Shandong

Kiinan maakunta

Shandong (yksink.: 山东; perint.: 山東; pinyin: Shāndōng; IPA: [ʂán.tʊ́ŋ]) on Kiinan maakunta Keltaisenmeren ja Bohainmeren länsirannalla. Shandong on väestöltään Kiinan toiseksi suurin ja taloudessa maan kolmanneksi merkittävin maakunta.

Shandong
山东省
Shāndōng Shěng
Shandongin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Shandongin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio Kiina
Prefektuuritaso17 yksikköä
Piirikuntataso140 yksikköä
Hallinto
 – hallinnon tyyppimaakunta
 – hallinnollinen keskusJinan
Pinta-ala153 300[1] km² (19.)
Väkiluku (2013)  ([1])97 333 900 (2.)
 – väestötiheys634,9[1] as./km²
BKT (2013)5 468,4 mrd. CNY[2]
(eli 8,7 % Kiinan BKT:stä)
 – asukasta kohti56 324 CNY, noin 6 748 EUR[3][4] (134 % Kiinan keskiarvosta)[5]
HDI (2010[6])0,721
Symbolit
 – Kansallinen kirjaintunnus[7]SH
Lyhenteet
 – ISO 3166CN-37
www.sd.gov.cn

Shandongin nimen vanha suomenkielinen latinisaatio on Šantung. Maakunnan lyhennenimi on Lu (鲁).[7]

Maantiede

Shandongia ympäröivät Hebei idässä ja luoteessa, Bohainmeri pohjoisessa, Keltainenmeri idässä, Jiangsu ja Anhui etelässä sekä Henan lounaassa. Keltainenjoki laskee mereen maakunnan alueella. Sen läpi kulkee myös Kiinan suuri kanaali. Maakunnalla on 3 000 kilometriä rannikkoa.

Merkittäviä kaupunkeja: Jinan, Qingdao, Linyi, Rizhao, Yantai, Zibo.

Maantieteellisiä kohteita:

  • Laizhoun lahti, eteläisin Bohainmeren kolmesta lahdesta
  • Shandongin niemimaa, Bohainmeren etelälaita
  • Yantain prefektuuri, Ming-dynastian aikainen majakkapaikka.

Historia

Toukokuun neljännen päivän liike 1919 osoittamassa mieltään mm. siksi, että Shangdongia ei palautettu kiinalaisille, vaan annettiin Japanin toimilupa-alueeksi.

Kungfutse syntyi Shandongin maakunnassa 555 eaa. Keltaisten turbaanien kapina alkoi Han-dynastian aikaan vuonna 184 Shandongista ja Hunanista. Maakunnan aseman Shandong sai Ming-dynastian aikana.

Maakunta on saanut nykynimensä Jin-dynastian aikana (1115 – 1234 jaa.). Nimi koostuu sanoista shān ’vuori, vuoret’ ja dōng ’itä’. Shandong merkitsee ’vuorista itään’.[7] Vuorilla tarkoitetaan tässä Taihangvuoria (太行山, Tàiháng Shān).

Qing-dynastian loppuaikoina 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa eräät eurooppalaiset valtiot vaativat itselleen maa-alueita Shandongista, jolloin syntyi levottomuuksia, mm. boksarikapina. Yuan Shikai nimitettiin Beiyangin ministeriksi boksarikapinan jälkeen 1902. Tähän alueeseen kuuluivat Hebei, Liaoning ja Shandong.

Shangdong kuului Saksan hallitsemaan Kiautschoun toimilupa-alueeseen. Kiinan tasavalta oli liittynyt ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen rinnalle Japanin tapaan. Kiinalaiset odottivat, että Saksa häviäisi sodan ja Saksan toimilupa-alueet palautuisivat Kiinan omaan hallintaan. Versailles’n rauhassa päätettiin kuitenkin siirtää saksalaisten toimilupa-alueet japanilaisille, jonka vuoksi Pekingissä opiskelijat muodostivat toukokuun neljännen päivän liike. Liike osoitti mieltään päätöstä vastaan. Toukokuun neljännen päivän liikkeestä alkoi kiinalaisen nationalismin muodostuminen.

Hallinnollinen jako

Shandongin prefektuurit

Vuonna 2019 Shandong jakautuu 14 prefektuuritason kaupunkiin, joiden lisäksi Jinan ja Qingdao ovat suoraan maakunnan hallinnon alaisia kaupunkeja.[8]

Talous

Shandong oli 97,3 miljoonalla asukkaallaan väestöltään Kiinan 2. suurin maakunta. Se tuotti vuonna 2013 maan bruttokansantuotteesta (BKT) 8,7 prosentin osuuden. Rahassa mitattuna tämä oli 5 468,4 mrd. Kiinan yuania CNY tai noin 655,1 mrd. euroa. Shandong oli kansantuotteen muodostajana Kiinan kolmanneksi merkittävin maakunta.[2] Kutakin asukasta kohden kansantuotetta kertyi 56 323 CNY eli 6 748 EUR. [3][4] Tämä oli 134 % Kiinan keskiarvosta.[5]

Shandong on Kiinan suurin maataloustuotteiden viejäalue. Se tuottaa muun muassa puuvillan ja vehnää, durraa ja maissia. Alue on Kiinan suurin kullan ja timanttien tuottaja. Maakunnassa yksi maailman suurimmista safiiriesiintymistä. Maakunnassa toimivat kodinkonevalmistaja Haier Group, valtiollinen kodinelektroniikkavalmistaja Hisense, Kiinan suurin panimo Tsingtao. Viinintuotanto merkittävää, tärkeä tuotannonala. Yli 140 viinitilaa, 40% Kiinan viinirypäleiden tuotannosta peräisin alueelta.lähde?

Talouselämässä merkittävin kaupunki on Qingdao. Keltaisen joen varrella sijaitseva maakunnan pääkaupunki Jinan, sekä rannikkokaupungit Yantai ja Weihai ovat myös tärkeitä toimijoita. Shenglin öljykenttä sijaitsee Shandongin alueella. Se on Kiinan toiseksi suurin öljyntuottaja.[9]

Maakunta on myös logistisesti tärkeää seutua. Seudun sijainti Kiinan suurimpien kaupunkien välimaastossa merkitsee runsasta etelä-pohjoissuuntaista ja tavara- ja matkustajaliikennettä alueen kautta. Vilkkaat junayhteydet. Kiinan tihein moottoritie- ja valtatieverkosto. Maailman kymmenen suurimman rahtisataman ryhmään kuuluva Qingdaon satama[10] Lentoasema Qindaossa, Jinanissa, Yantaissa ja Weihaissa.[11]

Kulttuuri

Tai-vuori (Taishan, huippu 1545 m) on yksi Kiinan viidestä pyhästä vuoresta.

Yliopistot ja korkeakoulut

  • Jinanin yliopisto (Jinan)
  • Kiinan valtameriyliopisto (Qingdao)
  • Shandongin yliopisto (Jinan)

Lähteet

Aiheesta muualla

🔥 Top keywords: