Keskuspankki
Keskuspankki on julkinen, voittoa tuottamaton, taloudellinen ja poliittinen laitos, jolla on rahavarannon hallintaan liittyviä erityistehtäviä. Keskuspankkeja säätelee hallituksilta saatu mandaatti, joka määrittää niiden päämäärät ja ehdot, joilla ne rahavarantoa kontrolloivat.[1]
Keskuspankit muokkaavat rahapolitiikkaa, vaikuttavat vaihtokursseihin ja varjelevat taloudellista vakautta. Keskuspankkien päätökset vaikuttavat taloudellisiin muuttujiin, jotka määrittävät talouskasvua, tuotantoa ja kansallisia kehityslinjauksia. Niiden päätöksillä on myös vaikutuksia kansainväliseen taloudelliseen ja monetaariseen yhteistyöhön.[1]
Valtion keskuspankilla on yksinoikeus laskea liikkeelle valuuttaa, joka on maan laillinen maksuväline. Keskuspankki lainaa hallitukselle rahaa kiinteällä ja suhteellisen pienellä korolla. Sekä lainoitus että valuutan liikkeellelasku tuottavat keskuspankille voittoa. Varojaan keskuspankit sijoittavat muun muassa valtion obligaatioihin.[1]
Keskuspankki ohjaa ja valvoo liikepankkeja. Keskuspankki ostaa ja myy arvopapereita muuttaakseen rahakantaa ja säädelläkseen lyhyen ajan nimelliskorkoja.[1]
Suurimmat keskuspankit
| sija | Keskuspankki | Keskuspankin Varat yhteensä (USD) |
|---|---|---|
| 1 | Yhdysvaltain keskuspankki | 8 757 460 000 000 |
| 2 | Japanin pankki | 5 878 875 571 224 |
| 3 | Kiinan kansanpankki | 5 144 760 000 000 |
| 4 | Saksan keskuspankki | 3 103 230 000 000 |
| 5 | Ranskan keskuspankki | 2 138 080 000 000 |
| Lähde:[2] | ||