Mälaren
Mälaren on Ruotsissa Tukholman lähellä Mälarinlaaksossa sijaitseva järvi, joka on toinen Norrströmin vesistön pääjärvistä. Järvi sijaitsee sitä ympäröivissä Tukholman-, Uppsalan- Södermanlandin- ja Västmanlandin lääneissä, joiden väliset lääninrajat sijaitsevat järvellä. Mälaren on Ruotsin kolmanneksi suurin järvi Vänernin ja Vätternin jälkeen ja ennen Hjälmarenia, joka on samalla myös vesistön toinen pääjärvi.[6][1]
| Mälaren | |
|---|---|
 Mälarin Ekeröön lautat kohtaavat salmessa | |
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Ruotsi |
| Läänit | Tukholma, Uppsala, Södermanland, Västmanland |
| Koordinaatit | , 17°12′E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Norrströmin vesistö |
| Valuma-alue | vesistön pääuoma |
| Järveen tulevat joet | Arbogaån, Eskilstunaån, Fyrisån, Hedströmmen, Kolbäcksån, Sagån, Svartån, Örsundaån |
| Laskujoki | Norrström, Söderström |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 0,7 m mpy. [1] |
| Pituus | 120 km [1] |
| Leveys | 65 km [1] |
| Rantaviiva | 1 245 km [2] |
| Pinta-ala | 1 073 km² [1] |
| Tilavuus | 14,3 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 12,8 m [1] |
| Suurin syvyys | 66 m [1] |
| Valuma-alue | 22 650,2 km² [3] |
| Keskivirtaama | 165 m³/s (MQ) [4][3] |
| Veden viipymä | 2,2 vuotta [5] |
| Saaria | yli 8 000 [1] |
 Mälaren | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Yleistä
Mälaren on 120 kilometriä pitkä itä-länsi-suunnassa ja leveimmillään 66 kilometriä pohjois-etelä-suunnassa, Uppsalan ja Södertäljen välillä. Järven pinta-ala on hiljattain määritetty uudelleen ja sen arvoksi ilmoitetaan nykyään 1 073 neliökilometriä (km²) eli 107 300 hehtaaria. Se on siten Päijänteen (1 083 km²) kokoinen järvi [1]. Järven vesitilavuus on keskimäärin 14,3 kuutiokilometriä (km³, Päijänteen tilavuus on 15,4 km³). Järven keskisyvyydeksi on saatu 12,8 metriä (Päijänteellä 16,2 metriä) ja suurin mitattu syvyys on 66 metriä (Päijänteellä 93,5 metriä). Mälaren on rantaviivaltaan varsin mutkitteleva niemien ja pitkien lahtien vuorotellessa toisiaan. Avointa järvenselkää on vähän, koska järvessä on yli 8 000 saarta ja luotoa [1].[6]
Järvenosia
Mälarenin vesialueet voidaan jakaa sen keskellä sijaitsevan Prästfjärdenin suhteen kolmeen osaan. Järven keskiosassa sijaitsee laaja järvenselkä, jonka piirteen osalta se eroaa kahdesta muusta järvenosasta. Siihen voidaan lukea kuuluvaksi Prästfjärden, Södra Björkfjärden, Gripsholmsviken ja Norra Björkfjärden. Itäiseen järvenosaan sisältyy laaja ja suurisaarinen vesialue sekä Tukholman keskustan vesialueet. Itäpuolella erityinen vesialue sijaitsee Uppsalan suunnalla, jonne tulee pitkä, mutitteleva ja paikoin hyvin kapea lahti, jonka kaukaisin lahdenpohjukka sijaitsee 60 kilometrin päässä sen lahdensuulta. Myös läntinen järvenosa on saaristoinen, mutta täällä on myös pieniä järvenselkiä sekä erillinen järvenlahti Sörfjärden. Keskiosasta alkaa Ängsönin ja Selaönin välinen saaristo, joka vaihtuu sitten Ängönin ja Kvicksundin väliseksi avoimemmaksi järvenosaksi. Mälarenin läntisin lahti on viimeisenä sijaitseva Galten.[6][7]
