Kuopion rautatieasema

rautatieasema Kuopiossa

Kuopion rautatieasema (lyh. Kuo) on rautatieliikennepaikka Kuopion keskustan pohjoislaidassa, noin 400 metrin päässä Kuopion torilta osoitteessa Asemakatu 1. Sen pohjoispuolella sijaitsee linja-autoasema. Aseman etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 464,6 ratakilometriä. Etelään päin mentäessä seuraava henkilöliikennepaikka on Suonenjoki ja pohjoisessa Siilinjärvi. Asemalla on kolme laituriraidetta. Matkustajajunat käyttävät pääosin raiteita 1 ja 3.

Kuopio
Kuopion rautatieasema.
Kuopion rautatieasema.
Perustiedot
LyhenneKuo
RataosaKouvola–Iisalmi
Sijainti, 027°40′51″E
OsoiteAsemakatu 1, 70100 Kuopio
KuntaKuopio
EtäisyydetSuonenjoki 50,7 km
Pieksämäki 88,5 km
Kouvola 273,0 km
Siilinjärvi 25,1 km
Iisalmi 85,7 km
Avattu1.10.1889
Liikenne
Liikennöitsijä(t)VR-Yhtymä
KaukoliikenneHelsinki–Kuopio–Oulu, Helsinki–Jyväskylä–Kuopio
Tavaraliikennekappale- ja puutavaraliikennettä
VaihtoyhteydetKuopion linja-autoasema radan toisella puolen
Pysäköintimaksullinen, lisäksi aseman edessä muutama 30 minuutin maksuton kiekkopaikka
Muut tiedotjunakohtauspaikka,
järjestelyratapiha
Asemarakennus
SuunnittelijaThure Hellström
Jarl Ungern
Valmistunut1934
Lipunmyyntikyllä
Ratapiha
Raiteisto3 laituriraidetta,
tavararatapiha
Pendolino Kuopion rautatieasemalla.
Pendolino Kuopion rautatieasemalla.

Asemarakennus on valmistunut vuonna 1934, ja sen ovat suunnitelleet Jarl Ungern ja Thure Hellström. Edellinen asema oli nykyistä idempänä, lähellä ratapihaa.[1]

Historiaa

Kuopion asema oli alkuaikoinaan Savon radan pohjoinen pääteasema. Ensimmäinen juna saapui kaupunkiin 2. heinäkuuta 1888, ja viralliset avajaiset pidettiin 1. lokakuuta 1889. Kuopioon rakennettiin II luokan asemarakennus, ja asema-alueelta rakennettiin satamarata Maljalahteen Kallaveden rantaan. Rataa ja asema-aluetta rakennettaessa niiden alle jäi useita Kuopion vuoden 1860 asemakaavaan piirrettyjä asuintontteja, mikä esti kaupungin laajenemisen pohjoisen suuntaan yli puolen vuosisadan ajan. Asema-alueelle rakennettiin myös kaksipaikkainen veturitalli, jota laajennettiin lopulta 15-paikkaiseksi. Veturitalliin on rakennettu myös kaksi kahdeksankulmaista vesitornia. Kuopioon sijoitettiin lisäksi veturikonepaja, joka oli toiminnassa vuoteen 2002 saakka. Ratapihan länsipuolelta rakennettiin pistoraide Haapaniemeen, jonne sijoittuivat 1910- ja 1920-luvuilla rullatehdas, saha, mylly ja öljysäiliötä.[1]

Savon rataa jatkettiin Kuopiosta pohjoiseen 1900-luvun vaihteessa, ja Kuopion ja Iisalmen välinen rataosa avattiin väliaikaiselle liikenteelle vuonna 1901. Kuopion alkuperäinen rautatieasema sijaitsi hankalassa paikassa, sillä kaupunkiin saapunut matkustaja joutui kulkemaan yli puoli kilometriä ratavallin pohjoispuolella ennen keskustaan johtanutta alikäytävää. Kuopion asema-alueen uudistaminen aloitettiin 1920-luvulla, mihin liittyi muun muassa matkustaja-aseman siirtäminen noin 900 metriä lännemmäksi ja radan eteläpuolelle. Vuonna 1926 puhkaistiin Puijonkadun alikulku ja vanha Maaherrankadun alikulku uusittiin vuonna 1930. Uuden asemarakennuksen valmistuttua vanha asema jäi tavaraliikenteen käyttöön.[1]

Kuopion aseman itäpuolelta rakennettiin kolmen kilometrin pituinen sivuraide Kelloniemeen vuonna 1967. Henkilöaseman alikulkukäytävää jatkettiin 1980-luvulla radan pohjoispuolelle, jolloin saatiin suora yhteys rautatieasemalta linja-autoasemalle. Kuopion asemarakennus siirtyi VR-Yhtymälle vuonna 1995. Museovirasto on luokitellut nykyisen henkilöaseman ja vanhan aseman alueet valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.[1]

Tulevaisuus

Kuopion rautatieaseman ympäristö muuttuu huomattavasti 2010-luvun lopussa, ja alati kasvaville matkustajamäärille suunnatut palvelut paranevat uuden matkakeskuksen myötä. Matkakeskuksen, Kuopion Portin rakentaminen aloitettiin vuonna 2018. Pahasti ikääntyneiden ja nykyiseen liikenteeseen nähden alimitoitettujen tavararatapihan sekä matkustajalaiturialueen uudistamiseen myönnettiin 30 miljoonan euron rahoitus vuonna 2020, ja saneeraus on alkanut vuonna 2022.[2][3] Ongelmallisena pidetty ratapiha on maakuntahallituksen yksi suurimmista kehityskohteista.[4]

Matkakeskus

Matkakeskus linja-autoaseman puolelta kesäkuussa 2020.

Kuopion uusi matkakeskus (Kuopion Portti) on niin sanottu hybridikohde, mikä käsittää matkakeskustoimintojen lisäksi muun muassa liike-, toimisto- ja hoivakotitiloja sekä asuinhuoneistoja. Kyseessä on 47 000 kerros­neliömetrin laajuinen kolmen eri vaiheen rakennushanke, mikä muodostuu kolmesta tornitalosta ja näihin liittyvistä jalka-osista, sekä pysäköintihallista. A-vaiheen tornitalon korkeus on 16 kerrosta, B-vaiheen tornitalon korkeus on 17 kerrosta, ja keväällä 2022 valmistuneen C-vaiheen tornitalon korkeus on 15 kerrosta. Juna- ja linja-automatkustajia varten matkakeskuksessa on aulatila, minne sijoittuu muun muassa kahvila, ravintola, päivittäistavarakauppa sekä odotustiloja. Aulasta on yhteys rautatieasemalle tunnelin kautta. Hybridikohteen lämmitys ja viilennys tapahtuu maalämmöllä ja -viilennyksellä.[5][6] Matkahuollon toiminta on siirtynyt matkakeskukseen, ja entisen linja-autoaseman odotustilojen käyttö loppui talvella 2021.[7][8]

Lähteet

Aiheesta muualla