Mahatškala

Mahatškala sijaitsee Kaspianmeren kapealla rantavyöhykkeellä.^[2] Esikaupunkeineen se on levittäytynyt yli 70 kilometrin pituisella kaistaleelle.^[3] Kaupungin yläpuolella kohoaa Kaukasuksen reuna-alueeseen kuuluva Tarkitau-vuori. Talvi on leuto ja kesä lämmin. Tammikuun keskilämpötila on –1 °C ja heinäkuun 24 °C. Vuotuinen sademäärä on noin 400 millimetriä.^[2]

Tarkitaun ja Kaspianmeren välillä on muinoin kulkenut tärkeä kauppareitti.^[3] Kaupungin lähellä sijaitsevan Tarkin taajaman paikalla oli legendan mukaan 600–900-luvuilla Semenderin kaupunki, joka noin vuoteen 723 saakka toimi kasaarien pääkaupunkina.^[4] 1400-luvun lopusta 1800-luvun alkuun Tarki oli kumykkien šamhalikunnan keskus. Venäläiset rakensivat sinne vuonna 1821 Burnajan linnoituksen.^[5]

Nykyinen kaupunki on saanut alkunsa venäläisten vuonna 1844 perustamasta Petrovskojen linnoituksesta.^[2] Sen nimi perustuu Pietari Suureen,^[6] jonka kerrotaan leiriytyneen paikalle vuonna 1722. Dagestanilaiset kutsuivat linnoitusta nimellä Andži-Kala eli ”Jauholinna”. Vuonna 1857 linnoituksen esikaupunki sai kaupunginoikeudet ja nimen Petrovsk-Port^[2] (Petrovsk^[7]). Linnoitus lakkautettiin vuonna 1867. 1860-luvulla rakennettu kauppasatama yhdistettiin 1890-luvulla rautatiellä Vladikavkaziin ja Bakuun. 1800–1900-lukujen vaihteessa paikkakunnalle alkoi syntyä teollisuutta.^[2]

Venäjän kansalaissodan aikana vuosina 1918–1920 kaupunki oli saksalaisten, turkkilaisten, brittien ja venäläisten valkoisten hallussa. Neuvostojoukot valloittivat sen maaliskuussa 1920.^[2] Vuonna 1922 kaupunki nimettiin uudelleen dagestanilaisen bolševikkivallankumouksellisen Mahatš Dahadajevin mukaan. Vuonna 1923 siitä tuli Dagestanin ASNT:n pääkaupunki.^[8] Neuvostoaikana Mahatškalasta kehittyi tasavallan talouden, koulutuksen, kulttuurin ja tieteen keskus.^[3] Kaupunki kärsi huomattavia vahinkoja 14. toukokuuta 1970 tapahtuneessa maanjäristyksessä.^[9]

Hallinnollisesti Mahatškala muodostaa kaupunkipiirikunnan, johon kuuluvat Kirovin, Leninin ja Sovetskin kaupunkipiirit, 8 kaupunkimaista taajamaa ja kuusi maaseutuasutusta.^[3] Taajamia ovat Alburikent, Kjahulai, Leninkent, Nižni Kjahulai, Šamhal, Semender, Sulak ja Tarki.^[1]

Kaupunginhallinnon päämiehenä toimii vuonna 1998 virkaan astunut Said Amirov.^[6]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupunkipiirikunnassa asui 666 311 asukasta, joista 572 076 asuu Mahatškalan kaupungissa. Kaupunkipiirin kahdeksan kaupunkimaisen taajaman asukasluvut olivat vajaan 7 000 ja runsaan 15 000 hengen välillä. Maaseutuväestöä kaupunkipiirissä oli 30 574 (vuonna 2010).^[1]

Seudun kanta-asukkaita ovat kumykit.^[10] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan kaupungin väestöstä 26,8 % on avaareja, 17,7 % kumykkeja, 13,8 % dargeja, 13,0 % lakeja, 12,0 % lezgejä, 8,0 % venäläisiä, 2,0 % tabasaraneja, 1,1 % rutuleja, 0,9 % nogaita, 0,7 % aguleja, 0,4 % tsahureja ja 3,6 % muita kansallisuuksia. Kaikkiaan kaupungissa asuu yli 60:n etnisen ryhmän edustajia.^[3]

Asukasluvun kehitys

Mahatškalassa on Venäjän ainoa kautta vuoden toimiva Kaspianmeren kauppasatama. Kaupungin kautta kulkee Moskovan ja Bakun välinen rautatie sekä Donin Rostovista Azerbaidžanin rajalle johtava M29-valtatie. Rautatieliikennettä palvelee Pohjois-Kaukasian rautateiden Mahatškalan osasto. Kaupungissa on myös kansainvälinen lentoasema. Kaupunkiliikennettä hoitavat linja- ja johdinautot sekä reittitaksit.^[3]

