Baku
Baku (azer. Bakı, pers. بادکوبا, Bādkubā, pers. باراکا, Bārāčā[2]) on Azerbaidžanin pääkaupunki. Kaupungin metropolialueella asuu vuoden 2017 mittauksen mukaan yli 4 miljoonaa ihmistä, joista vajaat 3 miljoonaa kaupunkialueella,[1][3] mutta epävirallisten arvioiden mukaan asukkaita voi olla yli 5 miljoonaa (pakolaisten ja siirtolaisten takia).
| Baku | |
|---|---|
 | |
 vaakuna | |
  Baku | |
Koordinaatit: , 49°52′56″E | |
| Valtio |  Azerbaidžan |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Eldar Əzizov |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 260 km² |
| Korkeus | –28 m |
| Väkiluku (2015) | 2 374 000[1] |
| – Väestötiheys | 998 ,38 as./km² |
| – Metropolialue | 4 000 000 |
| Postinumero | AZ1000 |
Maantiede ja ilmasto
Baku sijaitsee Apšeronin niemimaan eteläreunalla Kaspianmeren rannalla. Kaukasuksen vuoristo ulottuu niemimaan tyveen asti, mutta itse niemimaa on kumpuilevaa maastoa, jonka itäkärjessä on hiekkadyynejä. Saariston suojaama Bakunlahti on Kaspianmeren suojaisin luonnonsatama.[4] Kaspianmeren rannalla sijaitsevana Baku on 28 metriä valtamerten pinnan alapuolella, mikä tekee siitä maailman alimpana sijaitsevan pääkaupungin.[5]
Bakun ilmasto on varsin kuuma ja kuiva. Kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta. Viileintä on tammi-helmikuussa, keskimääräinen alin +2 astetta. Sadetta saadaan kesä-elokuussa vain muutama millejä kuukaudessa, ja enimmilläänkin marraskuussa keskimäärin 30 mm.[6]
Historia
Joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset maininnat Bakusta ovat Kuolleiden kirjassa muinaisessa Egyptissä noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[7]
Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vuodelta 885. 1000-luvulta alkaen kaupunki kuului Shīrvān-Shāheille, lukuun ottamatta mongolivallan aikaa, kunnes venäläiset valtasivat sen Pietari Suuren johdolla 1723 ja pysyvämmin 1806.[4]
Bakun muurin ympäröimä vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 2000. Nykypäivään säilyneet muurit on rakennettu 1100-luvulla paikalle, joka on ollut asuttuna paleoliittiselta ajalta asti. Vanhankaupungin kuuluisin rakennus on Neitsyttorni, joka saattaa olla peräisin jo 600–500-luvuilta eaa. Toinen merkittävä vanha rakennus on vanhankaupungin korkeimmalla kohdalla kohoava Shirvanshahin palatsi, jota rakennettiin 1100-luvulta 1400-luvulle. Vanhassakaupungissa on myös lukuisia keskiaikaisia moskeijoita, karavaaniseraijeita ja kylpylöitä.[8]
Bakun yliopisto on perustettu vuonna 1919.[9]
Bakun suomalaiset
Bakussa asui 1900-luvun alkupuolella öljyteollisuuden tehtävissä parituhatta suomalaista. Bakun luterilaisen kirkon kirkonkirjat ovat säilyneet.[10]
Talous
Bakun ensimmäinen öljylähde porattiin vuonna 1846, ja siitä lähtien kaupungin talous on pyörinyt öljyn ja sen jalostuksen ympärillä.[11]
Vuonna 2006 Bakusta rakennettiin länsirahalla öljyputki Tbilisin kautta Turkin Ceyhaniin, joka on Välimeren rannalla sijaitseva satamakaupunki.[12]
Kaspianmerta ja Apšeronin niemimaata, jolla Baku sijaitsee, on pidetty yhtenä maailman pahimmin saastuneista alueista. Maaperä on pilaantunut öljyvuotojen sekä puuvillapelloilla käytettyjen rikkaruohomyrkkyjen ja DDT:n takia.[13]
Liikenne
Kaupunkia palvelee sen keskustasta noin 25 kilometriä itään sijaitseva Haidar Alijevin kansainvälinen lentoasema (IATA: GYD, ICAO: UBBB).[14] Paikallisliikenne perustuu metroon ja busseihin[15] - raitiovaunuista on luovuttu, mutta niiden uudelleen käyttöön ottamista on suunniteltu.[16]
Urheilu
Bakussa on järjestetty Formula 1 -osakilpailuja vuodesta 2016 lähtien. Rata on rakennettu niin, että sen varrella näkyisi kaupungin parhaat puolet.[17]Baku on hakenut olympialaisia kahdesti, eli vuosina 2016 ja 2020, mutta se ei saanut järjestettäväkseen kumpiakaan olympialaisista.[18]Kaupungissa on maan korkeimmalla sarjatasolla pelaava jalkapalloseura Bakili Baku.
Kuvagalleria
Vanhaa kaupunkia.
Öljy on keskeinen osa Bakun taloutta.
Park Bulvar.
Kaupungin muuria.
Onnellisuuden palatsi
Bakulainen taksiauto
Bakun rantabulevardi
Bakun ooppera- ja balettipalatsi
Nizamin katu
Filharmonian piha
Ismailiyyan palatsi
Armenian apostolisen kirkon kirkkorakennus
Bibi-Heybatin moskeija
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baku Wikimedia Commonsissa
| Piirikunnat | Ağcabədi • Ağdam • Ağdaş • Ağstafa • Ağsu • Apšeron • Astara • Babək* • Balakən • Bərdə • Beyləqan • Biləsuvar • Cəbrayıl • Cəlilabad • Culfa* • Daşkəsən • Füzuli • Gədəbəy • Goranboy • Göyçay • Göygöl • Hacıqabul • İmişli • İsmayıllı • Kəlbəcər • Kəngərli* • Kürdəmir • Laçın • Lənkəran • Lerik • Masallı • Neftçala • Oğuz • Ordubad* • Qax • Qazax • Qəbələ • Qobustan • Qubadlı • Quba • Qusar • Saatlı • Sabirabad • Şabran • Şahbuz* • Salyan • Şamaxı • Samux • Sədərək* • Şəki • Şəmkir • Şərur* • Siyəzən • Şuşa • Tərtər • Tovuz • Ucar • Xaçmaz • Xızı • Xocalı • Xocavənd • Yardımlı • Yevlax • Zaqatala • Zəngilan • Zərdab |
|---|---|
| Kaupungit | Baku • Gəncə • Lənkəran • Mingəçevir • Naftalan • Nahitševan* • Şəki • Şirvan • Sumqayıt • Xankəndi • Yevlax |
Tähdellä * merkityt piirikunnat ja kaupungit kuuluvat Nahitševanin autonomiseen tasavaltaan.