Norjan talous

Norjan bruttokansantuote on noin 542 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2022. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote on noin 424 miljardia dollaria.^[1]

Tutkimusten mukaan öljyvarat ovat jonkin verran passivoineet Norjan elinkeinoelämää. Luonnonvarat ja energiateollisuus ovat tärkeitä vientialoja maalle, mutta palveluinnovaatiot vähäisiä. Julkinen sektori on hyvin suuri, yksityinen sektori puolestaan alikehittynyt. Markkinoiden oligopolinen rakenne, kilpailun vähyys, on osasyy Norjan korkeisiin hintoihin.

Kalastus ja maatalous

Norjassa ammattimainen kalastus on maantieteellisistä syistä perinteisesti voimakkaampi elinkeino kuin maatalous. Kalanviljelyä harjoitetaan laajasti. Myös kalastusturismia on esimerkiksi Lofooteilla.^[9]

Öljytuotanto

Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: öljynvienti toi puolet vientituloista ja lähes 30 prosenttia valtion tuloista.^[10] Norja on maailman kuudenneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian, Venäjän, Arabiemiirikuntien, Iranin ja Kuwaitin jälkeen.^[11] Syksyyn 2010 mennessä Norjan valtio on säästänyt öljytuloista rahastoon 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli yli kolme biljoonaa kruunua. Rahastolla Norja varautuu aikaan, jolloin sillä ei ole hyvinvointinsa turvana enää öljyä ja kaasua. Rahasto koostuu osake- ja joukkovelkakirjasijoituksista.^[12] Norja on lisäksi Euroopan alueen suurimpia maakaasun tuottajia, ja se on myös merkittävä alumiinin jalostaja. Noin puolet teollisuudesta keskittyy Oslon ympärille.^[12] Öljyn ja maakaasun lisäksi Norjan luonnonvaroihin kuuluvat vesivoima, kupari, nikkeli, rautamalmi, sinkki, lyijy, kala ja puutavara.^[12] Merkittävimmät vientituotteet ovat maaöljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala. Viennin suurimpia kohdemaita vuonna 2012 olivat Britannia (26,6 prosenttia), Saksa (13,4 prosenttia), Alankomaat 12,0 %, Ranska 6,7 % Ruotsi 6,3 % ja Yhdysvallat 5,0 %.^[3]

Muita merkittäviä luonnonvaroja ovat kupari, nikkeli, rautamalmi, sinkki, lyijy ja puu.

Norjassa melkein kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla ja vesivoimalaitoksia on rakennettu paljon vuorille. Siksi Norja on monessa suhteessa päässyt lähemmäs kestävää kehitystä. Öljynporauslautat saavat voimansa aaltoenergiasta^lähde?.

Norjan tuottamasta öljystä vientiin menee huikeat 150 000 kuutiota (tuhatta litraa). Öljytuotteet ja maakaasu ovatkin maan tärkeimmät vientituotteet. Vientiin menee lisäksi muun muassa alumiinia, terästä, paperia ja kalaa. Maan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Alankomaat, Ranska, Yhdysvallat, Ruotsi ja Tanska.

Norjassa on 98 lentopaikkaa, mutta vain yhdellä on yli kolmen kilometrin kiitotie. Rautatietä on 4 169 kilometriä. Satamakaupungit ovat Bergen, Haugesund, Måløy, Mongstad, Narvik ja Stura.

Julkinen liikenne on tehokasta, junien, bussien ja lauttojen aikataulut on usein suunniteltu sujuvia vaihtoja varten. Junalla pääsee pohjoisessa Bodøhön asti, Ruotsin kautta myös Narvikiin. Bergenin ja Kirkkoniemen väliä kulkee rannikon yhteysalus Hurtigruten.^[13]

Norjan yleisen tieverkon pituus on noin 91 600 kilometriä.^[14] Osa yleisistäkin teistä suljetaan talvisajaksi, jos ne eivät ole osa keskeisintä tieverkkoa ja talvihoito tulisi erittäin kalliiksi. Tällaiset tiet kulkevat yleensä vuoristoalueilla.^[15] Olosuhteiden pakosta tiet voidaan sulkea myös tilapäisesti, yleensä yöajaksi. Huonon ajosään vallitessa on käytössä myös kolonna-ajo: tieosuudella sallitaan vain tienpitäjän avustamien autoletkojen kulku. Letkan keulassa ja perässä ajaa yleensä aura-auto.^[16] Osa teistä on maksullisia – tiemaksuja kerätään noin 50 asemalla.^[17] Saaristoon ja vuonojen ylitykseen käytetään monin paikoin autolauttoja.^[18]

Päätiestöllä on noin 950 tunnelia. Näistä kolme on pituudeltaan yli 10 kilometriä. Vuonna 2000 valmistunut Lærdalin tunneli (24,5 kilometriä, E16) on maailman pisin maantietunneli. Osa tunneleista kulkee meren alla.^[19] Eiksundin alittava tunneli (7,8 km, 653) on maailman syvimmällä käyvä maantietunneli. Sen alin kohta sijaitsee 287 metriä meren pinnan alapuolella.^[20]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Norjan talous.

• Norjan tilastokeskuksen sivut (englanniksi)
• Observatory of Economic Complexity: Norway (englanniksi)