Kurmandži
Kurmandži (myös kurmancî tai pohjoiskurdi[1]) on yksi kurdin kielen kahdesta päämurteesta.[2] Kurmandžia puhutaan Pohjois-Syyriassa, Itä-Turkissa, Länsi-Iranissa ja Pohjois-Irakissa. Kurmandži on puhutuin kurdin kielen murre ja sitä puhuu arviolta noin 80% kurdeista. Sillä on noin 14,6 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 77. puhutuimman kielen.[3] Kurmandži on myös jesidien kieli, jolla on kirjoitettu jesidien pyhät kirjat Kitab al-Jilwa eli Paljastusten kirja ja Mashafrash eli Musta kirjoitus sekä muut uskonkappaleet.[4][5] Kurmandži (toisinaan nimellä jesidikurdi) on tunnustettu Armeniassa viralliseksi vähemmistökieleksi.[6]
| Kurmandži | |
|---|---|
 Kurdin kielen levinneisyys; kurmandži tummanvihreällä | |
| Oma nimi | kurmancî, kurmanji, êzdîkî, kurdî |
| Muu nimi | pohjoiskurdi |
| Tiedot | |
| Alue | Itä-Turkki, Pohjois-Syyria, Kurdistan |
| Virallinen kieli |  Irakin Kurdistan Armenia (vähemmistökieli) |
| Puhujia | 14,6 milj. |
| Sija | 77. |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | Indoiranilaiset kielet *Iranilaiset kielet |
| ISO 639-3 | kmr |
Toinen on soranî (سۆرانی), joka eroaa kurmandžista jonkin verran. Kurmandžin kielioppi on monimutkaisempi verrattuna soranîn murteeseen.[7] Kurmandžia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla ja soranîa arabialaisilla aakkosilla.[2] Suomessa kurmandžia puhuu pääosin Turkista muuttaneita kurdeja. Heitä on Suomessa arvioilta useita tuhansia.[8]
Kurmandži voidaan myös toisinaan laskea omaksi kielekseen, koska sillä on oma ISO 639-3-tunnus: kmr. Kurmandžin ja soranîn puhujat eivät myöskään ymmärrä toisiaan täysin, sillä kurdeilla ei ole yhtä yhteistä valtiota tai kirjakieltä, minkä lisäksi lähiympäristön kielet ovat vaikuttaneet kurdiin.[9] Kurmadži lasketaan elinvoimaiseksi se jaetaan neljään päämurteeseen pääilmansuuntien mukaan.[10].
Fonologia
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Lähes suppea | ɪ | ʊ | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ ~ ə | ||
| Lähes väljä | æ | ||
| Avoin | ɑ | ||
Lähde:[7]
Konsonantit
| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | Faryngaali | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | q | |||||
| Nasaali | m | n | |||||||
| Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | ||||||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | χ | (ħ) | (ʕ) | h | |||
| Tremulantti | r | ||||||||
| Yksitäryinen tremulantti | ɾ | ||||||||
| Lateraali | l | ||||||||
| Approksimantti | w | j |
Faryngaaliset äänteet esiintyvät lähes yksinomaan arabiankielisissä lainasanoissa. Joissain murteissa soinnittomien klusiilien ja affrikaattojen yhteydessä voi esiintyä lievä faryngalisaatio: [pˤ], [tˤ], [kˤ] ja [ʧˤ]. Soranîn verrattuna kurmandžista puuttuu äänne [ɫ].
Lähde:[7]
Lähteet
