Eduskuntavaalit 2019
Suomen 38. eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019, ja niissä valittiin kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2019–2023.[1]
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
_(cropped).jpg)
.jpg)
_(cropped).jpg)
.jpg)
_(2).jpg)
.jpg)
Vaalien ääniharava oli perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Valituista kansanedustajista naisia oli 93, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Edellinen ennätys oli vuodelta 2011, jolloin naisia valittiin eduskuntaan 85.[2] Toinen vaalien erityispiirre oli, että huomattava määrä pitkäaikaisia kansanedustajia jätti eduskunnan. Esimerkiksi keskustassa koettiin miltei täydellinen sukupolvenvaihdos; puolueen eduskuntaryhmässä ei vaalien jälkeen ollut enää ketään 1980-luvulla tai aiemmin kansanedustajana toiminutta.[3] Vaaleissa kansanedustajien keski-ikä aleni hieman. Valituiksi tulleiden keski-ikä oli 46 vuotta, kun vuonna 2015 se oli ollut yhden vuoden korkeampi. Toisaalta alle 30-vuotiaita kansanedustajia oli nyt vain kahdeksan. Keväällä 2019 valitun eduskunnan kuopus oli tamperelainen vihreiden listoilta valittu 24-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija Iiris Suomela.[3] Ensimmäisen kerran eduskuntavaalien historiassa jokaisen puolueen osuus vaaleissa annetuista äänistä jäi alle 20 prosentin.[4]
Vaaleissa eniten paikkoja sai sosiaalidemokraatit 40 paikalla. Myös perussuomalaiset, kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto nostivat paikkamääriään edellisistä vaaleista. Keskusta ja Siniset olivat ainoat paikkoja menettäneet eduskuntapuolueet, kun taas RKP ja kristillisdemokraatit säilyttivät paikkansa. Edellisellä vaalikaudella perustettu Liike Nyt valittiin ensi kertaa vaaleilla eduskuntaan sen puheenjohtaja Hjallis Harkimon pidettyä paikkansa.
Vaalien jälkeen oikeusministeriön puoluerekisteristä poistettiin kaksi puoluetta, jotka eivät olleet saaneet yhtäkään kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. Kyseiset puolueet olivat Suomen Kommunistinen Puolue ja Kommunistinen Työväenpuolue.[5]
Vaalikamppailu
SDP:n Antti Rinne oli luvannut vappuna 2018 eläkkeisiin korotusta, mistä käytettiin nimitystä vappusatanen.[6]
Vaalitaistelua sävytti kaksi erillistä ympäristöteemaa. Perussuomalaiset jättäytyivät ainoana ryhmänä eduskuntapuolueiden joulukuussa 2018 sopimien ilmastotavoitteiden ulkopuolelle. Vaaleissa perussuomalaiset vetosivatkin moniin sellaisiin äänestäjiin, jotka pelkäsivät erilaisten ilmastotoimien vaikutusta omaan elämäänsä. Toinen poikkeuksellinen vilkas ilmastoa sivunnut keskustelu käytiin juuri vaalien alla siitä, kuinka paljon metsiä voitiin Suomessa hakata kestävästi. Keskusta kantoi huolta teollisuuden puunsaannista, vihreät puolestaan vaativat hakkuumäärien vähentämistä, ja sosialidemokraatit joutuivat tasapainoilemaan teollisuusmyönteisen ammattiyhdistyssiipensä ja ympäristönäkökohtia painottaneen punavihreän siipensä välillä.[3]
Kokoomus joutui vaaleihin valmistauduttaessa ahtaalle, kun eri puolilta maata paljastui vakavia vanhusten hoitoon liittyneitä epäkohtia ja suoranaisia laiminlyöntejä. Monet ongelmista olivat yksityisissä hoitolaitoksissa, joiden asioiden ajajaksi Kokoomus oli sote-uudistukseen liittyneessä julkisessa keskustelussa leimautunut. Puolue jäi lopulta yksin vastustamaan täsmällisen hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin eikä onnistunut edes perustelemaan kantaansa selvästi. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta ei syntynyt niin merkittävää vaaliteemaa kuin etukäteen oli arveltu. Näillä teemoilla ratsastaen perussuomalaiset menestyivät lähinnä Oulussa, jossa oli syksyllä 2018 tullut ilmi useita yleistä mielipidettä kuohuttaneita, maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia.[3]
Vaalikamppailua varjostivat eräiden kärkipoliitikkojen terveysongelmat. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sairastui joululomallaan Espanjassa keuhkokuumeeseen ja joutui jäämään kahdeksi kuukaudeksi sairauslomalle. Tämän lisäksi hänellä todettiin sepelvaltimotauti, jonka tukkima verisuoni avattiin pallolaajennuksella. Kesken Rinteen sairausloman tuli tieto, että SDP:n varapuheenjohtajan Maarit Feldt-Rannan syöpä oli uusiutunut, minkä vuoksi hän luopui ehdokkuudestaan vaaleissa. Vihreän liiton puheenjohtaja Touko Aalto oli syksyllä 2018 jättänyt paikkansa uupumuksen ja masennuksen vuoksi, ja puolue lähti vaaleihin väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valitun Pekka Haaviston luotsaamana.[3]
Vaalien aikataulu
Eduskuntavaalien 2019 aikataulu oli seuraava[7][8][9]:
| Tapahtuma tai asia | Päivämäärä |
|---|---|
| Vaalipiirien paikkamäärien vahvistuminen | 31.10.2018 |
| Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa ja missä vaalipiirissä kukin on äänioikeutettu) | 22.2.2019 |
| Ehdokashakemusten jättöpäivä | 5.3.2019 |
| Ehdokasasettelun vahvistaminen ja ehdokasnumeroiden arvonta | 14.3.2019 |
| Ennakkoäänestys kotimaassa | 3.–9.4.2019 |
| Ennakkoäänestys ulkomailla | 3.–6.4.2019 |
| Vaalipäivä | 14.4.2019 |
| Tulosten vahvistaminen | 17.4.2019 |
| Uusi eduskunta aloittaa työnsä | 23.4.2019 |
Vaalipiirit ja vaaliliitot
Kansanedustajat valittiin 13 vaalipiiristä, joiden paikkaluku määräytyi 31. lokakuuta 2018 tarkastetun asukasluvun perusteella, sekä Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä, josta valitaan aina yksi edustaja.[10][11] Vuoden 2015 vaaleihin verrattuna Savo-Karjalan vaalipiiri menetti yhden eduskuntapaikan, ja vastaavasti Uudenmaan vaalipiiri sai yhden lisäpaikan.[3]
| Vaalipiiri | Kansanedustajat[12] | Vaaliliitot |  | |
|---|---|---|---|---|
| Paikat | Muutos | |||
| 01 Helsinki | 22 | |||
| 02 Uusimaa | 36 | +1 | ||
| 03 Varsinais-Suomi | 17 | |||
| 04 Satakunta | 8 | Kok. + RKP[18] | ||
| 05 Ahvenanmaa | 1 | |||
| 06 Häme | 14 | |||
| 07 Pirkanmaa | 19 | |||
| 08 Kaakkois-Suomi | 17 | SKE + KP[22] | ||
| 09 Savo-Karjala | 15 | –1 | SKE + KP[23] | |
| 10 Vaasa | 16 | |||
| 11 Keski-Suomi | 10 | |||
| 12 Oulu | 18 | |||
| 13 Lappi | 7 | Kok. + KD + RKP[28] | ||
Tulokset
- Pääartikkeli: Luettelo vaalikauden 2019–2023 kansanedustajista
 | ||||||||
| Puolueet | Äänet | Paikat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ääniä | % | +/– | Paikat | +/– | ||||
| Sosiaalidemokraatit | 546 471 | 17,73 | +1,22 | 40 | +6 | |||
| Perussuomalaiset | 538 805 | 17,48 | –0,17 | 39 | +1 | |||
| Kokoomus | 523 957 | 17,00 | –1,20 | 38 | +1 | |||
| Keskusta | 423 920 | 13,76 | –7,34 | 31 | –18 | |||
| Vihreät | 354 194 | 11,49 | +2,96 | 20 | +5 | |||
| Vasemmistoliitto | 251 808 | 8,17 | +1,04 | 16 | +4 | |||
| Ruotsalainen kansanpuolue | 139 640 | 4,53 | –0,35 | 9 | ±0 | |||
| Kristillisdemokraatit | 120 144 | 3,90 | +0,36 | 5 | ±0 | |||
| Liike Nyt | 69 427 | 2,25 | Uusi | 1 | Uusi | |||
| För Åland, gemensam lista | 11 640 | 0,38 | Uusi | 1 | Uusi | |||
| Siniset | 29 943 | 0,97 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Piraattipuolue | 19 032 | 0,62 | –0,23 | 0 | ±0 | |||
| Tähtiliike | 11 366 | 0,37 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Kansalaispuolue | 7 645 | 0,25 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Feministinen puolue | 6 662 | 0,22 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Liberaalipuolue | 5 014 | 0,16 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Suomen Kommunistinen Puolue | 4 305 | 0,14 | –0,11 | 0 | ±0 | |||
| Markus Kuotesaho | 4 002 | 0,13 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Eläinoikeuspuolue | 3 378 | 0,11 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Itsenäisyyspuolue | 2 444 | 0,08 | –0,38 | 0 | ±0 | |||
| Suomen Kansa Ensin | 2 366 | 0,08 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Kommunistinen Työväenpuolue | 1 240 | 0,04 | ±0,00 | 0 | ±0 | |||
| Jessica ”Jessy” Eckerman | 1 078 | 0,03 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Aito suomalainen yhteislista | 589 | 0,02 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Reformin yhteislista | 525 | 0,02 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Maarit Markkula | 452 | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Alternativ för Åland, gemensam lista | 358 | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Rehtiliike yhteislista | 344 | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Veeti Salo | 215 | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Voitto Välimäki | 185 | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Kari Leppäjoki | 166 | 0,01 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Petri Hirvimäki | 148 | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Petri Paakki | 145 | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Yhteislista Jaana ja Leo | 87 | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Jyrki Helminen | 67 | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Masi Aarnio | 64 | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Teemu Taskinen | 40 | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Reija Kuparinen | 29 | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Olavi Koskela | 21 | 0,00 | Uusi | 0 | Uusi | |||
| Yhteensä | 3 081 916 | 100 % | 200 | |||||
| Hyväksyttyjä ääniä | 3 081 916 | 99,42 | ||||||
| Hylättyjä | 17 844 | 0,58 | ||||||
| Äänestäneitä | 3 099 760 | 68,73 | ||||||
| Äänioikeutettuja | 4 510 040 | |||||||
| Lähde: Oikeusministeriö | ||||||||
Ääniharavat
| Sija | Ehdokas | Puolue | Ääniä | Vaalipiiri | Osuus vaalipiirin annetuista äänistä | Lähde | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. | Jussi Halla-aho | Perussuomalaiset | 30 596 | Helsinki | 7,9 % | [29] | |
| 2. | Li Andersson | Vasemmistoliitto | 24 542 | Varsinais-Suomi | 8,9 % | [30] | |
| 3. | Antti Häkkänen | Kokoomus | 20 234 | Kaakkois-Suomi | 8,3 % | [31] | |
| 4. | Pekka Haavisto | Vihreät | 20 163 | Helsinki | 5,2 % | [29] | |
| 5. | Elina Lepomäki | Kokoomus | 19 292 | Uusimaa | 3,5 % | [32] | |
| 6. | Sanna Marin | Sosiaalidemokraatit | 19 088 | Pirkanmaa | 6,4 % | [33] | |
