Mikkeli

Esihistoria

Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Mikkelin seudulla ovat kivikauden kampakeraamiselta kaudelta 4000–2000 eaa. Tältä aikakaudelta tunnetut löydöt koostuvat asuinpaikoista. On arveltu, että kaikkein vanhimmat asuinpaikat ovat hävinneet Vuoksen puhkeamisesta lähteneen tulvaveden alle.^[16] Arkeologisia kaivauksia seudulla on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Rautakautisia linnavuoria ovat Sairilan, Otavan, Vatilan ja Otralan linnavuoret.

Historiallinen aika

Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (novgorodilainen kirkko- ja hallintopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa. Saksalaissiirtokunnan jäseniä muutti Tarsalanjärven rannalle vuonna 1540, silloiseen Vesulahden (Visulahden) pitäjään.^[17] Mikael Agricola kävi tarkastuskäynnillä Savilahdella 1549.

Nuijasodan Suur-Savon taistelussa vuonna 1597 surmattiin yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelin pitäjän pappilassa Kenkäverossa.

Vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen Mikkelin kirkonkylää anottiin perustettavaksi kauppalaksi, mutta yritykset raukesivat. Mikkelissä, joka sijaitsi liikenteellisesti edullisella paikalla usean maantien risteyskohdassa, pidettiin kuitenkin markkinoita. Mikkelissä toimivat lisäksi rajatullikamari ja Savon ainoa postikonttori.^[18]

Kustaa III:n sodassa käytiin vuonna 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmen taistelu, jossa ruotsalais-suomalaiset joukot saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä.

Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838 Venäjän keisari Nikolai I:ltä. Sen asemakaavan laati Carl Ludvig Engel. Kaava oli ruutuasemakaava, jonka useimmat korttelit käsittivät kuusi tonttia.^[19] Vuonna 1831 perustetun Mikkelin läänin lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843. Mikkelin säästöpankki avattiin vuonna 1847. Mikkeliin perustettiin maistraatti vuonna 1864 ja rahatoimikamari vuonna 1880. Mikkelin kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa vuonna 1875 ja kaupunginhallitus vuonna 1929. Mikkelin kaupunkiseurakunta itsenäistyi vuonna 1908, ja vuodesta 1944 kaupungissa on sijainnut Mikkelin hiippakunnan piispanistuin. Suomen Yhdyspankki avasi konttorinsa Mikkelissä 1860-luvulla ja Kansallis-Osake-Pankki omansa parikymmentä vuotta myöhemmin.^[20]

Itsenäisen Suomen aika

Sisällissodassa (1918) Mikkeli oli yksi paikkakunnista, joilta hallituksen, Suomen tasavallan joukkojen eli valkoisten toimintaa johdettiin. Toisen maailmansodan aikana talvi-, jatko- ja Lapin sodassa (1939–1940, 1941–1944 ja 1944–1945) Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui vuonna 1902 valmistuneessa Mikkelin keskuskansakoulussa, nykyinen Päämajakoulu (vuodesta 1992), jonka tiloista erotettu Päämajamuseo avattiin 1989. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli yksi lentopommitetuimmista Suomen kaupungeista sodan aikana. Jatkosodan aikana Mikkelissä toimi myös natsi-Saksan armeijan joukkojen yhteysesikunta Nord. Sodan jälkeen Mikkeliin sijoitettiin siirtoväkeä Raudusta.

Mikkelille on myönnetty Vapaudenristi – 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen – vuonna 1944 kiitoksena päämajakaupunkina toimimisesta jokaisessa itsenäisen Suomen ajan neljässä sodassa. Kaupungin saamaa kunniamerkkiä kantaa Mikkelin vaakuna, jonka yläosassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa niin ikään päämajakaupunkina toimimisen muistoksi.

Elokuussa 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä Kansallis-Osake-Pankin konttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista. Tapahtumasarja tunnetaan Mikkelin panttivankidraamana.

Lääniuudistuksessa 1997 Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki ja läänien lakkauduttua Itä-Suomen aluehallintoviraston sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätoimipaikka vuonna 2010.

Mikkeli, Anttola ja Mikkelin maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2001 uudeksi Mikkelin kaupungiksi. Haukivuori liittyi Mikkeliin 2007, ja vuonna 2013 Mikkeliin liittyivät myös Ristiina ja Suomenniemi.

Mikkelin kaupunginvaltuustoon kuuluu 51 valtuutettua. Valtuuston puheenjohtaja on Oskari Valtola.^[7] Kaudella 2021–2025 valtuuston paikkajako on seuraava:^[8]

• Keskusta 12
• Kokoomus 11
• SDP 11
• Perussuomalaiset 9
• Vihreät 5
• Kristillisdemokraatit 2
• Liike Nyt 1

Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on Pirjo Siiskonen.^[6] Kaudella 2021–2025 hallituksen paikkajako on seuraava:^[21]

• Keskusta 3
• Kokoomus 3
• SDP 2
• Perussuomalaiset 2
• Vihreät 1

Pääartikkeli: Luettelo Mikkelin kaupunginosista

Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Pelkkien numeroiden käyttö tässä yhteydessä hankaloitti hallinnollista käytäntöä, joten kaupunginvaltuusto teki vuonna 1951 päätöksen kaupunginosien, torien, puistojen ja aukeamien sekä eräiden erillisten alueiden ja vesistöjen nimien vahvistamisesta. Tämän mukaisesti Mikkelin varsinainen kaupunkialue (vuoden 2000 loppuun, ennen liitosta Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan kanssa) käsitti seuraavat kaupunginosat:^lähde?

