Komppania
Komppania (lyhenne kompp.[1]) on armeijan perusyksikkö, jolla on yhteinen huolto ja talous. Komppania-sanan taustalla on vulgaarilatinan sana companio, joka sisältää osat com, yhdessä ja panis, leipä. [2]
Kenttä- ja ilmatorjuntatykistössä sekä merivoimiin liitetyssä rannikkotykistössä komppaniaa vastaava perusyksikkö on patteri. Ratsuväessä vastaava yksikkö on eskadroona. Laivastossa aluksista koostuvaa perusyksikköä kutsutaan viiriköksi.
Jalkaväki- tai kiväärikomppanioita eri armeijoissa
| Armeija | komppanian nimitys | joukkueet | vahvuus yhteensä | päällikön sotilasarvo | viitteet |
|---|---|---|---|---|---|
| British Army, Britannian armeija | rifle company (kiväärikomppania) | 3 jalkaväkijoukkuetta ja komentojoukkue | 80–225 | kapteeni - majuri | [3] |
| United States Army, Yhdysvaltain armeija | infantry company (jalkaväkikomppania) | 3 jalkaväkijoukkuetta ja raskas joukkue | 100-200[4] | kapteeni[4] | [3][4] |
| Suomen puolustusvoimat | jääkärikomppania M05 | 3 jääkärijoukkuetta, komento- ja tukijoukkue, huoltojoukkue | 110–260 | yliluutnantti - majuri |
Komppania Suomen puolustusvoimissa
Rauhanajan komppanian päällikkö on sotilasarvoltaan yliluutnantti – majuri, usein kapteeni. Hänen apunaan toimii perusyksikön varapäällikkö (luutnantti – kapteeni) ja hallinnollisena johtajana perusyksikön vääpeli. Uuden Yleisen palvelusohjesäännön (YlPalvO) mukaan yksikköupseeri muutettiin takaisin yksikön vääpeliksi vuonna 2009.[5] Sodan ajan jääkärikomppaniaa johtaa yleensä peruskoulutettu opistoupseeri tai uuden upseerinkoulutusjärjestelmän mukainen nuorempi upseeri. Sodan ajan jalkaväkikomppanioita johtavat yleisesti reserviupseerit arvoiltaan luutnantista kapteeniin. Sodan ajan perusyksikön vääpeli voi joukkotyypin mukaan olla joko aliupseeri tai upseeri.
Komppania jakautuu joukkueisiin, joiden johtajat ovat yleensä nuoria upseereja (vänrikki – luutnantti) tai kokeneita aliupseereja (ylikersantti – sotilasmestari). Joukkueet muodostuvat ryhmistä. Komppanian lyhenne on K, esim. PIONK, joukkueen J, esim. VIESTIJ ja ryhmän R. Vuodesta 2005 alkaen on lyhenteet kirjoitettu isoin kirjaimin kansainvälisen mallin mukaisesti.
Sodan aikana komppania voi ryhmittyä puolustusasemaan, jota kutsutaan puolustuskeskukseksi. Puolustuskeskus muodostuu joukkueiden tukikohdista. Suomessa komppanian koko on noin 110–260 miestä. Talvisodan aikaisen kiväärikomppanian kirjavahvuus oli 191 miestä.
Suomalaisen jääkärikomppanian M05 kokoonpanoon kuuluu:
- Komppanianpäällikkö, varapäällikkö ja tulenjohtopäällikkö
- Komento- ja tukijoukkue (jossa komento-, tulituki- ja panssarintorjuntaryhmät sekä tulenjohtopartio)
- Kolme jääkärijoukkuetta (jossa kolme jääkäriryhmää sekä raskaskertasinko- ja tulenjohtopartiot)
- Huoltojoukkue (muonitus-, täydennys- ja lääkintäryhmät)
Lähteet
- Pipping, Knut: Komppania pienoisyhteiskuntana : sosiologisia havaintoja suomalaisesta rintamayksiköstä 1941-1944. Helsinki: Otava, 1978. ISBN: 951-1-05026-5.
- Suomen puolustusvoimat, Pääesikunta: Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO). , 2009. Teoksen verkkoversio. (suomeksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
Aiheesta muualla
- Infantry Structure
- The Rifle Company (Arkistoitu – Internet Archive)
- Glenn Jewison & Jörg C. Steiner: Austro-Hungarian Land Forces 1848-1918 (Arkistoitu – Internet Archive)