Yhteiskunta
Asutus
Järven rannoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä elää lähes kaksi miljoonaa asukasta. Pääosa heistä asuu rantojen kaupungeissa tai keskustaajamissa, jotka ovat järveä myötäpäivään kiertäen lueteltuna Tukholma, Södertälje, Mariefred, Strängnäs, Torshälla, Köping, Västerås, Bälsta ja Uppsala. Näiden lisäksi sijaitsevat Enköping, Arboga ja Eskilstuna järven lähellä. Mälarenin rannalla sijaitsee edelleen Ruotsin vanhin kaupunki Sigtuna. Taajamien ulkopuolella asuvat asukkaat elävät 65 kunnassa, jotka sisältyvät edellä mainituihin neljään lääniin. Vuosisadan loppuun mennessä arvellaan alueen väkimäärän kasvavan viiteen miljoonaan.[8]
Mälarenin itäisin poukama on Tukholman keskustan kupeessa sijaitseva Riddarfjärden, josta alkavat Mälarenin rinnakkaiset Itämeren Saltsjöniin laskevat uomat Norrström ja Söderström. Tukholman vanhakaupunki, joka sijaitsee Stadsholmenin, Riddarholmenin ja Helgeandsholmenin saarilla, rajoittuu Riddarfjärdeniin, Norrströmiin, Söderströmiin ja Saltsjöniin. Tukholman laaja taajama-alue levittäytyy kaikkialle Mälarenin itäosien rannoille.[6]
Tukholmaa
Tukholman vaikutus on voimakkain Riddarfjärdelillä
Tukholman vanhaakaupunkia
Essingefjärdenillä
.jpg)
Liikenneyhteydet
Järven pohjoisrantoja kiertää eurooppatie E18, joka alkaa Tukholman pohjoispuolella eurooppatiestä E4 ja jatkaa länteen poistuen Köpingin jälkeen järven lähipiiristä. Järven eteläpuollella kiertää eurooppatie E20, joka alkaa idässä Södertäljessä haarautumalla ensin eurooppatiestä E4 ja jatkaen sitten länteen kohti Arbogaa. Järven länsipäässä eurooppateitä yhdistää vielä lyhyt maantie 250. Tukholman puolella järveä pääsee rannoille lukuisia eri teitä myöten. Järven puolivälissä ylittää järven saaristotie numero 55, joka yhdistää etelärannan Strängnäsin pohjoisrannan Enköpingiin. Tie ylittää matkallaan Tosterönin ja Märsönin saaret.[6]
Monet järven suurista saarista ovat ympäri vuoden asuttuja. Osa saarista on tieyhteyden päässä, mutta jäljellä on vielä joitakin yhteysaluksia tai lauttoja, joilla korvataan sillan puuttumista. Esimerkiksi Ekerönin saaren eteläpäähän kulkee lautta Tukholman Huddingesta ja Adelsöniin kulkee Ekeröstä jatkolautta. Myös saaristotieltä 55 on tieyhteys Oknöniin, josta lähtee lautta Arnöhön.[9]
Laivaliikenteelle tärkein kulkuyhteys on Mälarenin etelärannasta alkava ja Itämereen johtava Södertäljen kanava. Sen kautta nousee vuosittain noin 2 000 laivaa järvelle ja laskee takaisin Itämerelle. Mälarenin sisävesiliikenne kuljettaa esimerkiksi Västeråsin ja Köpingin satamiin tuonti- ja vientitavaraa sekä vähäisessä määrin öljyä ja kemikaaleja. Matkustajaliikenne on yleensä vähäistä, mutta kesäisin kuljetetaan paljon matkailijoita.[10]
Järven luonto on pohjoismaista, joskin rehevämpää kuin Suomessa
Kaupunkien asutus ja runsas virkistyskäyttö tekee ihmisestä varsin näkyvän
Useat saaret ovat tieyhteyden päässä, mutta lossiliikennettäkin on jäljellä
Järven teollisuuden tuotteita kuljetetaan järvellä
Merilaivat tulevat järvelle Södertäljen sulun kautta
Vedenkorkeus
Vedenkorkeuden vaihtelut ja kehitys
Vielä viikinkiaikana ja sen jälkeen 1200-luvulle asti oli Mälaren Itämeren lahti. Viime jääkauden loppuvaiheessa on seudun maankohoaminen ollut nopeampaa kuin meriveden pinnan nousu. 1200-luvulta lähtien on järvialtaan laskukynnys Tukholmassa noussut noin 0,7 metriä ja samalla se kohottanut Mälarenin vedenpintaa Itämerestä yhtä paljon. Mälarenin vedenpinnan korkeutta on mitattu vuodesta 1774 alkaen. Järven vedenkorkeus ilmoitetaan nykyään RH2000-järjestelmällä, jonka arvoista vähentämällä 0,17 metriä saadaan pinnankorkeus Itämeren vedenpinnasta. Järven alin vedenpinta mitattiin 5. marraskuuta 1939, jolloin vedenpinta oli 3 senttimetriä Itämeren keskikorkeutta alempana, ja ylin vedenpinta mitattiin 15. tammikuuta 1853, jolloin vedenpinta oli 2,09 metriä Itämeren keskikorkeutta ylempänä. Mälarenin keskivedenkorkeus (MW) on vuosina 1968–2008 ollut 0,69 metriä, keskialivedenkorkeus (MLW) 0,53 metriä ja keskiylivedenkorkeus (MHW) 0,96 metriä mpy.[11]
Säännöstely
Vuonna 1941 antoi vesioikeus luvan säännöstellä Mälarenia, mutta säännöstelyä toteutettiin vasta vuodesta 1943 alkaen. Säännöstelyn päätarkoitus on ollut vähentää tulvia rantojen pelloille. Samalla on ollut tarkoitus nostaa matalan veden aikaiset alivedenkorkeuksia laivaliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja vähentää Itämereltä tulevien suolapulssien vaikutuksia järveen. Säännöstelyn alkuvuosina onnistuttiin vähentämään tulvia, mutta alivedenkorkeudet laskivat aiemmasta vieläkin alemmaksi. Siksi annettiin vuonna 1966 uusi säännöstelylupa, jota toteutettiin vuodesta 1968 alkaen. Siihenkin on haettu parannuksia vuonna 2015. Uuden luvan tarkoituksena on aiempien tavoitteiden lisäksi vähentää järvessä tapahtuvia virtauksia, jotta virtaveden aiheuttama eroosio ei kuluttaisi järvenpohjaa ja jotta veneliikenne sujuisi Slussenilla ylä- ja alavirtaan paremmin. Säännöstelylupaa toteuttaa Stockholm Hamn AB, joka on Tukholman kaupungin omistuksessa, ja luvan ehtojen toteutumista valvoo SMHI. Säännöstelyä toteutetaan Slussenilla, jonka porttien läpi voidaan päästää jopa 800 kuutiometriä vettä sekunnissa. Portin virtaamakapasiteettia pidetään kuitenkin liian pienenä ja sitä ollaan 2020-luvulla uudistamassa.[12][1]
Meriveden suolapulssit
Meren ja järven vedenpintojen korkeusero on pieni. Mälarenin vuodenaikojen mukaan vaihteleva vedenpinta voi olla samaan aikaan matalalla, kun äkillinen sääilmiö nostaa toisaalla Itämeren pintaa esimerkiksi metrillä. Silloin kääntyy Slussenilla veden virtaussuunta päinvastaiseksi ja merivettä alkaa virtaamaan sisälle järveen. Nämä lyhyet virtaukset aiheuttavat suolaisen veden kerääntymisen järven itäpäähän. Suolavesi on makeaa vettä raskaampana se painuu Mälarenin syvänteisiin. Makea ja suolainen vesi sekoittuvat hitaasti järviveteen, jolloin esimerkiksi vedenottamoiden raakaveden suolapitoisuus alkaa kasvamaan. Suolapulssien tunkeutumista järveen ovat estämässä vain Slussenin portit, mutta porteista huolimatta sitä joutuu järviveteen aina pieniä määriä.[1][13]
Nykyisestä ilmaston lämpenemisestä on ollut seurauksena meriveden hidas mutta havaittava kohoaminen. Vuonna 1980 merivesi kohosi keskimäärin 3 millimetriä vuodessa ja vuosina 1993–2005 2,5 millimetriä vuodessa. Kun Tukholmassa maankohoaminen on keskimäärin 5,2 millimetriä vuodessa, tapahtuu Tukholmassa todellisuudessa Itämeren vedenpinnan laskua. Koska tulevaisuuden arviot meriveden kohoamisen kiihtymisestä ovat suurempia kuin viisi millimetriä vuodessa, kääntyy tilanne ennen pitkää Mälarenille epäedulliseksi. Erään arvion mukaan Itämeren vedenkorkeus olisi palanut nykyiselleen jo vuonna 2050 ja seuraavien 50 vuoden aikana Itämeri olisi noussut vielä 40 senttimetriä suhteessa Mälareniin. Tämä tilanne Itämerellä vastaa valtamerissä tilannetta, jossa niiden vedenpinta olisi noussut metrin nykyisestä korkeudestaan. Slussenin patojärjestelmää ollaan tämän vuoksi modernisoimassa seuraavaksi sadaksi vuodeksi korottamalla patokorkeutta metrillä ja lisäämällä Norrströmenin virtaamiskapasiteettia.[13]
Historiaa
Järven saarissa olevat historialliset viikinkiasutukset Birka ja Hovgården otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1993.
Björkö oli viikinkien kauppapaikka keskellä Mälarenia
Saaren viikinkikylää
Björkön tutkimukset ovat vielä kesken
Gripsholmin linna vuodelta 1537 sijaitsee Mariefredissä
Svartsjön linna Färingsössä
Vesistösuhteita
Mälaren on Norrströmin vesistön (päävesistötunnus 61) läpivirtausjärvi, jossa Norrström, Mälaren ja siihen laskeva Eskilstunaån muodostavat vesistön pääuoman alajuoksun. Pääuoman yläjuoksulla sijaitsevat Hjälmaren ja siihen laskeva Svartånin ja Laxånin muodostama vesireitti. Mälarenin vesi laskee sen itäpäästä Itämeren Saltsjönin lahteen kolmesta eri kohdasta: Tukholman Norrström ja Söderström eli Slussen sekä Södertäljen Hammarbyslussen. Norrströmin kautta virtaa näistä kuitenkin eniten vettä.[3][14][6]
Järveen laskevia jokia ja puroja
Koko vesistön valuma-alueen pinta-ala on 22 650 km², mutta vesireitin seuraavaan osuuteen kuuluvalla Eskilstunaånilla on valuma-alueen pinta-alaa vain 4 180 km², joka on 18 % koko vesistön pinta-alasta. Tämä vaikuttaa osaltaan myös vesireitistön virtaamien jakaumaan, koska Norrströmin keskivirtaama (MQ) on 165 kuutiometriä sekunnissa (m³/s) ja Eskistunaånilla se on vain 29 m³/s. Mälareniin tulevasta vedestä yksi viidesosa on peräisin Eskilstunaånin kautta tulevilta alueilta ja neljä viidesosaa suoraan Mälareniin laskevista joista.[15][1]