Mikkeliin (pl. Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi) kuuluu seuraavia kyliä:^lähde? Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti , Helppanala, Hietanen, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Launiala, Laurikkala, Liukkola, Lähemäki, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Otava, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuppurala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko ja Väänälä.

Vuoden 2018 lopussa Mikkelissä oli 53 818 asukasta, joista 43 156 asui taajamissa, 10 226 haja-asutusalueilla ja 436:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mikkelin taajama-aste on 80,8 %.^[24] Mikkelin taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken.^[25]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.Vuonna 2017 määritellyistä taajamista Visulahti on kasvanut yhteen Mikkelin keskustaajaman kanssa vuoden 2018 taajamarajauksessa.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Mikkelissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[27]

• Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
  • Anttolan alueseurakunta
  • Haukivuoren alueseurakunta
  • Ristiinan alueseurakunta
  • Ristimäen alueseurakunta
  • Savilahden alueseurakunta
  • Suomenniemen alueseurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Mikkelissä toimii Mikkelin helluntaiseurakunta.^[28]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mikkelin alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.^[29]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Mikkelin kaupungin nykyisellä alueella.^{[27] selvennä}

• Anttolan seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
• Haukivuoren seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
• Mikkelin maaseurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
• Ristiinan seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)
• Suomenniemen seurakunta (liitetty Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan 2013)

Suomen kunnista Mikkelissä on toiseksi eniten kesämökkejä, Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 yli 10 000 kpl.^[30]

Vuosina 2008–2011 Mikkelissä tehtiin mittava keskustan uudistaminen. Keskustaan rakennettiin muun muassa kaksi suurta kauppakeskusta, Akseli ja Stella, pysäköintilaitos Toriparkki Mikkelin torin alle, uusi matkakeskus ja kävelykeskusta. Uudistus maksoi noin 153 miljoonaa euroa, josta Mikkelin kaupunki maksoi 10 %.

Palkinnot: Uudesta keskustasta valittiin Vuoden kaupunkikeskusta 2012 ja Akselista valittiin Vuoden kauppakeskus 2011.^[31][32]

Mikkelissä peruskouluja on 33, joissa on yhteensä 5 070 oppilasta. Lukioita Mikkelissä on vain yksi: Mikkelin lukio. Otavassa toimii internaattina ja nettilukiona opetusta tarjoava Otavan opisto. Mikael-koulussa tarjotaan kuulovammaisille esi-, perus- ja lukio-opetusta. Erityisopetusluokat sijaitsevat Kalevankankaan koululla.

Korkeakouluopetusta Mikkelissä antavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin yksikkö ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Lisäksi Helsingin yliopistolla, Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja Itä-Suomen yliopistolla on toimipisteet Mikkelissä. Kaupungissa toimii myös Helsingin yliopiston erillislaitoksen Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus.^[33] Yhdessä ne muodostavat Mikkelin yliopistokeskuksen. Ammatillista koulutusta tarjotaan muun muassa Etelä-Savon ammattiopistossa.

Oppilaitosten lisäksi Mikkelin suurimmat työnantajat ovat osuuskauppa Suur-Savo, Rejlers ja Savonlinja. Liikevaihdoltaan suurimpien yritysten joukossa ovat näiden lisäksi Suur-Savon Sähkön tytäryhtiöt Järvi-Suomen Energia ja Lumme Energia.^[34]

Kaupungissa toimii myös Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA).^[35]

Mikkelin elinkeinoelämän kehittämisestä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.^[36]

Mikkelissä toimii myös Karkialammen varuskunnassa valtatie 13:n itäpuolella sijaitseva puolustusvoimiin kuuluva Maavoimien esikunta. Varuskunnassa ei ole varusmieskoulutusta.^[37]

Mikkelin seutukirjasto tarjoaa yleisiä kirjastopalveluja useiden toimipisteittensä kautta. Mikkelin pääkirjaston ohella useat sivukirjastot (Haukivuoren kirjasto, Otavan kirjasto, Ristiinan kirjasto ja Suomenniemen kirjasto) sekä Lumme-kirjastokimpan palvelut tavoittavat kaupunkilaisia.

Mikkelissä toimii kannatusyhdistyspohjainen yksityinen Mikkelin teatteri ja kunnallisena laitoksena orkesteri.Mikkelin taidemuseossa järjestetään säännöllisten näyttelyjen lisäksi kolmivuosittain kuvitustriennaali. Taidemuseon lisäksi kaupunki ylläpitää Päämajamuseota ja kulttuurihistoriaan keskittyvää Suur-Savon museota.

Kaupungissa toimii säännöllisesti kaksi kaupallista elokuvateatteria, Kinolinna ja Ritz. Lisäksi kansalaisopiston yhteydessä toimii elokuvakerho.

Mikkelin keskustan tuntumassa, vanhalla kasarmialueella toimii yksityisen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo.

Mikkelissä toimii Mikkelin Valokuvakeskus joka järjestää vuosittain useita valokuvanäyttelyitä.

Kaupungissa toimii Mikkelin maakunta-arkisto, joka on yksi seitsemästä Kansallisarkiston alaisesta laitoksesta. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään muun muassa Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kirkonkirjoja.

Tapahtumat

Mikkelissä on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Mikkelissä kolme kertaa: 1922, 1949 sekä 1975.^[38]

Kaupungissa järjestetään kesäisin klassiseen musiikkiin keskittyvät Mikkelin musiikkijuhlat ja syksyisin Mikkelin balettijuhlat sekä talvella harrastajateattereille tarkoitetut Työväen näyttämöpäivät.

Ruokakulttuuri

Mikkelin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla juhannusrieskat ja munavoi, ruukkumuikut ja savolaispaisti.^[39]

Mikkeli sijaitsee valtateiden 5, 13 ja 15 sekä kantateiden 62 ja 72 risteyksessä Savon radan varrella.

Paikkakunnan rautatie- ja linja-autoasemat toimivat yhdistettyinä matkakeskuksessa. Ilman junanvaihtoa Mikkelistä pääsee Kouvolan ja Lahden kautta Helsinkiin sekä Kajaanin ja Oulun kautta Rovaniemelle. Yöjunia ei matkustajakäyttöön ole tarjolla. Linja-autojen kaukoliikenteessä kulkee yöpikavuoroja Helsingin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun välillä sekä viikonloppuisin Mikkelistä Savonlinnaan. Mikkelin ja Lappeenrannan välillä pikavuorojen matka-ajat ovat junayhteyksiä lyhyempiä. Suora vakiovuoro liikennöi Mikkelin, Puumalan ja Imatran välillä lähes samassa ajassa nopeimpien Mikkeli-Imatra -junayhteyksien kanssa.

Kaupungissa on myös lentoasema, josta oli vuoteen 2005 saakka yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Sillä on nykypäivänä vain matkailukäyttöä laivareitin ahtauden vuoksi. Aikaisemmin satama on ollut myös matkustaja- ja rahtiliikenteen käytössä.

Etäisyyksiä maanteitse

Naapurikuntiin

• Pieksämäki 79 km
• Hirvensalmi 34 km
• Juva 44 km
• Kangasniemi 52 km
• Puumala 71 km

Muualle

• Helsinki 230 km
• Kuopio 163 km
• Tampere 257 km
• Turku 389 km
• Kouvola 103 km
• Lappeenranta 106 km
• Jyväskylä 115 km
• Oulu 448 km
• Savonlinna 104 km

• Borås (Ruotsi)
• Molde (Norja)
• Vejle (Tanska)
• Békéscsaba (Unkari)
• Ylä-Laukaa (Venäjä)

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Kertooko Mikkelin uskontohistoriasta? Sitä ei ole tekstissä kerrottu, muutenkin lähinnä irtonaisen listauksen omaisnen

• Novgorodin ortodoksinen kirkollinen vaikutus alkaa noin 1220-luvulla.
• Vanhimmat toistaiseksi löydetyt kristinuskoon liittyvät esineet on ajoitettu vuoden 1300 tienoille.
• Savilahden pogosta liitettiin vuonna 1323 katoliseen Ruotsin valtioon.
• Virallisesti katolinen aika Savilahden seurakunnassa päättyi vuonna 1527 ja alkoi evankelisluterilainen aika.
• Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella 1549
• Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Mikkelin tuomiokirkko valmistui vuonna 1897.^[40]
• Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kreikkalaiskatolinen kirkko valmistui vuonna 1906 ja purettiin 1958.
• Mikkelistä tuli virallisesti hiippakuntakaupunki vuonna 1945 tuomiokapitulin siirryttyä Viipurista Mikkeliin.^[41]
• Mikkelin pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1958.^[42]

• Luettelo Mikkelin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikkeli.

• Mikkelin kaupungin kotisivu
• Tilastokeskus – Mikkelin avainluvut
• Mikkelin sääennuste, Ilmatieteen laitos
• Mikkelin yliopistokeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
• Elinkeinoelämän keskusarkisto
• Päämajakoulu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Mikkelin museot (Arkistoitu – Internet Archive)
• Mikkelin kaupungin karttapalvelu
• Mikkelinseudun karttapaikka (Arkistoitu – Internet Archive)
• Mikkelin Seudun Matkailupalvelu
• Mikkeli 175 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive)