Kolima
Kolima on Keski-Suomessa Viitasaarella ja Pihtiputaalla kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi. Kolima on Kymijoen vesistön latvaosien suuri järvi, joka on osa Viitasaaren reittiä.[2][1][3]
| Kolima | |
|---|---|
 Kolima kesällä | |
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Pihtipudas, Viitasaari |
| Koordinaatit | , 25°47′47″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Koliman alue (14.47) |
| Lasku-uoma | Kärnänkoski |
| Taajamat | Pihtiputaan kirkonkylä |
| Järvinumero | 14.472.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 111,2 m [1] |
| Pituus | 30,833 km [1] |
| Leveys | 8,522 km [1] |
| Rantaviiva | 257,214 km [2] |
| Pinta-ala | 101,083 km² [2] |
| Tilavuus | 0,87087352133 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 8,61 m [2] |
| Suurin syvyys | 66,31 m [2] |
| Saaria | 185 |
 Kolima | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Kolima on 30,8 kilometriä pitkä, 8,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 10 108 hehtaaria eli 101,1 neliökilometriä. Järvelle ovat tyypillisiä laajat ja syvät selkävedet, joita rikkovat harvat saaret ja karikot [4]. Siinä on 185 saarta, joiden pinta-ala on 529,4 hehtaaria eli noin noin 5,0 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 52 on alle neliökilometrin ja yli hehtaarin suuruisia, 126 on yli aarin ja loput 7 ovat alle aarin kokoisia.[2][1][5][3]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 870,87 miljoonaa kuutiometriä eli 0,87087 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 8,6 metriä ja suurin syvyys on 66,31 metriä. Järven syvin kohta on Honninniemen edustalla. Järven rantaviivan pituus on 257,2 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 87,8 kilometriä. Rannat ovat pääosin kivikkoa ja louhikkoa, mutta myös harjujaksoon liittyviä hiekkarantoja esiintyy. Alueen edustavimilla hiekkarannoilla Lylysaaressa on särkkämuodostumia. Rantojen kasvillisuus on niukkaa.[2][1][5][3]
Luontoarvoja
Kolima on lievästi ruskeavetinen ja melko runsashumuksinen. Lähes puolet Kolimasta on suojeltu Natura 2000 -ohjelmassa. Suojelualue on kooltaan 47,7 km², josta maa-alueita 3,9 km².[6]. Koliman rannat ovat monimuotoisia. Vallitsevien kivikko- ja louhikkorantojen ohella on myös hiekkarantoja. Alueen kallioperän kivilajikoostumus on vaihteleva. Länsi- ja lounaisosaa hallitsevat happamat syväkivet, mutta pohjoisessa ja idässä on liuskemuodostuma. Maaperä on moreenia. Ranta on lähes luonnontilainen lukuun ottamatta pohjoisosaa, jossa on rehevöitymistä Pihtiputaan taajaman asutusjätevesien takia.[3][7]
Kolima kuuluu ruokojärviin. Rantojen kasvillisuus on niukkaa, sillä rannat ovat avoimia, louhikkoisia ja kivikkoisia. Koliman saaret muodostavat pieniä ryhmiä laajalla selkävedellä. Saarten metsätyypit ovat vaihtelevia. Moreenisaarten sisäosat ovat lähinnä mustikkatyypin kankaita. Louhikoissa kasvillisuus on hyvin karua. Lylysaaren harjumaastossa metsät ovat puolukka- ja kanervatyypin kankaita. Suppalammet ovat eriasteisesti soistuneita. Lintulajistoa ovat mm. kuikka, kaakkuri, selkälokki, nuoli- ja tuulihaukka. Alueen länsiosaa sivuaa harjujakso. Natura-alueeseen kuuluu myös Pihtiputaan keskustan tuntumassa sijaitseva Putikonlahti. Lahti on vesikasvillisuuden ja vesilinnuston suojelualue.[3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Viitasaaren reitin valuma-alueen (14.4) Koliman alueella (14.47), jonka Koliman lähi-alueeseen (14.472) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 111,2 metriä mpy. Järveä ei säännöstellä, mutta laskuojassa on vanha Kärnänkosken voimalaitos [3]. Se saa vetensä sekä pohjoisen Alvajärvestä että koillisen Kolkussa ja laskee etelään Kärnänjärveen, josta edelleen muiden pienten järvien kautta Keiteleeseen.[1][8][9]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Tutkimusraportti 160. Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.10.2022).