Arizona Coyotes

Winnipegistä Phoenixiin

Seura aloitti alkuperäisenä Winnipeg Jetsinä WHA-liigassa kaudella 1972–1973. Jets oli WHA:n menestynein joukkue ja voitti mestaruuden eli Avco Cupin kolmesti.^[11] Jets oli yksi neljästä WHA-joukkueesta, jotka liittyivät NHL:ään vuonna 1979. NHL:ssä Jets ei menestynyt niin hyvin. 1990-luvulla Jets ajautui talousvaikeuksiin kun pelaajien palkat alkoivat nousta nopeasti. Winnipeg oli yksi NHL:än pienimpiä talousalueita. Omistaja Barry Shenkarow joutui laittamaan seuran myyntiin, vaikka kannattajien tuella Jets yritettiin kaikin voimin pitää Winnipegissä.^[12]

Seuran ostivat lokakuussa 1995 minnesotalaiset liikemiehet Steven Gluckstern ja Richard Burke. He aikoivat siirtää seuran Minneapolis–Saint Paulin metropolialueelle, joka oli kaksi vuotta aiemmin menettänyt Minnesota North Starsin. Gluckstern ja Burke eivät kuitenkaan saaneet areenaa vuokrattua Minnesotasta, joten he siirsivät Jetsin Phoenixiin.^[12]

Ensimmäisistä kausista konferenssifinaaleihin

Coyotesin alkuperäinen kotihalli America West Arena Phoenixin keskustassa oli myös koripallojoukkue Phoenix Sunsin koti. Coyotes selvisi ensimmäisellä neljällä kaudellaan pudotuspeleihin, mutta hävisi kaikissa ensimmäisellä kierroksella. Kaudeksi 2001–2002 Coyotes palasi pudotuspeleihin yhden kauden tauon jälkeen, mutta hävisi ensimmäisellä kierroksella San Jose Sharksille otteluvoitoin 1–4.^[13] Seuraavan kuuden kauden aikana se jäi jälleen pudotuspelien ulkopuolelle, ja vuosina 2005–2009 seuran päävalmentaja oli pelaajalegenda Wayne Gretzky.^[14]

NHL-kausi 2011–2012 oli Coyotesin seurahistorian menestyksekkäin. Päävalmentaja Dave Tippettin ja kapteeni Shane Doanin johdolla Coyotes voitti Tyynenmeren divisioonan mestaruuden ja eteni pudotuspeleissä aina Läntisen konferenssin finaaleihin eli liigan neljän parhaan joukkoon. Konferenssifinaaleissa Coyotes hävisi tulevalle mestarille Los Angeles Kingsille otteluvoitoin 1–4.^[13] Kevään 2012 jälkeen vuosikymmen oli Coyotesille synkkää. Vuonna 2014 seura muutti nimensä muotoon Arizona Coyotes.^[15]

Vaikeudet

Arizona Coyotes palasi pudotuspeleihin vasta koronaviruspandemian vuoksi erikoisjärjestelyin pelatulla kaudella 2019–2020. Coyotes voitti erityisellä karsintakierroksella Nashville Predatorsin otteluvoitoin 3–1, mutta hävisi seuraavalla kierroksella eli neljännesvälierissä Colorado Avalanchelle 1–4.^[13] Syksyllä 2021 seura palautti takaisin alkuperäisen, fanien suosiossa olevan logonsa, jossa on kojootin pään sijasta kokonainen kojootti jääkiekkomaila kädessään.^[16]

Tammikuussa 2022 uutisoitiin, että Arizona Coyotes on muuttamassa kaudelle 2022–2023 paikallisen yliopistojoukkueen syksyllä 2022 valmistuvalle areenalle, jonka yleisökapasiteetti on 5 000 henkeä.^[8] Coyotesin oli tarkoitus olla vuokralla areenalla siihen asti, kunnes se saa rakennusluvat omalle uudelle kotiareenalleen.^[8] Tilanteen taustalla oli Glendalen kaupungin turhautuminen Coyotesin tapaan hoitaa asioita. Kaupunki uhkasi joulukuussa 2021 häätää seuran kotiareenaltaan, missä se oli vuokralla. Joukkueella oli rästissä osavaltio- ja kaupunkiveroja yli miljoonan dollarin edestä.^[8]

Coyotes oli myös viivytellyt pelaajille kuuluvien bonuksien maksamista ja kiristänyt sen alihankkijoilta. Myös seuran työntekijöitä oli kohdeltu kaltoin sekä ahdisteltu seksuaalisesti.^[8] Seuraa oltiin myös rankaistu ankarasti, koska se rikkoi sääntöjä NHL:n varaustilaisuuden testeihin liittyen.^[8]

Coyotes ei viimeisellä neljällä kaudellaan päässyt pudotuspeleihin.^[13] Vuonna 2024 seuran pelaajat ja organisaatio siirrettiin Utahin Salt Lake Cityyn uuteen laajennusjoukkueeseen. Täten Coyotes jatkaa olemassaoloaan liiketoiminnallisena yksikkönä, mutta ei pelaa ennen kuin saa uudet pelaajat ja kotihallin.^[17]

NHL on luvannut Coyotesille, että jos se saa itselleen uuden kotihallin viimeistään vuoteen 2029 mennessä, he saavat liittyä takaisin liigaan ja seurahistoria, sekä -tilastot pysyvät samana. Jos Coyotes ei onnistu saamaan uutta kotihallia takarajaan mennessä NHL voi lopettaa seuran olemassaolon lopullisesti.^[18]

• 
  1996–1999
• 
  1999–2003, vain pieniä muutoksia värisävyssä
• 
  2003–2021
• 
  2021–

Jäädytetyt numerot

• 7 Keith Tkachuk, numero jäädytetty 23. joulukuuta 2011
• 9 Bobby Hull, numero jäädytetty 19. helmikuuta 1989; tosin numero sulatettiin kaudeksi 2005–2006 Hullin omasta pyynnöstä, jotta hänen poikansa Brett saisi käyttää sitä.
• 10 Dale Hawerchuk, numero jäädytetty 5. huhtikuuta 2007
• 19 Shane Doan numero jäädytetty 24. helmikuuta 2019^[19]
• 25 Thomas Steen, numero jäädytetty 6. toukokuuta 1995
• 27 Teppo Numminen, numero jäädytetty 30. tammikuuta 2010^[20]
• 49 Leighton Accardo, numero jäädytetty 17. huhtikuuta 2021; Leighton Accardo ei koskaan pelannut Coyotesin organisaatiossa, mutta pelasi seuran tukemassa Arizona Kachinas -junioriohjelmassa, oli Coyotesin fani, ja allekirjoitti yhden päivän sopimuksen seuran kanssa vuonna 2019, ennen kuin kuoli yhdeksän vuoden ikäisenä syöpään 24. marraskuuta 2020.^[21]
• 97 Jeremy Roenick, numero jäädytetty 9. helmikuuta 2012
• 99 Wayne Gretzky, numero jäädytetty koko liigan laajuisesti 6. helmikuuta 2000

Hockey Hall of Fame -pelaajat

• Dale Hawerchuk
• Bobby Hull
• Teemu Selänne

Kapteenit

• Keith Tkachuk, 1996–2001
• Teppo Numminen, 2001–2003
• Shane Doan, 2003–2017
• Oliver Ekman-Larsson, 2018–2021