Neuvostoaikana Mahatškalasta kehittyi huomattava teollisuuskeskus. Viime vuosikymmeninä varsinkin sotateollisuuden tuotanto on supistunut voimakkaasti. Nykyään kaupungissa toimii yli 60 suurta ja keskisuurta teollisuusyritystä. Kone- ja laiteteollisuus tuottaa muun muassa autojen varaosia, elektroniikkaa, sähkölaitteita ja elintarviketeollisuuden koneita. Elintarviketeollisuus valmistaa leipomotuotteita, viinejä, vodkaa, brandya, lihajalosteita ja kivennäisvesiä. Lisäksi on muun muassa nahka-, tekstiili-, jalkine- ja muoviteollisuutta.^[3]

Mahatškalan kuudesta valtiollisesta korkeakoulusta tärkein on Dagestanin valtionyliopisto. Lisäksi on kymmeniä eri korkeakoulujen haaraosastoja, yli 20 yksityistä korkeakoulua sekä yli 30 keskiasteen ammattioppilaitosta. Kaupungissa toimii Venäjän tiedeakatemian Dagestanin tiedekeskus ja noin 20 eri alojen tutkimuslaitosta.^[3]

Kulttuurilaitoksia ovat historiallinen ja taidemuseo, venäjän-, avaarin-, lakin- ja kumykinkieliset teatterit, nukketeatteri, ooppera- ja balettiteatteri sekä filharmonia. Nykyaikaisia elokuvateatterita on viisi. Valtiollisten kansallis-, nuorten- ja lastenkirjaston lisäksi toimii kaupunginkirjasto sivuosastoineen.^[3]

Mahatškalassa toimii yli 20 televisio- ja radioasemaa sekä seitsemän tietotoimistoa. Kaupungissa ilmestyy 14 sanomalehteä, 12 kaupunkilehteä ja 30 aikakauslehteä.^[6] Sanomalehtiä ovat muun muassa venäjänkieliset Dagestanskaja pravda, Molodjož Dagestana ja Mahatškalinskije izvestija, avaarinkielinen Hakikat, kumykinkielinen Joldaš, darginkielinen Zamana, lakinkielinen Ilči ja lezginkielinen Lezgi gazet.^[12]

Mahatškalan tunnetuin jalkapalloseura FK Anži Mahatškala pelaa Venäjän valioliigassa. Kotiottelunsa Anži Mahatškala käy Dynamon stadionilla. FK Dynamo Mahatškala on myös samasta kaupungista, mutta jouduttuaan ongelmiin 2000-luvun puolessavälissä se on siitä lähtien pelannut amatööritasolla^[13].

Mahatškalalla on suorakulmainen asemakaava. Kaupungissa on runsaasti viheralueita ja 1800–1900-lukujen vaihteessa rakennettuja yksi- ja kaksikerroksisia kivitaloja. Paikoitellen voi nähdä itämaisia koristeaiheita. Keskusta sijaitsee meren rannalla. Maanjäristysvaarasta huolimatta kaupunkiin on rakennettu runsaasti korkeita kerrostaloja.^[9]

Huomattavia julkisia rakennuksia ovat musiikki- ja draamateatteri (1967) rantabulevardilla sekä Lenin-aukiolla sijaitsevat hallituksen rakennus (1967), lääketieteellinen instituutti (1935) ja historiallinen museo.^[9] Muistomerkkejä on pystytetty muun muassa Leninille, Sergei Kiroville, Mahatš Dahadajeville, Aleksandr Puškinille, Suleiman Stalskille ja Gamzat Tsadasalle.^[3] Kaupungissa on Mahatškalan suuri moskeija (tilaa 17 000 rukoilijalle),^[14] joka on yksi Euroopan ja Venäjän suurimmista moskeijoista, ja vuonna 1906 rakennettu Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali.^[15]

Kaupungin infrastruktuurin tärkein kehittämishanke on Kaspianmeren saastumista estävän viemäriverkon rakentaminen. Tulevaisuudessa 20 kilometriä pitkä viemäritunneli johtaa Mahatškalan jätevedet Kaspijskin eteläpuolella sijaitsevaan puhdistuslaitokseen. Toinen suurhanke on Kaspianmeren rannalle rakennettava esikaupunki Lazurnyi bereg (”Lasuurirannikko”), josta suunnitellaan suurta matkailu- ja huvittelukeskusta.^[6]

• Mahatškalan kaupungin sivusto (venäjäksi)
• Mahatškala (lähdeteokset vuosilta 2001, 2006 ja 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 21.1.2015. (venäjäksi)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mahatškala Wikimedia Commonsissa

Dagestanin kaupungit

Pääkaupunki: Mahatškala
Buinaksk | Dagestanskije Ogni |Derbent |Hasavjurt |Izberbaš |Južno-Suhokumsk |Kaspijsk |Kiziljurt | Kizljar