Pohjanmaan hyvinvointialue
Pohjanmaan hyvinvointialue[3] (ruots. Österbottens välfärdsområde[4]) on Pohjanmaan maakunnan kattava hyvinvointialue. Hyvinvointialue perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.
| Pohjanmaan hyvinvointialue | |
|---|---|
 | |
 | |
| Yleistä | |
| Väkiluku | 175 829 |
| Alue | Pohjanmaan maakunta |
| Keskuspaikka | Vaasa |
| Kunnat | 14 |
| Yhteistyöalue | Länsi-Suomen yhteistyöalue |
| Hyvinvointialuejohtaja | Marina Kinnunen[1] |
| Pelastuslaitos | Pohjanmaan pelastuslaitos |
| Aluevaltuusto | |
| Aluevaltuuston koko | 59 |
| Puheenjohtaja | Mikko Ollikainen[2] |
| Puolueet ja valtuustopaikat | |
| RKP | 32 |
| SDP | 8 |
| Kokoomus | 6 |
| Perussuomalaiset | 5 |
| KD | 4 |
| Keskusta | 2 |
| Vasemmistoliitto | 1 |
| Vihreät | 1 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Kunnat
Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 14 kuntaa[3], joista kuusi on kaupunkeja:
|
|
Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 175 829 asukasta.[5]
Palvelut
Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.[6]
Asiakas- ja resurssikeskus
Asiakas- ja resurssikeskuksen toimialajohtaja on Satu Hautamäki.[7]
Koti- ja asumispalvelut
Koti- ja asumispalveluiden toimialajohtaja on Tony Pellfolk.[7]
Kuntoutus
Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntoutuspalveluita ovat vaativan kuntoutuksen osasto, fysioterapia, fysiatrian yksikkö, toimintaterapia, apuvälinepalvelut, puheterapia, ravitsemusterapia, kuntoutusohjaus sekä kotikuntoutus.[8] Kuntoutuksen toimialajohtaja on Annica Sundberg.[7]
Psykososiaaliset palvelut
Psykososiaalisiin palveluihin kuuluvat mielenterveyden ja päihdepalveluiden avohoito ja osastohoito lapsille, nuorille ja aikuisille. Lisäksi psykososiaalisiin palveluihin kuuluu asumispalvelut mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä sairaalapappien toiminta.[9] Psykososiaalisten palveluiden toimialajohtaja on Kosti Hyvärinen.[7]
Sosiaali- ja terveyskeskus
Sosiaali- ja terveyskeskusten palveluita ovat terveyskeskusten palvelut, lasten, nuorten ja perheiden terveyspalvelut, suun terveydenhuolto sekä diagnostiikka ja tutkimus.[10] Sosiaali- ja terveyskeskusten toimialajohtaja on Sofia Svartsjö.[7] Alueen laboratoriopalvelut tuottaa Fimlab Laboratoriot Oy.[11]
Sairaalapalvelut
Sairaalapalveluihin kuuluvat yleislääketieteen hoito-osastot, päivystysosasto, tehohoidon ja -valvonnan osasto, synnytysten ja naisten tautien palvelut, kirurgiapalvelut, sisätautipalvelut ja yleislääketiede, kasvain- ja syöpähoito, lapsille ja nuorille suunnatut sairaalapalvelut, sydänsairauksien palvelut, geriatrian erikoissairaanhoito sekä toimenpideyksikkö.[12] Sairaalapalveluiden toimialajohtaja on Christian Palmberg.[7]
Pelastuslaitos
Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimintaan kuuluu pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy ja varautuminen.[13] Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtaja on Tero Mäki.[14]
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteydessä toimii potilasturvallisuudesta huolehtiva osaamiskeskus. Keskus on perustettu vuonna 2019 ja sen nimi vaihtui nykyiseen muotoonsa joulukuussa 2021. Tammikuussa 2021 valtioneuvosto vahvisti asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja suunnittelun kansallisen yhteensovittamisen tehtävät nykyiselle Pohjanmaan hyvinvointialueelle.[15]
Hallinto ja politiikka
Aluevaltuusto
- Pääartikkeli: Luettelo Pohjanmaan aluevaltuutetuista
Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää alueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[16] ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[6] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Pohjanmaan aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.[17] Ensimmäisissä aluevaaleissa Pohjanmaan hyvinvointialueella Ruotsalainen kansanpuolue sai 32 paikkaa ja 50,1 % äänistä eli ehdottoman enemmistön niin paikoista kuin annetuista äänistä. Pohjanmaan aluevaltuustosta muodostui näin ainoa valtuusto, jossa yhdellä puolueella on ehdoton enemmistö. [18]
Pohjanmaan aluevaltuuston puheenjohtaja on Mikko Ollikainen (r.), ensimmäinen varapuheenjohtaja Kim Berg (sd.), toinen varapuheenjohtaja Joakim Strand (r.), kolmas varapuheenjohtaja Marko Heinonen (kok.) ja neljäs varapuheenjohtaja Johanna Borg (r.)[2]
| Vaalivuosi | Vas. | SDP | Vihr. | Kesk. | RKP | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 1 | 8 | 1 | 2 | 32 | 4 | 6 | 5 |
| 59 | 53,8 |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aluehallitus ja hyvinvointialuejohtaja
Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja on Anne Salovaara-Kero (r.), ensimmäinen varapuheenjohtaja Peter Sjökvist (sd.) ja toinen varapuheenjohtaja Katja Rajala (kok.). Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja on Marina Kinnunen.[19][1]
| Vaalivuosi | SDP | RKP | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 2 | 8 | 1 | 1 | 1 |
| 13 |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||