Rhodoksen kolossi
Rhodoksen kolossi (myös Rodoksen kolossi, < lat. colossus < m.kreik. κολοσσός, kolossos, 'suuri patsas') oli suurikokoinen auringonjumala Heliosta esittänyt patsas Rhodoksen kaupungissa Rhodoksen (nyk. Ródos) saarella. Se oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä.
| Rhodoksen kolossi | |
|---|---|
.jpg) Rhodoksen kolossi, ennallistuspiirros vuodelta 1880. | |
| Sijainti | Rhodos (nyk. Ródoksen kaupunki, Ródos, Etelä-Egean saaret, Kreikka) |
| Koordinaatit | , 28°13′41″E |
| Rakennustyyppi | patsas |
| Valmistumisvuosi | n. 280 eaa. |
| Tuhoutui | n. 227 eaa. |
 | |
Historia
Rhodoksen kolossi oli kiitollisuudenosoitus Rhodoksen suojelusjumalalle, auringonjumala Heliokselle. Rhodoslaiset uskoivat Helioksen pelastaneen heidät Syyrian hallitsijan Demetrios Poliorketeen piirityksestä vuonna 305 eaa. He halusivat rakentaa jumalalleen muistomerkin ja saivat kolossiin rahat myymällä piirityskoneet, jotka Demetrios oli vetäytyessään jättänyt.[1]
Antiikin kirjailijan Filon Bysanttilaisen mukaan arkkitehti Khares Lindoslainen valoi vuonna 294 eaa. alkaen kolossin paikalla, mutta osina. Ensin valettiin jalkaterät, ja ne asetettiin paikoilleen valkoiselle marmorijalustalle. Seuraavaksi valettiin alaraajat, jotka asetettiin paikoilleen muottien avulla. Seuraavaksi tehtiin vartalo ja lopulta pää. Kolossi oli sisältä ontto, mutta sitä tuettiin sisältä päin rautakehikolla, jonka painona käytettiin kiviä.[1]
Kolossin rakentaminen vei paljon pronssia ja saaren vaaditut metallivarat olisivat ehtyneet, mutta Rhodoksen kaupunki oli merkittävä kauppapaikka ja rhodoslaiset ostivat ulkomaalaisilta pronssia. Pronssia saatiin kuitenkin niin vähän, että kolossia saatiin jatketuksi vuosittain enintään 2,5 metriä.[1]
Kolossi valmistui joko vuonna 290, 282 tai 280 eaa.[2][3][4] Se jäi lyhytikäiseksi, sillä se tuhoutui maanjäristyksessä noin 227 eaa. (eri arvioissa 227–220 eaa.).[4][5][6][7][8] Tuolloin kolossin polvet pettivät ja se romahti hajoten kappaleiksi. Egyptin hallitsija Ptolemaios III lupasi jälleenrakentaa patsaan, mutta Delfoin oraakkeli varoitti rhodoslaisia[2] ja kielsi rakentamasta patsasta uudelleen. Rhodoksen kolossi lepäsi miltei 900 vuotta raunioina[2] ja siitä tuli suosittu matkakohde. Romahtaneenakin se oli vaikuttava näky.
Arabit valtasivat Rhodoksen vuonna 654 jaa. ja myivät patsaan jäännökset syyrialaiselle juutalaiskauppiaalle. Kauppiaan kerrotaan kuljettaneen patsaan osina kotiinsa, mikä vaati 900 kamelia, ja myi osat eteenpäin.[2] Tämän vuoksi Rhodoksen kolossin jäännöksiä ei ole löydetty.
Veistos
Rhodoksen kolossista tiedetään vain vähän. Edes sen tarkasta sijainnista ei ole varmaa tietoa. Patsas oli luultavasti noin 30 metriä korkea ja tehty suurimmaksi osaksi pronssista.[2] Sillä uskotaan olleen liekkimäinen sädekehä, enkelimäiset kasvonpiirteet ja puoliavoin suu. Kolossin pelkkä koko varmasti herätti hämmästystä ja kunnioitusta. Sen kerrottiin kimaltaneen auringossa.[1]
Kolossi esitetään usein sataman suulla hajareisin seisovana. Se olisi kuitenkin vaatinut patsaalta yli 120 metriä jänneväliä. Väite onkin luultavasti jonkun 1400-luvulla eläneen pyhiinvaeltajan mielikuvitusta.[1] Luultavammin patsas seisoi kauempana tasaisella maaperällä marmorialustalla. Toisten lähteiden mukaan patsas olisi seisonut sataman aallonmurtajalla.
Roomalainen kirjailija Plinius vanhempi kertoi Rhodoksen kolossin olleen niin suuri, että ”harvojen käsivarret yltävät sen peukaloiden ympäri ja sen sormetkin ovat isommat kuin useimmat muut patsaat”.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rhodoksen kolossi Wikimedia Commonsissa
