Korjausliike
Korjausliike[3] (nimilyhenne KL, jäsenyyslyhenne korj.;[4] 2017–2021 Sininen tulevaisuus, 2021–2022 Siniset) oli kesäkuussa 2017 perustettu suomalainen puolue, joka rekisteröitiin puoluerekisteriin 15. marraskuuta 2017.[5] Puolueen perusti 20 perussuomalaisista eronnutta Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän jäsentä (sittemmin Sininen eduskuntaryhmä).[6] Eduskuntavaalien 2023 jälkeen puolue poistettiin puoluerekisteristä sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.[7]
| Korjausliike | |
|---|---|
| |
| Perustettu | 13. kesäkuuta 2017 |
| Lopetti | 11. kesäkuuta 2023 |
| Johto |
|
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | oikeisto |
| Jäsenmäärä | alle 700 (2018)[1] |
| Värit | oranssi |
| Kansanedustajia | 0 / 200 (2023) |
| Europarlamentaarikkoja | 0 / 14 (2019) |
| Kunnanvaltuustot | 0 / 8 859 |
| Aluevaltuustot | 0 / 1 379 (2022) |
| Kansainväliset jäsenyydet | Euroopan konservatiivien ja reformistien allianssi[2] |
| Naisjärjestö | Siniset Naiset |
| Nuorisojärjestö | Siniset Nuoret |
| Kotisivu | www |
Korjausliike päätti 11. kesäkuuta 2023 jäsenkokouksessaan lopettaa toimintansa.[8]
Historia
Puolue sai lokakuussa 2017 kerättyä rekisteröitymiseen vaadittavat 5 000 kannattajakorttia,[9] ja se rekisteröitiin 15. marraskuuta 2017.[10] Sininen tulevaisuus piti ensimmäisen puoluekokouksensa Tampereella 16. joulukuuta 2017. Kokouksessa puolueelle valittiin johto sekä käytiin keskustelua periaateohjelmasta.
Puolueen puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2017 ilman vastaehdokkaita kansanedustaja, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho[11] ja puoluesihteeriksi kansanedustaja Matti Torvinen ensimmäisellä kierroksella vastaehdokkainaan varakansanedustaja Juha Malmi sekä Uudenmaan piirin puheenjohtaja Pekka M. Sinisalo.[12] Terhon mukaan puolueen nimi Sininen tulevaisuus kuvasti vakautta, rauhaa, isänmaallisuutta ja uudistusmielisyyttä.[13]
Puolueen puheenjohtajistoon valittiin työministeri Jari Lindström ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, kansanedustaja Tiina Elovaara toiseksi varapuheenjohtajaksi sekä Sinisten nuorten puheenjohtaja Tiina Ahva kolmanneksi varapuheenjohtajaksi. Myös kansanedustaja Kari Kulmala, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sekä Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Juha Vimpari olivat ehdolla varapuheenjohtajistoon mutteivät tulleet valituiksi.[14]
Joulukuussa 2017 Raimo Vistbacka ilmoitti siirtyvänsä perussuomalaisista Siniseen tulevaisuuteen.[15]
Puolueella oli maaliskuussa 2018 hiukan alle 600 jäsentä.[16] Huhtikuussa 2018 jäsenmäärä oli kasvanut lähes 700 henkeen, ja puoluesihteeri Torvisen mukaan jäsenmäärä kasvoi kuukausittain 38 %[17].
Puolueen kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti 24. huhtikuuta 2018 siirtyvänsä kokoomuksen eduskuntaryhmään.[18]
Sinisten kansanedustaja Maria Lohela ilmoitti 21. tammikuuta 2019 siirtyvänsä Hjallis Harkimon johtamaan Liike Nyt -liikkeeseen.[19]
Maaliskuussa 2019 puolustusministeri Jussi Niinistö ilmoitti, ettei sulje pois mahdollisuutta siirtyä vaalien jälkeen takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään, mikäli sinisen tulevaisuuden vaalitulos on huono.[20] Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan paluu ei kuitenkaan ollut enää tässä vaiheessa mahdollista.[21] Halla-aho kommentoi vielä kesäkuussa 2018, että Niinistö olisi ainoa perussuomalaisista loikannut, jonka puolue ottaisi varmasti takaisin.[22]
Puolueen puheenjohtaja Sampo Terho ilmoitti 3. toukokuuta 2019 jättävänsä tehtävänsä Espoossa 8. kesäkuuta pidettävässä puoluekokouksessa, koska kokee hänen johdollaan saavutetun heikon vaalituloksen ja puolueen uudistumisen sitä vaativan.[23] Puheenjohtajan käytännön tehtäviä hoiti puoluekokoukseen saakka 3. varapuheenjohtaja Tiina Ahva.[24]
Puoluekokouksessa Espoossa 8. kesäkuuta 2019 Sininen tulevaisuus valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Kari Kulmalan.[25]
Puoluekokouksessa Keravalla 18. syyskuuta 2021 puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Petri Roininen.[26]
Siniset vaihtoi nimensä Korjausliikkeeksi vuoden 2022 puoluekokouksessa, ja nimenmuutoksesta jätettiin rekisteröinti-ilmoitus yhdistysrekisteriin.[27][28] Nimenmuutos hyväksyttiin, ja nimi oli 12. huhtikuuta 2022 alkaen yhdistyksen purkautumiseen saakka Korjausliike.[29]
Puolue poistettiin huhtikuussa 2023 puoluerekisteristä.[8] Puheenjohtaja Petri Roininen loikkasi keväällä 2023 keskustaan.[30] Puolue päätti 11. kesäkuuta 2023 jäsenkokouksessaan lopettaa toimintansa.[8]
Ideologia
Vuonna 2017 puheenjohtaja Sampo Terho kuvaili Sinistä tulevaisuutta keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi, joka haluaa purkaa sääntelyä ja uskoo työhön ja yrittämiseen.[31] Terho määritteli puolueen linjaltaan sekä soinilaiseksi että vennamolaiseksi.[32]
Vuonna 2018 Ajatuspaja Linjan Juho Mäki-Lohiluoma luonnehti Sinistä tulevaisuutta EU-kriittiseksi keskustaoikeistolaiseksi konservatiivipuolueeksi, joka korostaa perinteistä kansallista identiteettiä.[33]
Suomen Kuvalehden politiikantoimittaja Heikki Vento luonnehti puolueen periaateohjelmaluonnosta yleisporvarilliseksi julistukseksi, jossa tehdään selvä pesäero vasemmistoliittoon ja vihreisiin. ”Ohjelma kelpaisi näitä kahta puoluetta lukuun ottamatta kaikkien eduskuntapuolueiden ohjelmaksi pienin muutoksin. Siinä on niin keskustalaisia, kokoomuslaisia kuin sosialidemokraattisia elementtejä. Keskustalle tyypillisiä painotuksia edustavat myönteiset näkökannat yrittäjyyteen, perhearvoihin ja perustuloon. Kokoomuslaiseksi puolestaan voidaan luonnehtia paikallisen työehtosopimisen korostamista ja vaatimuksia työhön kannustavasta sosiaaliturvasta sekä Suomen kansallisen taloudellisen kilpailukyvyn korostamisesta. Sosialidemokraatteja ohjelma muistuttaa veropoliittisilta kannanotoiltaan. Puolue kannattaa laajaa veropohjaa ja pääomaverotuksen kiristämistä.”[32]
Vaalit
| Vaalitulokset | ||||
| Aluevaalit | ||||
| Vuosi | Edustajat | Äänet | ||
| 2022 | – | 142 | 0,0 % | [34] |
| Eduskuntavaalit | ||||
| Vuosi | Edustajat | Äänet | ||
| 2019 | – | 29 943 | 1,0 % | [35] |
| 2023 | – | 1 362 | 0,0 % | [36] |
| Europarlamenttivaalit | ||||
| Vuosi | Edustajat | Äänet | ||
| 2019 | – | 6 043 | 0,3 % | [37] |
| Kuntavaalit | ||||
| Vuosi | Edustajat | Äänet | ||
| 2021 | 4 | 1 197 | 0,0 % | [38] |
Sininen tulevaisuus ilmoitti 20. marraskuuta 2018, että puolue muodostaa vaaliliiton Kansalaispuolueen kanssa Oulun ja Vaasan vaalipiireissä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.[39] 28. helmikuuta 2019 sinisten kansanedustaja Ari Jalonen ilmoitti pyrkivänsä eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa sitoutumattomana kokoomuksen ja RKP:n yhteiseltä listalta Satakunnan vaalipiirissä ja liittyvänsä kokoomuksen eduskuntaryhmään, mikäli tulee valituksi, mutta siirtyvänsä myöhemmin sinisten eduskuntaryhmään. Hän myös ilmoitti eroavansa puolueesta osana järjestelyä mutta jatkavansa vaalikauden loppuun sinisten eduskuntaryhmässä.[40]
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolue ei saanut yhtään edustajanpaikkaa.[41] Puolue osallistui vuoden 2019 eurovaaleihin yhdeksän ehdokkaan listalla. Puolueen tunnetuista toimijoista ehdolla olivat puolueen entiset kansanedustajat Ari Jalonen ja Kari Kulmala sekä puolueen silloinen 3. varapuheenjohtaja Tiina Ahva.[42] Alun perin eurovaaleihin ehdokkaaksi oli aikeissa asettua myös puolueen 1. varapuheenjohtaja Jari Lindström, mutta pudottuaan eduskunnasta hän vetäytyi ehdokkuudesta.[43] Samoin vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa puolue jäi ilman edustajia 0,3 prosentin ääniosuudella.
Kesäkuun 2021 kuntavaaleihin Sininen tulevaisuus asetti yhteensä 74 ehdokasta.[44] Puolue sai koko maassa 4 paikkaa,[45] joista 3 paikkaa Rääkkylässä[46] ja 1 paikka Outokummussa.[47] Aluevaalien alla Rääkkylän kolme valtuutettua siirtyi kokoomukseen[48] ja Outokummun valtuutettu lähti kristillisdemokraattien ehdokkaaksi[49].
Aluevaaleissa 2022 Siniset sai 142 ääntä. Puolue ei saanut yhtään hyvinvointialueen valtuutetun paikkaa.[34]
Eduskuntavaaleissa 2023 puolueella oli ehdokkaita neljässä vaalipiireissä. Puolueen ehdokkaat saivat yhteensä 1 362 ääntä, eikä kukaan tullut valituksi. [38]
Organisaatio
Puoluejohto
Puolueen johdon muodostavat seuraavat henkilöt vuoden 2021 puoluekokouksen jälkeen:[50]
- Petri Roininen, puheenjohtaja
- Tiina Ahva, 1. varapuheenjohtaja
- Ari Jalonen, 2. varapuheenjohtaja
- Tommi Aalto, 3. varapuheenjohtaja
- Toni Eronen, puoluesihteeri
Vuoden 2017 puoluekokouksessa valitussa puoluehallituksessa oli 12 jäsentä[51] ja puoluevaltuustossa 13.[52] 3. varapuheenjohtaja Tiina Ahva hoiti puheenjohtajan käytännön tehtäviä 3. toukokuuta – 8. kesäkuuta 2019.[24]
Eduskuntaryhmä
- Pääartikkeli: Sininen eduskuntaryhmä
Eduskunnassa Sinistä tulevaisuutta edusti vuosina 2017–2019 Sininen eduskuntaryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Simon Elo.[53] Yksikään ryhmään kuuluvista kansanedustajista ei tullut valituksi eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa, minkä vuoksi ryhmän toiminta päättyi 16. huhtikuuta 2019.
Piirijärjestöt
Puolueella oli seuraavat piirit:[54]
- Helsingin piiri
- Kaakkois-Suomen piiri
- Kainuun piiri
- Keski-Suomen piiri
- Pirkanmaan piiri
- Pohjanmaan piiri
- Pohjois-Pohjanmaan piiri
- Satakunnan piiri
- Savo-Karjalan piiri
- Uudenmaan piiri
- Varsinais-Suomen piiri
Helsingin ja Uudenmaan siniset muodostivat aluksi yhden piirin.[55]
Lapin piiri eli Lapin Siniset ry erotettiin Sininen tulevaisuus -puolueesta joulukuussa 2018.[56]
Maaliskuussa 2018 Sinisellä tulevaisuudella oli 23 paikallisyhdistystä.[57] Useiden paikallisyhdistysten johdossa oli puolueen kansanedustajia, ja jotkut kansanedustajat toimivat useammassa paikallisyhdistyksessä johtotehtävissä.[17]
Puolueen jäsenjärjestöt
Puolueella oli naisjärjestö sekä nuorisojärjestö. Puolueen naisjärjestö Siniset naiset perustettiin Helsingissä 30. marraskuuta 2017. Sen puheenjohtajana toimii poliittisena asiantuntijana puolueen eduskuntaryhmässä työskentellyt Marja Nousiainen.[58] Siniset nuoret perustettiin 11. joulukuuta 2017, ja sen puheenjohtajana toimi tuotantotalouden opiskelija Tiina Ahva, joka oli myös puolueen 1. varapuheenjohtaja.[59]