Manteli
Tarhamanteli eli manteli eli mantelipuu (Prunus dulcis, aiempi luokittelu Prunus amygdalus tai Amygdalus communis) on pienikokoinen puu. Sen hedelmä on luumarja, jonka sisässä oleva siemen muistuttaa pähkinää. Mantelilla tarkoitetaan myös tätä siementä.
| Tarhamanteli | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset (eudicots) |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
| Kladi: | Rosidit (rosids) |
| Kladi: | Fabidit (rosid I, fabids) |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Tuomet Prunus |
| Laji: | dulcis |
| luokitusjärjestelmä: | APG III[1] |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
Lajin useimpien villimuotojen siemenet ovat karvasmanteleita ja sisältävät myrkyllistä amygdaliinia, joka tuottaa hydrolyysissa sinihappoa.[3] Viljelyyn on otettu lajikkeita, joiden siemenissä ei amygdaliinia ole, jolloin ne ovat syötäviä.
Kuvaus
Manteli on pienehkö kesävihanta puu. Se kasvaa tavallisesti kolmesta kahdeksaan metriä korkeaksi. Latvus on avoin ja leveähkö. Runko on usein monihaarainen ja oksat siirottavia. Rungon kuori on yleensä harmahtavan ruskea.[4][2] Manteli ei muodosta vesoja eikä piikkejä.[2]
Lehdet ovat ruodillisia, ja lehtiasento on vuorottainen. Lehdet voivat olla muodoltaan suikeita tai soikean suikeita, tyveltään kiilamaisia tai pyöristyneitä ja kärjeltään teräviä tai lyhyen otapäisiä. Lehtilapa on tavallisesti kolmesta yhdeksään senttimetriä pitkä ja 1–2,5 senttimetriä leveä. Ruoti on yleensä 10–25 millimetriä pitkä.[4]
Kukat kehittyvät yksittäin oksien sivuttaisiin lyhytversoihin tai kärkiversojen sivuttaisiin hankasilmuihin. Säteittäisesti symmetriset kukat ovat viisilukuisia ja rakenteeltaan maljakehäisiä, mikä tarkoittaa kukan kehälehtien ja heteiden tyvien sekä kukkaperän pään muodostavan maljamaisen kukkapohjuksen. Kukat ovat kahdesta viiteen senttimetriä leveitä. Varsinainen kukkaperä on vain kolmesta neljään millimetriä pitkä. Maljamainen kukkapohjus eli hypantio on lieriömäinen ja ulkopinnaltaan karvaton. Verholehdet ovat pitkänpyöreitä tai suikeita, tylppäkärkisiä ja laidoiltaan karvaisia. Terälehdet ovat valkoisia tai hieman vaaleanpunaisia. Niiden muoto muuntelee pitkänpyöreästä vastapuikeaan. Terälehden tyvi on kapea ja kärki tylppä- tai lanttopäinen. Kukassa on useita keskenään eripituisia heteitä. Heteiden keskellä olevan emin vartalo on heteitä pidempi. Emin sikiäin on karvainen. Kukat kehittyvät keväällä ennen lehtien puhkeamista, ja puu kukkii lehdettömänä.[4][2]
Hedelmä on luumarja. Se on yleensä munan- tai luumunmuotoinen, kolmesta kuuteen senttimetriä pitkä ja kahdesta neljään leveä. Usein itsessään manteliksi kutsuttua siementä ympäröi kova endokarppi eli hedelmän ”kivi”. Endokarppia ympäröi sitkeä mesokarppi, jota peittää karvainen kuori. Mesokarppi halkeaa hedelmän kypsyttyä paljastaen endokarpin. Endokarppi on tavallisesti litistyneen soikeahko, usein epäsymmetrinen ja 2,5–4 senttimetriä pitkä. Sen muutoin sileässä pinnassa on pieniä kuoppia. Endokarpin sisältämä siemen eli ”manteli” on litistyneen munanmuotoinen. Siemenen kuori on ruskea ja sisempi endospermi vaalea.[4][2]
Nuoren puun ohutta kuorta.
Vanhan puun uurteista kuorta.
Lehden alapinta on yläpintaa vaaleampi.
Kukassa on viisi terälehteä, useita heteitä ja yksi emin vartalo.
Hedelmät ovat pinnaltaan karvaisia.
Kasvuolosuhteet
Manteli kasvaa parhaiten välimerenilmastossa, jossa on lämpimät ja kuivat kesät sekä lauhkeat ja sateiset talvet. Mantelin ihannelämpötila on kasvuaikana 15 ja 30 asteen välillä. Puu vaatii vuodessa 300–600 tunnin ajan alle 7,2 asteen lämpötilan. Mantelipuu on paras istuttaa syvään ja vettä läpäisevään savimaahan, mutta se kestää myös kuivuutta ja köyhää maata. Aikaisin keväällä kukkivana manteli on hallanarka.[5]
Ravintosisältö per 100 g
- Energiaa 2 423 kJ/579 kcal
- Rasvaa 50 g
- josta tyydyttynyttä 3,8 g
- kertatyydyttymättömät rasvat 32 g
- monityydyttymättömät rasvat 12 g
- Hiilihydraattia 9,1 g
- josta sokereita 4,4 g
- Ravintokuitu 13 g
- Proteiinia 21 g[6].
Manteli on gluteeniton, mutta sisältää runsaasti oksaalihappoa[7].
Siementen käyttö
Manteli sopii syötäväksi sellaisenaan. Mantelilastuja voidaan käyttää kalaruokien mausteena, mantelirouhetta laitetaan leivonnaisiin, kokonaisia kuorittuja manteleita käytetään glögissä ja joulupuurossa. Jauhetusta mantelista ja tomusokerista valmistetaan marsipaania.
Manteliöljy
Manteliöljyä voidaan valmistaa sekä syötävistä manteleista että karvasmanteleista. Se on glyseryylioleaatti ja tuoksuu miedosti ja maistuu pähkinältä. Se ei juuri liukene alkoholiin mutta liukenee helposti kloroformiin ja eetteriin. Sitä voidaan käyttää ruokaöljynä.
Makeaa manteliöljyä saadaan kasvin kuivatuista siemenistä. Öljyä on perinteisesti käytetty hierontaöljynä, sillä sen katsotaan pehmentävän ihoa tehokkaasti.[8]
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Tarhamanteli eli manteli (Prunus dulcis)
- Suomen Lajitietokeskus: Tarhamanteli – Prunus dulcis
- Fineli: Mantelin ravintosisältö
- ITIS: Prunus dulcis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Prunus dulcis (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Almond (Prunus dulcis) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Prunus dulcis (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Prunus dulcis (almond) (englanniksi)