | 10 | 2 | 1 | -- | 27 | 77,7 % | |||
| 1992 | 14 | 9 | 2 | -- | 2 | -- | 27 | 78,1 % | ||
| 1996 | 18 | 11 | 1 | 1 | 2 | 2b | 35 | 78,0 % | ||
| 2000 | 17 | 13 | 1 | 1 | 3 | 35 | 73,3 % | |||
| 2004 | 17 | 14 | 1 | 1 | 2 | -- | 35 | 74,9 % | ||
| 2008 | vaalit määrättiin uusittaviksi | |||||||||
| 17 | 14 | 1 | 1 | 2 | -- | 35 | 75,7 % | |||
| 2009 | 18 | 13 | 1 | 1 | 2 | -- | 35 | 64,1 % | ||
| 2012 | 18 | 12 | 1 | 1 | 2 | 1 | -- | 35 | 76,0 % | |
| 2017 | 16 | 13 | 1 | 1 | 3 | 1 | -- | 35 | 74,8 % | |
| 2021 | 15 | 12 | 1 | 1 | 4 | 2 | -- | 35 | 73,1 % | |
| a Keskustapuolue (1), SKDL (1) b Nuorsuomalaiset | ||||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus[25][26], Oikeusministeriö[27] | ||||||||||
Kauniainen kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin, ja sen kaupunginvaltuustossa on 35 kaupunginvaltuutettua[28]. Kauniaisten poliittiset voimasuhteet ovat perustuneet jo vuosia voimakkaaseen porvarillisuuteen, kaupunkia ovat hallinneet RKP ja kokoomus kuten oheisesta taulukosta ilmenee.
Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan kunnallisvaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[29][30][31]. Vaalit uusittiin syksyllä 2009.[32]
Kauniaisissa on perinteisesti ollut hyvin korkea äänestysprosentti kaikissa vaaleissa. Esimerkiksi kuntavaaleissa 2021 Kauniaisten äänestysprosentti oli Uudenmaan maakunnan korkein ja koko Suomen neljänneksi korkein[33].
Ruokakulttuuri
Kauniaisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hernekeitto ja punssi sekä letut ja kuningatarhillo.[34]
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
- af Hällström Jaana, 2006. Lajinsa viimeinen Grankulla 1906-2006 Kauniainen (Den sista i sitt slag)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauniainen Wikimedia Commonsissa
- Kauniaisten kaupungin kotisivut
- Tilastokeskus - Kauniaisten avainluvut
- Verkkomuseo Grani
- Kuvataidekoulu
- Musiikkiopisto (toimii Villa Vallmogårdissa)
- Kansalaisopisto (Petra)
- Kauniaisten kaupunginkirjasto
- Terveyskeskus
- Elokuvateatteri Bio Grani
- Uimahalli
| Askolan kirkonkylä • Espoon keskus • Hangon keskustaajama • Helsingin keskustaajama • Hyrylä (Tuusula) • Hyvinkään keskustaajama • Inkoon kirkonkylä • Järvenpään keskustaajama • Karkkilan keskustaajama • Kauniainen • Keravan keskustaajama • Kirkkonummen keskusta • Kirveskoski (Pornainen) • Lapinjärven kirkonkylä • Lohjan keskustaajama • Loviisan keskustaajama • Myrskylän kirkonkylä • Mäntsälän kirkonkylä • Nikkilä (Sipoo) • Nummela (Vihti) • Nurmijärven kirkonkylä • Porvoon keskustaajama • Pukkilan kirkonkylä • Siuntion asemanseutu • Tammisaaren keskustaajama (Raasepori) • Tikkurila (Vantaa) |
| Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista |