Itävallan talous

Itävallan talous
	; Donaustadt, Wien.
Valuutta	euro
Tilikausi	kalenterivuosi
Jäsenyydet	EU, WTO, OECD
Tilastot
BKT	434,1 mrd. $ (PPP) (2017)
- per asukas	49 200 $ (PPP) (2017)
- kasvu	2,3 % (2017)
- toimialoittain	maatalous 1,2 %; teollisuus 28,2 %; palvelut 70,5 % (2017)
Inflaatio	1,6 % (2017)
Köyhyysrajan alle; jäävien määrä	6,2 % (2012)
Gini-kerroin	29,20 (2013)
Työvoima	3,997 milj. (2017)
- toimialoittain	maatalous 0,7 %; teollisuus 25,3 %; palvelut 74 % (2015)
Työttömyys	4,8 % (elokuu 2018)
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti	157,5 mrd. $ (2017)
Vientituotteet	koneet ja laitteet,; kulkuneuvot ja niiden osat, paperi ja kartonki
Merkittävimmät; vientimaat	Saksa 29,9 %, ; Yhdysvallat 6,3 %,; Italia 6,2 %, Sveitsi 5,7 %,; Slovakia 4,4 % (2016)
Tuonti	157,6 mrd. $ (2017)
Tuontituotteet	koneet ja laitteet, ; kulkuneuvot, kemikaalit
Merkittävimmät; tuontimaat	Saksa 42,5 %, Italia 6 %,; Sveitsi 5,6 %, Tšekki 4,4 % (2016)
Julkinen talous
Julkinen velka	81,7 % BKT:sta (2017)
Budjetin tulot	197,8 mrd. $ (2017)
Budjetin menot	201,9 mrd. $ (2017)
	Infobox OK

Itävallan talous on pitkälle kehittynyt markkinatalous, joka on vahvasti kytköksissä EU-maiden, erityisesti Saksan talouteen.^[1] Monet Itävallan suurimmista yrityksistä olivat 1980-luvulle saakka valtion omistuksessa, mutta niitä on sen jälkeen yksityistetty, eikä valtion osuus yrityksistä ole erityisen korkea muihin Euroopan maihin verrattuna. Itävallassa on vahva ammattiyhdistysliike, jolla on suuri vaikutus työllisyyspolitiikkaan. Teollisuuden ohella turismi on tärkeä osa Itävallan taloutta.

Historiallisesti Saksa on ollut Itävallan tärkein kauppakumppani, joten Itävalta on joutunut usein mukautumaan Saksan talouden muutoksiin. Itävallan EU-jäsenyydestä lähtien taloudellinen riippuvuus Saksasta on kuitenkin pienentynyt, kun maan yhteydet muihin Euroopan maihin ovat vahvistuneet. Vuonna 2004 Itävalta oli EU:n neljänneksi rikkain valtio Luxemburgin, Irlannin ja Alankomaiden jälkeen ^[5].

Historia

Toisen maailmansodan jälkeen Itävallan talouskasvu on ollut vahvaa. 1950-luvulla Itävallan uudelleenrakentamisen aikana vuotuinen talouskasvu oli keskimäärin 5 % ja suurimman osan 1960-lukua luku oli 4,5 %. Vuonna 1995 Itävallasta tuli EU:n jäsen, ja vuonna 2002 se otti käyttöön eurovaluutan, joka korvasi šillingin. Muista euromaista poiketen kaikissa Itävallan eurokolikoissa on näkyvissä kolikon valmistusvuoden sijaan vuosi 2002.

Viime vuosina Itävallan talouskasvu on ollut heikkoa. Vuonna 2015 se oli 1 %, mutta vuonna 2017 kasvu voimistui 2,3 %:iin. Itävallan työttömyysaste vuonna 2017 oli 5,8 %, joka on Euroopan mittapuulla alhainen, mutta Itävallan korkein sitten toisen maailmansodan. Kasvaneen työttömyyden syynä on pakolaisten ja Euroopan unionin alueelta saapuneiden maahanmuuttajien kasvanut määrä Itävallan työmarkkinoilla. Laajat ammattikoulutusohjelmat ja eläköityminen ovat kuitenkin pitäneet työttömyysasteen suhteellisen alhaisena.^[1]

Maatalous

Pääartikkeli: Itävallan maatalous

Itävallan maatilat ovat melko pieniä ja tuotantokustannukset tästä johtuen suhteellisen suuria. Vuodesta 1995 lähtien Itävallan maataloussektori on ollut Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan alaisuudessa muutoksien kohteena. Itävalta tuottaa 80 % tarvitsemastaan ruoasta, mutta maataloudella ei ole suurta taloudellista merkitystä: sen vaikutus bruttokansantuotteeseen on vain 1,2 %.

Teollisuus

Itävallassa on joitakin suuria teollisia yrityksiä metalli-, kemian- ja öljyteollisuudessa, mutta suurin osa Itävallan yrityksistä on suhteellisen pieniä. Tunnettuja itävaltalaisia teollisuusyrityksiä ovat esimerkiksi Borealis ja OMV.

Palvelut

Itävallan palvelusektori tuottaa suurimman osan maan BKT:sta. Pääkaupunki Wien on ollut viime vuosikymmeninä portti itään, ja erityisesti lakiyritykset ja pankit toimivat laajasti Itä-Euroopan uusissa EU-jäsenmaissa. Turismin osuus Itävallan BKT:sta arvioidaan olevan 10 %^[6]. Vuonna 2001 Itävalta oli maailman kymmenenneksi suosituin matkakohde, ja maassa vieraili yli 18,2 miljoonaa turistia. Aikaisemmin suurin turistiryhmä olivat saksalaiset, mutta nykyään turisteja on yhä enemmän Itä-Euroopasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itävallan talous.

Observatory of Economic Complexity: Austria (englanniksi)

Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet

EU:n jäsenmaat	Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Malta Puola Portugali Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tšekki Unkari Viro

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Economy of Austria

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

Itävallan talous
Donaustadt, Wien.
Valuutta	euro
Tilikausi	kalenterivuosi
Jäsenyydet	EU, WTO, OECD
Tilastot
BKT	434,1 mrd. $ (PPP) (2017)^[1]
- per asukas	49 200 $ (PPP) (2017)^[1]
- kasvu	2,3 % (2017)^[1]
- toimialoittain	maatalous 1,2 % teollisuus 28,2 % palvelut 70,5 % (2017)^[1]
Inflaatio	1,6 % (2017)^[1]
Köyhyysrajan alle jäävien määrä	6,2 % (2012) ^[2]
Gini-kerroin	29,20 (2013)^[3]
Työvoima	3,997 milj. (2017)^[1]
- toimialoittain	maatalous 0,7 % teollisuus 25,3 % palvelut 74 % (2015)^[1]
Työttömyys	4,8 % (elokuu 2018)^[4]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti	157,5 mrd. $ (2017)^[1]
Vientituotteet	koneet ja laitteet, kulkuneuvot ja niiden osat, paperi ja kartonki^[1]
Merkittävimmät vientimaat	Saksa 29,9 %, Yhdysvallat 6,3 %, Italia 6,2 %, Sveitsi 5,7 %, Slovakia 4,4 % (2016)^[1]
Tuonti	157,6 mrd. $ (2017)^[1]
Tuontituotteet	koneet ja laitteet, kulkuneuvot, kemikaalit
Merkittävimmät tuontimaat	Saksa 42,5 %, Italia 6 %, Sveitsi 5,6 %, Tšekki 4,4 % (2016)^[1]
Julkinen talous
Julkinen velka	81,7 % BKT:sta (2017)^[1]
Budjetin tulot	197,8 mrd. $ (2017)^[1]
Budjetin menot	201,9 mrd. $ (2017)^[1]
Infobox OK

Search