Makeinen

Makeiset voidaan jakaa ryhmiin niiden ominaisten tuotantoprosessien mukaisesti:^[2]

• suklaa
  • täytteelliset suklaalevyt
  • täytteettömät suklaalevyt
  • suklaapatukat
  • suklaakonvehdit
• lakritsi
  • peruslakritsi
  • täytelakritsi
• pastillit
  • valupastillit
  • raepastillit
• sokerimakeiset
  • marmeladit
  • toffeet
  • karamellit
  • viinikumit

• Karamelli valmistetaan yleensä sokerista sekä voista, kermasta tai maidosta, kasvirasvasta ja makuaineista.^[3]
• Tikkukaramelli on pienen puu, pahvi- tai muovitikun päähän tehty usein kova karamelli.
• Toffee tehdään sokerista sekä kermasta, maidosta tai voista.^[4]
• Lakritsi valmistetaan vehnäjauhosta, siirapista ja lakritsiuutteesta.
• Salmiakin keskeisin valmistusaine on ammoniumkloridi.
• Marmeladi tehdään sokerista ja hyytelöintiaineesta.
• Marsipaani valmistetaan mantelista ja sokerista.

Suomessa on muutamia isoja makeisvalmistajia sekä useita pieniä paikallisia valmistajia, jotka keskittyvät yhteen tai muutamaan tuotteeseen. Suomen ja samalla Pohjoismaiden suurin makeisvalmistaja oli ruotsalais–suomalainen Cloetta Fazer, joka kuului Fazer-konserniin. Cloetan ja Fazerin tiet erosivat vuonna 2009. Fazerin menestystuotteita ovat Fazerin Sininen, Dumle, Ässä-makeiset, Pantterit, Geisha, Omar ja Pihlaja.

Myös norjalaisomisteinen Panda valmistaa makeisia Suomessa. Se tuottaa erilaisia lakritsi- ja suklaamakeisia. Pandan tuotemerkkejä ovat Panda Lakritsi, Pepe, LakuMix ja Juhlapöydän konvehdit.

Ruotsalaisomisteinen^[5] Cloetta Suomi on kolmas Suomessa makeisia valmistava yritys. Pääosa sen tuotteista valmistetaan ulkomailla; Suomessa tehdään ainoastaan valumakeisia eli lähinnä hedelmäkarkkeja. Cloettan kansainvälisiä tuotemerkkejä ovat muun muassa Jenkki (purukumi), Mynthon (kurkkupastilli), Lauantaipussi, TV-karkkipussit ja Tupla.

1900-luvun loppupuolelle saakka makeisia valmistettiin yleisesti myös kotioloissa. Valmistus tapahtuu yleisimmin karamellisoimalla sokeria ja käyttämällä muina aineksina vettä, kermaa ja siirappia sekä elintarvikevärejä ja mausteita kuten mantelia, kaakaojauhetta, etikkaa, vaniljaa, inkivääriä, mallasmehustetta ja marjamehuja. Valmis seos muotoillaan makeisiksi joko käsin tai kaadetaan uunipellille tai muulle tasaiselle, voidellulle alustalle ja leikataan annospaloiksi ennen kuin se ehtii kovettua.^[6]

• Makeisvero
• Makeisteollisuus

• UK Food Guide - E150 Caramel ukfoodguide.net. Arkistoitu 30.4.2007. Viitattu 27.11.2011.
• Apteekin salmiakki menestyy tuonnista huolimatta 4.2.2010. Ylen alueuutiset. ^{[vanhentunut linkki]}
• Vesterinen, Jukka: Purukumikirja. Helsinki: Johnny Kniga, 2005. ISBN 951-0-30956-7.

Viitteet

• Jaatinen, Satu: Karkkipäivä: Sokerin synnystä makeaan elämään. Helsinki: Multikustannus, 2005. ISBN 952-468-078-5.
• Kuusisto, Antti: Makein kirja, makean ja makeiskääreiden historiaa. Tampere: Apali Oy, 2013. ISBN 978-952-5877-33-5.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Makeinen.

• Kirsi Myllyniemi: Makean elämän lyhyt historia (Arkistoitu – Internet Archive). Kirkko & kaupunki 20.12.2005.

Suomessa toimivien makeisvalmistajien kotisivuja:

• Fazer
• Panda
• Cloetta
• Brunberg
• Kultasuklaa
• Dammenberg
• Namelli (Arkistoitu – Internet Archive)

Suklaasta:

• Oulun Suklaayhdistys