Makedonia (Kreikka)

Luonnonmaantiede

Kreikan Makedonia on osa laajempaa, historiallis-maantieteellistä Makedonian aluetta, joka käsittää myös Pohjois-Makedonian ja Bulgarian lounaisosan,^[1] sekä pienempiä alueita myös Albaniasta, Kosovosta ja Serbiasta.

Kreikkalainen Makedonia käsittää Kreikan pohjoiset keskiosat. Se on suurin maan maantieteellisistä alueista. Makedonia ulottuu pohjoisesta Pohjois-Makedonian ja Bulgarian vastaisilta rajoilta etelään Thessalian alueen rajalle ja Egeanmeren pohjoisrannikolle. Makedonian länsipuolella sijaitsee Albania ja lounaispuolella Epeiroksen alue, josta Makedonian erottaa pohjoinen Píndos-vuoristo. Makedonian ja Thessalian rajalla sijaitsee Kreikan korkein vuori Ólympos (2 918 m). Makedonian etelärannikolla Egeanmereen työntyy Chalkidikín niemimaa. Sen länsipuolelle jäävä osa Egeanmerta tunnetaan Thermaïkóslahtena ja itäpuolinen osa Strymonikóslahtena. Itä-Makedonian edustalla sijaitsee siihen luettu Thásoksen saari. Makedonian alueen itäpuolella sijaitsee kreikkalainen Traakia eli Länsi-Traakia.^[1][2]

Rannikolla Makedonian alueella on laajoja tasankoja, ja se on merkittävää maanviljelysaluetta. Tasangot muodostavat noin kolmasosan Makedonian pinta-alasta.^[2] Koko Kreikan suurin tasankoalue sijaitsee Keski-Makedoniassa ja koostuu Thessalonikin, Giannitsán ja Katerínin tasankoalueista, yhteispinta-alaltaan noin 2 616 neliökilometriä. Suurimmat yksittäiset tasangot Makedoniassa ovat Thessalonikin tasanko (1 840 km²), Giannitsán tasanko (1 180 km²), Sérresin tasanko (770 km²) sekä Dráman tasanko (432 km²).^[3]

Suurin osa Makedoniasta on muun Kreikan tavoin vuoristoista tai kukkulamaastoa. Ólympoksen lisäksi alueen korkeimpia vuoria ovat Smólikas (2 637 m) ja Vasilítsa (2 249 m) Epeiroksen rajalla, Vóras eli Kaïmaktsalán (2 524 m) Pohjois-Makedonian rajalla sekä Grámmos (2 520 m) Epeiroksen ja Albanian rajalla. Makedonian sisäosien keskeisiä vuoria ovat muun muassa Vérno eli Vítsi (2 128 m) ja Áskio (2 111 m) Länsi-Makedoniassa; Vérmio (2 065 m) Länsi-Makedonian ja Keski-Makedonian rajalla; Piéria (2 190 m) Makedonian eteläosissa Ólympoksen länsipuolella; Áthos (2 033 m), Páiko (1 650 m), Chortiátis (1 201 m) ja Cholomóntas (1 165 m) Keski-Makedoniassa; Menoíkio (1 963 m) ja Pangaío (1 959 m) Keski- ja Itä-Makedonian rajalla sekä Falakró (2 232 m) Itä-Makedoniassa.

Makedonian suurin järvi on Polýfytoksen tekojärvi. Suurimmat luonnonjärvet ovat Vólvi, Vegorítida ja Koróneia. Alueen tärkeimmät joet ovat Axiós ja Strymónas sekä pisin kokonaan Kreikan alueella virtaava joki Aliákmonas.^[4] Néstos-joki virtaa Makedonian ja Länsi-Traakian rajalla. Axiós-, Aliákmonas-, Loudías- ja Gallikós-joet muodostavat laajan suistoalueen laskiessaan Thermaïkóslahteen. Se on suojeltu Axióksen suiston kansallispuistona. Alueen muut kansallispuistot ovat Kerkíni-järven kansallispuisto, Koróneia- ja Vólvi-järvien ja Makedonian Témpin kansallispuisto, Préspajärvien kansallispuisto ja Rodópi-vuorten kansallispuisto.

Hallinnolliset alueet

Makedonia on jaettu hallinnollisesti kolmeen alueeseen, jotka ovat Länsi-Makedonian alue, Keski-Makedonian alue sekä Itä-Makedonian ja Traakian alue, joka käsittää myös Länsi-Traakian. Makedoniaan kuuluva osa näistä kolmesta alueesta on jaettu edelleen 14 alueyksikköön ja ne lukuisiin kuntiin. Lisäksi Makedonian alueella on yksi näihin jakoihin kuulumaton autonominen alue, Athos, joka on luostarivaltio Kreikan alaisuudessa. Makedonian ja muun Pohjois-Kreikan asioille on perinteisesti ollut oma ministeriö, Makedonian ja Traakian ministeriö. Nykyisin se toimii osana Kreikan sisäministeriötä.

Makedonian alueet, alueyksiköt ja itsehallintoalueet ovat:

Kartta	Alueet ja alueyksiköt		Pääkaupunki	Pinta-ala (km²)	Väkiluku (2011)[5]
		Länsi-Makedonia	Kozáni	9 451	283 689
	1	Kastoriá	Kastoriá	1 720	50 322
	2	Flórina	Flórina	1 924	51 414
	3	Kozáni	Kozáni	3 516	150 196
	4	Grevená	Grevená	2 291	31 757
		Keski-Makedonia	Thessaloniki	18 811	1 882 108
	5	Pélla	Édessa	2 506	139 680
	6	Imathía	Véroia	1 701	140 611
	7	Pieria	Kateríni	1 516	126 698
	8	Kilkís	Kilkís	2 519	80 419
	9	Thessaloniki	Thessaloniki	3 683	1 110 551
	10	Chalkidikí	Polýgyros	2 918	105 908
	11	Sérres	Sérres	3 968	176 430
		Itä-Makedonia (osa Itä-Makedoniaa ja Traakiaa)	Kavála	5 579	238 785
	12	Dráma	Dráma	3 468	98 287
	13	Kavála	Kavála	1 728	124 917
	14	Thásos	Thásos	379	13 770
	15	Athos (itsehallinnollinen)	Karyés	336	1 811
	Yhteensä			34 177	2 406 393

Kaupungit

Makedonian historiallinen keskuskaupunki on Kreikan toiseksi suurin kaupunki Thessaloniki, jonka väkiluku on 315 196 (vuonna 2011). Se on koko Pohjois-Kreikan taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Thessaloniki muodostaa esikaupunkeineen laajan metropolialueen, jolla asuu noin 1 012 058 asukasta, toisin sanoen noin puolet Makedonian asukkaista. Alueen muita suurimpia kaupunkeja ovat muun muassa Sérres (58 287), Kateríni (55 997), Kavála (54 027), Dráma (44 823), Véroia (43 158), Kozáni (41 066), Ptolemaḯda (32 127), Giannitsá (29 789) ja Kilkís (22 914).

Esihistoria ja antiikki

Pääartikkeli: Makedonian valtakunta

Makedonian alueella on ollut asutusta viimeistään noin 200 000–400 000 vuotta sitten. Tämän osoittavat ennen kaikkea Petrálonan luolasta Chalkidikílta tehdyt löydöt. Merkittäviin neoliittisen kauden löytöpaikkoihin kuuluvat muun muassa Dispilió, Néa Nikomídeia ja Promachónas.

Makedonian alue on saanut nimensä aluetta antiikin ajan klassisella ja hellenistisellä kaudella hallinneesta Makedonian valtakunnasta. Sen alkuperäinen alue sijaitsi lähes kokonaan nykyisen Kreikan Makedonian alueella. Muut kreikkalaiset eivät lukeneet makedonialaisia ainakaan puhtaiksi kreikkalaisiksi. Alueen asukkaat puhuivat muinaista makedoniaa, jota on arveltu muinaiskreikan murteeksi tai sille sukua olleeksi kieleksi.

Eteläisemmät kreikkalaiset kaupunkivaltiot perustivat Chalkidikín niemimaalle ja muualle myöhemmän Makedonian rannikolle, joka tuolloin luettiin osaksi Traakiaa, lukuisia siirtokuntia. Makedonia laajeni 300-luvulla eaa. Filippos II:n johdolla, ja valtasi yhä laajempia alueita nykyisen Pohjois-Kreikan alueelta, mukaan lukien nämä rannikon siirtokunnat, ja lopulta lähes koko Kreikan. Aleksanteri Suuren johdolla Makedonia kukisti tämän jälkeen Persian, valtasi suuren osan Välimeren itäosan alueesta ja Lähi-idästä, ja ulotti valloituksensa aina Intiaan saakka. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen alue jakaantui useiksi hellenistisiksi kuningaskunniksi. Näistä alkuperäisen Makedonian alue kuului lopulta Antigonidien hallitsijasivulle. Rooman valtakunta kävi Makedoniaa vastaan niin kutsuttuja makedonialaissotia. Se kukisti Makedonian lopulta Pydnan taistelussa vuonna 168 eaa.

Makedonian valtakunnan vanha pääkaupunki oli Aigai ja myöhempi pääkaupunki Pella. Antiikin ajalla nykyisen Makedonian alueen muita tärkeitä kaupunkeja olivat muun muassa Akanthos, Amfipolis, Dion, Filippoi, Olynthos, Poteidaia, Pydna ja Stageira. Thessalonike perustettiin hellenistisellä kaudella, ja nousi koko Makedonian keskukseksi roomalaisella kaudella.

Keskiajasta nykyaikaan

Rooman valtakunnan jakauduttua Makedonia oli muun Kreikan tavoin osa valtakunnan itäosasta syntynyttä Bysantin valtakuntaa. Thessalonike oli yksi valtakunnan tärkeimpiä keskuksia. Bysanttilaisella keskiajalla perustettiin muun muassa Athoksen luostarit. Makedoniaan kohdistui useita kansainvaelluksia, ja sinne saapui muun muassa visigootteja, hunneja ja slaaveja. Normannit valtasivat Makedoniaa 1000-luvulla. 1200-luvulla alue oli frankkivallan alla.^[6]

Osmanien valtakunta valtasi Makedonian vuonna 1371. Osmanivallan aikana Makedoniaan muutti lisää kristittyjä slaaveja sekä turkkilaisia ja albanialaisia muslimeita, aromanialaisia, juutalaisia, romaneja ja muuta väestöä. 1500-luvun ja 1800-luvun välisenä aikana Makedoniassa oli useita kansannousuja osmanivallan kukistamiseksi.^[1][6]

Kreikan vapaussodan alettua vuonna 1821 ja maan itsenäistyttyä Osmanien valtakunnasta vuonna 1830 Kreikkaan liitettiin vähitellen sotien myötä uusia alueita. Kreikkalaiset kävivät pitkää henkistä ja sotilaallista taistelua myös Makedonian alueesta. Tätä kutsutaan taisteluksi Makedoniasta (Makedonikós Agón), ja siihen osallistuneista käytetään Kreikassa kunnianimeä Makedonomáchoi (”Makedoniasta taistelleet”). Historiallisen Makedonian eteläosat liitettiin Kreikkaan lopulta vuonna 1913 ensimmäisen ja toisen Balkanin sodan jälkeen. Ensimmäisessä maailmansodassa Makedonia oli Bulgarian valtaamana ja toisessa maailmansodassa Bulgarian ja Natsi-Saksan valtaamana. Sen alueella käytiin myös paljon taisteluita Kreikan sisällissodassa vuosina 1946–1949.^[1]

Osa historiallisesta Makedoniasta jäi Serbian/Jugoslavian ja Bulgarian alueille Kreikan saatua eteläosan itselleen vuonna 1913. Jugoslaviaan kuuluneesta osasta kehittyi Makedonian sosialistinen tasavalta, joka itsenäistyi vuonna 1991 ja otti nimen Makedonian tasavalta. Kreikka ei tunnustanut tätä pohjoisnaapurinsa nimeä, koska halusi nimen ”Makedonia” viittaavan ainoastaan omaan Makedonian maakuntaansa. Pitkään jatkunut Makedonian nimikiista päättyi vuonna 2018, jolloin maan nimeksi sovittiin kompromissina Pohjois-Makedonia; tämä nimi ei ole ollut ollut käytössä kreikkalaisen Makedonian alueisiin viitattaessa.

Makedonialaisia kansallispukuja.

Suurin osa Makedonian asukkaista on nykyisin etnisesti Kreikan makedonialaisia, jotka puhuvat kreikkaa. Osa on makedoniaa puhuvia slaavilaisia makedonialaisia, jotka pitävät itseään myös kreikkalaisina. Pienempiin vähemmistöihin kuuluvat muun muassa aromanialaiset, albaanit ja romanit.^[1]

Makedonia on yksi Kreikan tärkeimmistä maanviljelysalueista, ja se tuottaa muun muassa riisiä, puuvillaa, oliiveja, hedelmiä, viiniä, ouzoa ja tupakkaa. Makedonian alueen turismin keskuksia ovat Chalkidikí, Ólympos-vuoren ympäristö sekä Thásoksen saari.^[1] Athos on merkittävin pyhiinvaelluskohde.

Thessalonikin metropolialueella risteävät Kreikan kaksi tärkeintä valtatietä, pohjois-eteläsuuntainen A1-valtatie, joka yhdistää Makedonian eteläisempään Kreikkaan ja Ateenaan, sekä itä-länsisuuntainen A2-valtatie. Thessalonikin satama on Kreikan toiseksi suurin Pireuksen sataman jälkeen. Thessalonikin metropolialueella sijaitsee myös Thessalonikin kansainvälinen lentoasema.^[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikan Makedonia Wikimedia Commonsissa