| Laskujoen nimi | Etäisyys merestä (km suusta) | Järvenosan kohta | Pituus (km) | Virtaama (MQ m³/s) | Valuma-alue (km²) | Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| laskee Norrströmistä Itämereen Tukholman saaristossa | ||||||
| Bällstaån | 4 | Tukholman salmet | noin 11 | 0,3 | 39 | 1,1,1,4,3,3 |
| Oxundaån | 51 | Skarven | 0,7 | 1,6 | 271 | 1,1,1,4,2,1 |
| Lejondalsbäcken | 45 | Skarven | 6 | 0,2 | 35 | 1,1,1,2,2,1 |
| Märstaån | 45 | Skarven | 13 | 0,5 | 79 | 1,1,1,2,2,1 |
| Lövstaån | 50 | Skarven | noin 5 | 0,7 | 121 | 1,1,1,2,2,1 |
| Fyrisån | 75 | Skarven | 54 | 13,8 | 2 003 | 1,1,1,2,2,1 |
| Hågaån | 75 | Skarven | 34 | 0,8 | 123 | 1,1,1,2,2,1 |
| Sävaån | 88 | Skarven | 25 | 0,3 | 200 | 1,1,1,1,2,1 |
| Örsundaån | 89 | Skarven | 59 | 4,9 | 735 | 1,1,1,2,2,1 |
| Fiskvikin kanava | 54 | Norra Björkfjärden | 16 | 0,4 | 89 | 1,1,1,2,2,1 |
| Hjälstaån | 60 | Norra Björkfjärden | noin 12 | 0,3 | 59 | 1,1,1,4,2,1 |
| Turingeån | 49 | Gripsholmsviken | 6 | 0,6 | 106 | 1,1,1,2,2,1 |
| Taxingeån | 48 | Gripsholmsviken | 13 | 0,3 | 53 | 1,1,1,2,2,1 |
| Råckstaån | 55 | Gripsholmsviken | 8 | 1,8 | 262 | 1,1,1,1,2,1 |
| Blackfjärdskanalen | 58 | Arnofjärden | yli 10 | 0,2 | 42 | 1,1,1,2,2,1 |
| Ekaån | 58 | Arnofjärden | 17 | 0,2 | 38 | 1,1,1,2,2,1 |
| Enköpingsån | 69 | Arnofjärden | 9 | 0,9 | 164 | 1,1,1,2,2,1 |
| Sagån | 82 | Oxfjärden | 66 | 5,6 | 856 | 1,1,1,2,2,1 |
| Eksågsån | 108 | Granfjärden | 16 | 0,6 | 101 | 1,1,1,2,2,1 |
| Kafjärdsgraven | 96 | Blacken | 15 | 0,4 | 61 | 1,1,1,2,2,1 |
| Eskilstunaån | 103 | Blacken | 20 | 28,7 | 4 180 | 1,1,1,1,2,1 |
| Asköbäcken | 105 | Blacken | 22 | 0,4 | 59 | 1,1,1,2,2,1 |
| Limstabäcken | 99 | Västeråsfjärden | 16 | 0,4 | 73 | 1,1,1,2,2,1 |
| Svartån | 104 | Västeråsfjärden | 73 | 6,4 | 775 | 1,1,1,2,2,1 |
| Brobybäcken | 115 | Galten | 17 | 0,4 | 76 | 1,1,1,2,2,1 |
| Kolbäcksån | 122 | Galten | 103 | 30,5 | 3 115 | 1,1,1,1,2,1 |
| Bodabäcken | 125 | Galten | 7 | 0,7 | 111 | 1,1,1,2,2,1 |
| Arbogaån | 125 | Galten | 46 | 42,8 | 3 308 | 1,1,1,1,3,3 |
| Hedströmmen | 125 | Galten | 97 | 11,5 | 1 048 | 1,1,1,1,2,1 |
| Stäholmsbäcken | 126 | Galten | 17 | 0,5 | 69 | 1,1,1,2,2,1 |
| Norsabäcken | 128 | Galten | 9 | 0,1 | 18 | 1,1,1,2,3,3 |
| Köpingsån | 129 | Galten | 2 | 2,2 | 285 | 1,1,1,1,2,1 |
Lähteet: 1 = [16], 2 = tieto saatu SMHI:n verkkopalvelusta etsimällä sieltä joen tiedot (lähde 1), 3 = tieto saatu SMHI:n karttatietopalvelusta (lähde Modeldata [17]), 4 = mitattu kartasta (ei tarkka arvo)
Katso myös
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mälaren Wikimedia Commonsissa
- HOME Vatten i Mälaren, SMHI (ruotsiksi)
- New water regulation plan for Lake Mälaren (Arkistoitu – Internet Archive), Naturvation (englanniksi)
- Bergström, Sten & al.: Nivåer och flöden i Vänerns och Mälarens vattensystem (PDF) (raportti nro 20/2006) http://www.smhi.se/polopoly_fs/1.6759!RH20_slutversion%5B1%5D.pdf.+Norrköping:++SMHI. Viitattu 29.3.2021. (ruotsiksi)
- Uppsalaleden, Upplands runskrifter