Moran kunta
| Moran kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Taalainmaan lääni |
| Maakunta | Taalainmaa |
| Keskustaajama | Mora |
| Kuntakoodi | 2062 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 2 812,43 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 20 670 |
| – Väestötiheys | 7,3 as./km² |
Moran kunta (ruots. Mora kommun) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Mora.[3]
Kunnan maapinta-ala on 2 812,43 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 20 670 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 18,79 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Historiamuokkaa wikitekstiä
Moralla on pitkä ja tapahtumarikas historia, joka on vaikuttanut sekä Taalainmaan että koko Ruotsin kehitykseen. Aluetta kutsutaan joskus Ruotsin sydämeksi, koska sieltä lähti liikkeelle Kustaa Vaasan johtama ruotsalaisten kapina Tanskaa vastaan vuonna 1521. Kapina johti lopulta tanskalaisten karkottamiseen ja Ruotsin itsenäistymiseen.
Morasta ovat lähtöisin Mora-puukko ja Ruotsin symbolina pidetty taalainmaanhevonen. Mora on myös tunnettu kuvataiteilija Anders Zornin kotipaikkana ja hänen nimeään kantavan museon sijaintipaikkana.
Kuntajaon kehitysmuokkaa wikitekstiä
Vuonna 1893 Moran maalaiskuntaan perustettiin Mora Strand -niminen taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1908 Morastrandin kauppalaksi. Vuonna 1959 Moran maalaiskunta ja Morastrandin kauppala yhdistettiin jälleen Mora kauppalaksi. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Moran kunta yhdistämällä kauppala sekä Sollerönin, Våmhusin ja Venjanin maalaiskunnat. Sollerönin, Våmhusin ja Venjanin rajat olivat pysyneet samoina vuodesta 1863, jolloin pitäjät korvattiin maalaiskunnilla.
Vaakunamuokkaa wikitekstiä
Nykyinen vaakuna on entisen Moranm maalaiskunnan vaakuna. Myös Moran kauppalalla sekä Sollerönin ja Våmhusin maalaiskunnilla oli omat vaakunat.
Morastrandin kauppala
Sollerönin maalaiskunta
Våmhusin maalaiskunta
Väestönkehitysmuokkaa wikitekstiä
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 401 | 7,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 243 | 1,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 999 | 5,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 17 458 | 86,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 159 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 121 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 927 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 127 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 18,4 %
- 18–64-vuotiaat: 58,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,4 %
Elinkeinotmuokkaa wikitekstiä
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,7 | 2,7 | |
| jalostus | 28,1 | 27,8 | |
| palvelut | 67,6 | 68,8 | |
| tuntematon | 0,6 | 0,8 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 10 184 | 9 447 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 107,8 | ||
Taajamatmuokkaa wikitekstiä
Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 84,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 096 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Mora | 10 896 |
| 2 | Färnäs | 988 |
| 3 | Sollerön | 901 |
| 4 | Våmhus | 857 |
| 5 | Nusnäs | 729 |
| 6 | Selja | 548 |
| 7 | Östnor | 534 |
| 8 | Bonäs | 457 |
| 9 | Vinäs | 329 |
| 10 | Venjan | 295 |
| 11 | Vattnäs | 294 |
| 12 | Gesunda | 229 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamatmuokkaa wikitekstiä
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Bergkarlås
- Garsås
- Kråkberg
- Kumbelnäs
- Oxberg
- Ryssa
- Stenis (nimenä ollut myös Vika Station)
- Öna
Luettelossa mainituista taajamista Kråkberg ja Öna ovat sittemmin kasvaneet yhteen Moran ja Kumbelnäs Våmhusin taajaman kanssa.[17]
Pientaajamatmuokkaa wikitekstiä
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Bergkarlås
- Björkvassla
- Bråmobo
- Bäck
- Garsås
- Heden och Lillby
- Norra Vika
- Oxberg
- Risa
- Ryssa
- Stenis och Vika
- Södra Kättbo
- Södra Vika
- Utanmyra
Entiset pientaajamatmuokkaa wikitekstiä
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
- Gopshus
- Gävunda
Kunnanvaltuustomuokkaa wikitekstiä
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Moran kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 5 | 4 | 5 | 5 | 8 | 5 | 5 | 3 | 5 | 6 | 5 | 4 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 15 | 17 | 18 | 20 | 17 | 15 | 16 | 6 | 5 | 15 | 13 | 11 | 11 | 12 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 4 | 4 | 2 | 1 | 3 | 3 | 4 | 6 | 4 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 5 | 6 | 3 | 2 | 2 | 1 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 18 | 18 | 19 | 19 | 18 | 17 | 15 | 19 | 12 | 12 | 12 | 12 | 12 | 10 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | 0 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 4 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 6 | 5 | 3 | 3 | 3 | 2 | 0 | 8 | 4 | 2 | 4 | 4 | 4 | 6 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piiritmuokkaa wikitekstiä
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Moran piiri
- Sollerönin piiri
- Venjanin piiri
- Våmhusin piiri
Seurakunnatmuokkaa wikitekstiä
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Mora
Historialliset seurakunnatmuokkaa wikitekstiä
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Mora
- Sollerön (Sofia Magdalena)
- Söromsjöns kbfd*
- Venjan
- Venjans kbfd*
- Vårnhus
- Våmhus baptistförsamling
Kirkotmuokkaa wikitekstiä
Moran kirkko
Oxbergin kappeli
Sollerön kirkko
Venjanin kirkko
Våmhusin kirkko
Urheilumuokkaa wikitekstiä
Hiihtomuokkaa wikitekstiä
Mora on vuodesta 1922 alkaen vuosittain järjestetyn Vaasahiihdon (Vasaloppet) päätepiste. Hiihtoseura IFK Mora on yksi Ruotsin suurimmista urheiluseuroista ja sillä on paljon mitaleja. Seuran tunnetuin hiihtäjä on olympiavoittaja Nils "Mora-Nisse" Karlsson. Myös olympiavoittaja Stina Nilsson on seuran tunnettu edustaja.
Jääkiekkomuokkaa wikitekstiä
Mora IK on yksi Taalainmaan vanhimmista jääkiekkoseuroista.
Tunnettuja moralaisiamuokkaa wikitekstiä
- Anders Nohrström, ruukinpatruuna, Strömforsin ruukin omistaja
- Anders Zorn, kuvataiteilija
- Nils "Mora-Nisse" Karlsson, hiihtäjä
- Joakim Cans, laulaja
- Jon Olsson, freestylehiihtäjä
Lähteetmuokkaa wikitekstiä
Aiheesta muuallamuokkaa wikitekstiä
