Albanian kieli

Vanhin kirjallinen albaniankielinen teksti on katolisen kastekaavan lause vuodelta 1462. Ensimmäinen säilynyt albaniankielinen kirja, Meshari (Messukirja), on vuodelta 1555.^[3][7] Uusi testamentti käännettiin kokonaisuudessaan albaniaksi vuonna 1869.^[8]

Albaniaa puhutaan Balkanilla Albaniassa ja sen naapurimaissa Kosovossa, Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa. Myös Kreikassa ja Italiassa sekä Istanbulissa ja Damaskoksessa asuu albanian puhujia.^[3]

Albanian kieltä äidinkielenään puhuvat olivat vuonna 2013 Suomen 11. suurin kieliryhmä^[9] johtuen pääasiassa Jugoslavian hajoamissotien pakolaisista. Vuoden 2019 lopussa Suomessa albaniaa äidinkielenään puhuvia oli 11 806^[10] ja he ovat enimmäkseen kotoisin Kosovon alueelta.^lähde?

Albanialla on kaksi murretta, Pohjois-Albaniassa ja sen naapurimaissa puhuttava gheg, ja Etelä-Albaniassa ja Pohjois-Makedoniassa puhuttava tosk. Albanian kirjakieli eli standardialbania perustuu toskiin.^[3][11]

Konsonantit

Lähde:^[12]

Vokaalit

Lähde:^[12]

Vanhat katolilaiset albaniankieliset kirjoitukset on kirjoitettu muokatulla latinalaisella kirjaimistolla.^[13] 1700- ja 1800-luvulla kirjoitetut albaniankieliset ortodoksiset ja islamilaiset kirjoitukset on kirjoitettu kreikkalaisella kirjaimistolla ja turkkilais-arabialaisella kirjaimistolla. 1800-luvulla yritettiin saada käyttöön itsenäinen albanialainen aakkosto tai latinalainen aakkosto, jossa on lisäkirjaimia. Vuonna 1908 järjestetyn Manastirin kongressin jälkeen yleistyi niin sanottu Bashkimin järjestelmä, jossa käytetään kaksoiskirjaimia (sh, th, xh ym.), ja tarkkeita käytetään vain kirjaimissa ç ja ë.^[3]

Albanian kielessä on 36 aakkosta. Niistä vokaaleja on seitsemän ja konsonantteja 29.

• A, a - a ([a], äännetään suomen a:n etisenä vastineena)
• B, b - bë ([b], äännetään kuten suomessa)
• C, c - cë ([ʦ], äännetään lähes samalla tavoin kuin suomen ”ts”)
• Ç, ç - çë ([ʧ], kuten suomen ”tš”)
• D, d - dë ([d], äännetään kuten suomessa)
• Dh, dh - dhë ([ð], kuten englannin kielen sanassa this)
• E, e - e ([ɛ], äännetään kuten suomessa)
• Ë, ë - ë ([ə], kuten englannin kielen sanassa a boy, mutta kirjaimen ollessa sanan lopussa ei joskus äännetä)
• F, f - fë ([f], äännetään kuten suomessa)
• G, g - gë ([ɡ], äännetään kuten suomessa)
• Gj, gj - gjë ([ɟ])
• H, h - hë ([h], äännetään kuten suomessa)
• I, i - i ([i], äännetään kuten suomessa)
• J, j - jë ([j], äännetään kuten suomessa)
• K, k - kë ([k], äännetään kuten suomessa)
• L, l - lë ([l], kuten ranskan kielen sanassa le)
• Ll, ll - llë ([ɫ], kuten englannin sanassa fall)
• M, m - më ([m], äännetään kuten suomessa)
• N, n - në ([n], äännetään kuten suomessa)
• Nj, nj - një ([ɲ], palataalinen nasaali, kuten espanjan ñ)
• O, o - o ([o], äännetään kuten suomessa)
• P, p - pë ([p], äännetään kuten suomessa)
• Q, q - që ([c], kuten unkarin kielen sanassa tyúk)
• R, r - rë ([ɾ], kuten espanjan ”r”)
• Rr, rr - rrë ([r], kuten espanjan ”rr”)
• S, s - së ([s], äännetään kuten suomessa)
• Sh, sh - shë ([ʃ], kuten suomen ”š”)
• T, t - të - ([t], äännetään kuten suomessa)
• Th, th - thë ([θ], englannin sanassa thanks)
• U, u - u ([u], äännetään kuten suomessa)
• V, v - vë ([v], äännetään kuten suomessa)
• X, x - xë ([ʣ], äännetään kuten ”dz”)
• Xh, xh - xhë ([ʤ], kuten suomen ”dž”)
• Y, y - y ([y], äännetään kuten suomessa)
• Z, z - zë ([z], kuten ranskan kielen sanassa zéro)
• Zh, zh - zhë ([ʒ], kuten suomen ”ž”, ranskan kielen sanassa je)

Täydellisiä sukuja on kaksi, maskuliini ja feminiini. Niiden lisäksi kieleen on jäänyt pieni määrä neutrimuotoisia sanoja. Adjektiivit ja pronominit kongruoivat nominien suvun kanssa. Artikkelit liitetään sanojen loppuun, ja ne kuvastavat sukua ja sijaa.^[3]

Täydellisiä sijamuotoja on kolme: nominatiivi, genetiivi-datiivi ja akkusatiivi. Lisäksi on osittainen ablatiivi.^[3]

Albaniassa on rikas verbin taivutusjärjestelmä. Verbit kongruoivat subjektin kanssa persoonamuodossa ja luvussa. Yksinkertaisia aikamuotoja on kolme: preesens, imperfekti ja aoristi, ja yhdistelmäaikamuotoja neljä: perfekti, pluskvamperfekti, futuuri ja futuurin perfekti. Tapaluokista indikatiivin ja subjunktiivin ohella albaniassa on admiratiivi, jolla ilmaistaan tapahtuvan asian odottamattomuutta.^[3]

Taivutus tapahtuu pääasiassa taivutuspäätteillä. Johdoksia luodaan sekä prefikseillä että suffikseilla. Yhdyssanoja on enemmän kuin romaanisissa kielissä mutta vähemmän kuin germaanisissa kielissä. Ablautista on vähäisiä jäänteitä.^[3]

Albanian sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti, mutta tyylillisistä syistä tästä voidaan poiketa. Adjektiivit ja määritteet ovat pääsanansa jäljessä. Kieltosana nuk esiintyy verbin edellä.^[3]

Sanapaino on yleensä sanavartalon viimeisellä vokaalilla.^[3]

Albaniassa on huomattavan paljon lainasanoja, ja kielen kotoperäisen sanaston osuus on mahdollisesti ainoastaan kymmenen prosenttia. Albaniasta ei muihin kieliin ole lainattu juurikaan sanoja.^[3]

»Të gjithë njerëzit lindin të lirë dhe të barabartë në dinjitet dhe në të drejta. Ata kanë arsye dhe ndërgjegje dhe duhet të sillen ndaj njëri tjetrit me frymë vëllazërimi.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) ^[14]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albanian kieli.

• Englanti-albania-englanti-sanakirja (Arkistoitu – Internet Archive)
• Albaniankielisiä sanontoja (Arkistoitu – Internet Archive)
• Albania Ethnologuessa