| 7. | Juha Sipilä | Keskusta | 16 688 | Oulu | 6,4 % | [34] | |
| 8. | Ville Tavio | Perussuomalaiset | 14 957 | Varsinais-Suomi | 5,4 % | [30] | |
| 9. | Anna-Maja Henriksson | Ruotsalainen kansanpuolue | 14 545 | Vaasa | 5,8 % | [35] | |
| 10. | Antti Lindtman | Sosiaalidemokraatit | 14 541 | Uusimaa | 2,7 % | [32] | |
Vaalipiirien suurimmat ääniharavat
| Vaalipiiri | Ehdokas | Puolue/lista | Ääniä | Osuus vaalipiirin annetuista äänistä | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| Helsinki | Jussi Halla-aho | Perussuomalaiset | 30 596 | 7,9 % | [29] |
| Uusimaa | Elina Lepomäki | Kokoomus | 19 292 | 3,5 % | [32] |
| Varsinais-Suomi | Li Andersson | Vasemmistoliitto | 24 542 | 8,9 % | [30] |
| Satakunta | Laura Huhtasaari | Perussuomalaiset | 12 991 | 10,4 % | [36] |
| Ahvenanmaa | Mats Löfström | För Åland, gemensam lista | 11 051 | 84,5 % | [37] |
| Häme | Ville Skinnari | Sosiaalidemokraatit | 8 319 | 4 % | [38] |
| Pirkanmaa | Sanna Marin | Sosiaalidemokraatit | 19 088 | 6,4 % | [33] |
| Kaakkois-Suomi | Antti Häkkänen | Kokoomus | 20 234 | 8,3 % | [31] |
| Savo-Karjala | Sari Essayah | Kristillisdemokraatit | 12 397 | 5,6 % | [39] |
| Vaasa | Anna-Maja Henriksson | RKP | 14 545 | 5,8 % | [35] |
| Keski-Suomi | Riitta Mäkinen | Sosiaalidemokraatit | 8 916 | 5,8 % | [39] |
| Oulu | Juha Sipilä | Keskusta | 16 688 | 6,4 % | [34] |
| Lappi | Katri Kulmuni | Keskusta | 8 423 | 8,4 % | [40] |
Äänikynnys
Lapin vaalipiirissä Vihreiden ehdokkaana ollut Riikka Karppinen keräsi 7 818 ääntä, mutta jäi silti valitsematta eduskuntaan[41][42]. Se on Suomen historian suurin sellainen eduskuntavaalien äänimäärä, jonka kerännyt jäi eduskunnan ulkopuolelle[41]. Vanha ennätys oli niin ikään Vihreiden Tarja Cronbergin 7 804 ääntä Pohjois-Karjalan vaalipiirissä vaaleissa 2007.[43] Karppinen sai piirissään toiseksi eniten ääniä, mutta suhteellisen vaalijärjestelmän takia eduskuntaan pääsi hänen sijastaan keskustan Markus Lohi, joka sai 4 969 ääntä[41][42].
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen toteaa, että reaalinen äänikynnys oli Uudellamaalla 2,3 prosenttia ja Lapissa 9,7 prosenttia. Siten lappilaiset ja uusmaalaiset äänestäjät ovat Jääskeläisen mukaan eriarvoisessa asemassa.[41]
Vaalirahoitus
Läpi päässeistä ehdokkaista eniten rahaa kampanjaansa käytti Elina Lepomäki: 115 546,68 euroa[44]. Läpi päässeistä yli sata tuhatta euroa kuluttivat myös Heikki Vestman, Antti Häkkänen, Ruut Sjöblom ja Arto Satonen[44]. Eduskuntaan tai varasijalle päässeiden kampanjaansa käyttämien summien mediaani oli 31 104,00 €[44]. Vähiten rahaa käytti Jussi Halla-aho: vain 307,52 euroa[44].
Varasijalle jääneistä ehdokkaista eniten rahaa käytti Kauko Turunen (kd/sit.)[45]: 112 392,53 euroa[44]. Myös varasijalle jääneen Milla Bruneaun (kok.) kampanja maksoi yli 100 000 euroa[45].
Lepomäki satsasi yhtä saamaansa ääntä kohden noin kuusi euroa rahaa[45]. Kauko Turusen äänelle taas tuli hintaa yli 43 euroa[45]. Jussi Halla-ahon äänelle tuli hintaa vain sentin verran[45].
Lain mukaan yksi taho saa tukea yhtä ehdokasta enintään 6 000 eurolla, mutta jotkut pilkkovat antamansa tuen osiin ja kanavoivat sen ehdokkaalle usean hallinnoimansa yrityksen kautta[46]. Esimerkiksi Antti Häkkänen sai tällä tavalla kaksi 5 000 euron erää samalta taholta[46].
Kansanedustajiksi valittujen ja varasijalle jääneiden ehdokkaiden kampanjarahoituksesta noin 40 prosenttia on tullut tuntemattomista lähteistä[46][47]. Tuen lähteitä jää piiloon, koska lahjoittaja on kerrottava vain, jos tuen suuruus on vähintään 1 500 euroa[47][46]. Suurin rooli tuntemattomiksi jäävillä tukijoilla oli kokoomuksen ja keskustan kampanjoissa[47][46]. Esimerkiksi Antti Häkkäsen kampanja maksoi 112 746,00 euroa[44], ja tästä summasta 98 210 euroa jää pimentoon[46][48]. Myös vaalikampanjoita varten otetut lainat saattavat olla todellisuudessa piilotukea, mutta sen ilmoittaminen on ehdokkaan oman harkinnan varassa[46].
Puolueiden keskeiset eduskuntavaaliteemat
Taulukossa on koottuna keskeisiä vaaliteemoja suomalaisilta eduskuntapuolueilta. Tiedot on kerätty joko puolueiden nettisivujen vaaliohjelmista tai puoluejohdon ulostuloista valtakunnallisessa mediassa.
| Puolue | Vaaliteemat | Vaalilause | |
|---|---|---|---|
| Keskusta | perheet, ilmasto ja koko Suomesta huolehtiminen[49] | Suomen arvoisia tekoja | |
| Kokoomus | lisää hyvinvointia, toimivat palvelut kaikenikäisille, laadukas koulutus, sujuva liikkuminen, arjen turvallisuus[50] | Luotamme Suomeen | |
| Kristillisdemokraatit | kristilliset arvot, perheet ja lapset, kannattava työnteko, vanhustenhoito ja sote, turvallisuus, kotimainen ruoka ja energia[51] | Suomi johon voit luottaa | |
| Liike Nyt | markkinatalous, ilmastonmuutos, yksilön arvostaminen, elektroninen demokratia, EU-myönteisyys[52] | Ole se muutos, jonka haluat nähdä | |
| Perussuomalaiset | suomalaisten hyvinvointi etusijalle, julkisen talouden tasapainottaminen, maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen[53] | Jotain rajaa, Äänestä Suomi takaisin | |
| Ruotsalainen kansanpuolue | kaksikielisyys, koulutus, yrittäjyys, terveydenhuolto, ilmasto, vanhukset, lapset, kaupungit ja maaseutu, EU-myönteisyys[54] | Nära dig – Lähellä sinua | |
| Siniset | turvallisuus, kahdestatoista eri näkökulmasta[55] | Turvaa vapaa Suomi | |
| Sosiaalidemokraatit | koulutus ja osaaminen, reilu työelämä, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta[56] | Meillä taitaa olla sama suunta | |
| Tähtiliike | Suomen itsenäisyys ja puolueettomuus, hallittu maahanmuuttopolitiikka, maakuntien elinvoimaisuus, köyhyyden poistaminen[57] | Terve Suomi | |
| Vasemmistoliitto | eriarvoistumisen pysäyttäminen, oikeudenmukainen ilmastonmuutoksen torjunta ja uusi työ[58] | Oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille | |
| Vihreät | ilmasto, koulutus, köyhyyden poistaminen[59] | Näytä luontosi | |
Ehdokkaat
Eduskuntavaaliehdokkaat puolueittain
Vaalipiirilautakunnat vahvistivat vaalien ehdokasasettelun ja laativat ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otettiin arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaat. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokaslistojen yhdistelmä laadittiin ja ehdokasasettelu vahvistettiin torstaina 14. maaliskuuta 2019. Yhdistelmässä on jokaisen ehdokkaan järjestysnumero, nimi, kotikunta sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokaslistojen yhdistelmä oli nähtävillä muun muassa äänestyskopeissa.[60]
Ehdokkaita asettavat puolueet ja valitsijayhdistykset yleensä julkaisevat ehdokkaansa nettisivuillaan. Erilaiset vaalikoneet myös usein listaavat ehdokkaita tietoineen.
Luopuneita edustajia
Eduskunnasta jäi vapaaehtoisesti pois useita hyvin kokeneita ja tunnettuja kansanedustajia. Näistä kokoomuksen Pertti Salolainen oli aloittanut kansanedustajana jo vuoden 1970 vaaleissa. Varapuhemiehenä toiminut keskustan Mauri Pekkarinen jäi pois oltuaan yhtäjaksoisesti kansanedustajana vuoden 1979 vaaleista lähtien. Keskustan myös ministerinä toimineista konkareista lähtivät myös Kauko Juhantalo, Sirkka-Liisa Anttila ja Seppo Kääriäinen. Sipilän hallituksen ministereistä luopuivat keskustalainen Anne Berner ja vaalikauden alussa ministerinä ollut kokoomuslainen Lenita Toivakka. Tunnetuimpiin luopujiin kuului aiemmin 20 vuotta perussuomalaisia johtanut sinisten ulkoministeri Timo Soini. Sinisen tulevaisuuden ryhmästä luopuivat myös esimerkiksi Lea Mäkipää ja Vesa-Matti Saarakkala. Myös vuoteen 2018 puhemiehenä toiminut ja lopuksi Liike Nyt:iin siirtynyt Maria Lohela jätti eduskunnan. Opposition edustajista eduskunnan jättivät muun muassa puolueidensa puheenjohtajina toimineet SDP:n Eero Heinäluoma, vihreiden Ville Niinistö ja RKP:n Stefan Wallin. Luopuneista edustajista Heinäluoma, Niinistö ja Pekkarinen pyrkivät ja lopulta nousivat europarlamenttiin.
Uudelleen valitsematta jääneet kansanedustajat
- Pääartikkeli: Uudelleen valitsematta jääneet kansanedustajat
Kannatustutkimukset
Valtakunnalliset puoluekannatuskyselyt
- Pääartikkeli: Puoluekannatus Suomessa
| Tutkimusaika | Gallup | Kokonaisotos | Puoluekantansa ilmoittaneet (%)[a] | KESK | KOK | PS | SDP | VIHR | VAS | RKP | KD | SIN | Muut | Johto |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.4.–9.4.2019 | Taloustutkimus[61] | 1 969 | 63,6 / 73,5 | 14,5 | 15,9 | 16,3 | 19,0 | 12,2 | 8,7 | 4,9 | 4,3 | 0,8 | 3,4 | 2,7 |
| 3.4.–7.4.2019 | Kantar TNS[62] | 2 000 | ? | 14,4 | 17,5 | 15,0 | 19,5 | 12,0 | 9,6 | 4,4 | 4,1 | 1,1 | 2,4 | 2,0 |
| 25.3.–3.4.2019 | Tietoykkönen[63] | 1 503 | 79,9 | 14,7 | 17,0 | 13,4 | 19,6 | 13,3 | 9,1 | 3,9 | 4,1 | 2,0 | 2,9 | 2,6 |
| 6.3.–26.3.2019 | Taloustutkimus[64] | 1 954 | 62,5 / 70,4 | 14,4 | 15,8 | 15,1 | 20,1 | 13,0 | 9,8 | 4,3 | 3,5 | 0,9 | 3,1 | 4,3 |
| 18.2.–15.3.2019 | Kantar TNS[65] | 2 490 | ? | 14,3 | 18,1 | 11,1 | 21,0 | 14,0 | 8,9 | 4,4 | 4,2 | 1,2 | 2,8 | 2,9 |
| 6.2.–5.3.2019 | Taloustutkimus[66] | 2 905 | 61,2 / 69,4 | 14,1 | 16,2 | 13,3 | 21,3 | 13,7 | 8,9 | 4,7 | 3,5 | 1,8 | 2,5 | 5,1 |
| 18.2.–3.3.2019 | Tietoykkönen[67] | 1 500 | 79,2 | 14,1 | 18,1 | 11,2 | 21,3 | 13,2 | 9,0 | 4,1 | 4,1 | 2,3 | 2,6 | 3,2 |
| 14.1.–14.2.2019 | Kantar TNS[68] | 2 688 | 63 | 14,7 | 18,6 | 11,4 | 20,8 | 13,6 | 8,7 | 4,3 | 4,0 | 1,0 | 2,9 | 2,2 |
| 14.1.–5.2.2019 | Taloustutkimus[69] | 2 928 | 61,3 / 68,6 | 15,6 | 17,3 | 12,0 | 20,1 | 14,6 | 8,6 | 4,0 | 3,6 | 1,4 | 2,7 | 2,8 |
| 14.1.–28.1.2019 | Tietoykkönen[70] | 1 500 | 76,3 | 14,4 | 19,7 | 9,9 | 21,0 | 13,0 | 8,9 | 4,2 | 4,3 | 2,1 | 2,5 | 1,3 |
| 13.12.2018–11.1.2019 | Kantar TNS[71] | 2 282 | ? | 15,6 | 19,5 | 9,7 | 20,9 | 12,9 | 9,4 | 4,3 | 4,0 | 1,1 | 2,6 | 1,4 |
| 10.12.2018–8.1.2019 | Taloustutkimus[72] | 2 443 | 62,8 / 70,8 | 16,1 | 19,6 | 10,2 | 21,2 | 13,6 | 9,5 | 2,5 | 4,2 | 1,0 | 2,1 | 1,6 |
| 5.12.–18.12.2018 | Tietoykkönen[73] | 1 507 | 76,3 | 15,5 | 19,6 | 9,7 | 20,7 | 12,9 | 9,1 | 4,1 | 3,9 | 1,8 | 2,7 | 1,1 |
| 13.11.–12.12.2018 | Kantar TNS[74] | 2 280 | ? | 15,6 | 19,4 | 8,6 | 21,4 | 13,4 | 9,6 | 4,4 | 4,1 | 1,2 | 2,3 | 2,0 |
| 12.11–4.12.2018 | Taloustutkimus[75] | 2 937 | 61,6 / 69,2 | 17,0 | 19,1 | 8,1 | 21,5 | 13,9 | 8,5 | 4,0 | 4,1 | 1,5 | 2,3 | 2,4 |
| 14.11.–23.11.2018 | Tietoykkönen[76] | 1 505 | 77,3 | 15,1 | 19,8 | 8,4 | 21,4 | 13,6 | 9,3 | 4,5 | 3,7 | 2,2 | 2,6 | 1,6 |
| 15.10.–12.11.2018 | Kantar TNS[77] | 2 314 | ? | 15,4 | 19,7 | 8,7 | 22,4 | 12,5 | 9,7 | 4,4 | 4,0 | 1,2 | 2,0 | 2,7 |
| 3.10.–6.11.2018 | Taloustutkimus[78] | 3 433 | 59,0 / 68,8 | 16,5 | 20,2 | 9,8 | 22,7 | 11,3 | 9,2 | 4,3 | 3,5 | 1,1 | 1,4 | 2,5 |
| 12.10.–30.10.2018 | Tietoykkönen[79] | 1 500 | 73,8 | 15,2 | 19,9 | 7,7 | 22,0 | 12,9 | 9,5 | 4,2 | 3,8 | 2,3 | 2,5 | 2,1 |
| 17.9.–11.10.2018 | Kantar TNS[80] | 2 386 | ? | 15,7 | 19,6 | 9,1 | 22,0 | 12,0 | 9,8 | 4,4 | 3,8 | 1,4 | 2,2 | 2,4 |
| 10.9.–2.10.2018 | Taloustutkimus[81] | 2 415 | 57,7 / 67,0 | 17,6 | 18,9 | 9,3 | 22,6 | 11,6 | 9,8 | 3,7 | 4,1 | 1,1 | 1,3 | 3,7 |
| 20.8.–14.9.2018 | Kantar TNS[82] | 2 380 | 67 | 15,5 | 19,7 | 8,7 | 21,4 | 12,9 | 9,6 | 4,5 | 3,9 | 1,6 | 2,2 | 1,7 |
| 13.8.–25.8.2018 | Tietoykkönen[83] | 1 500 | 77,1 | 15,5 | 19,8 | 8,0 | 21,9 | 13,1 | 9,1 | 4,2 | 3,7 | 2,1 | 2,6 | 2,1 |
| 16.7.–16.8.2018 | Kantar TNS[84] | 2 412 | 64 | 15,5 | 20,2 | 7,9 | 21,7 | 13,7 | 9,6 | 4,3 | 4,1 | 1,2 | 2,0 | 1,5 |
| 9.7.–7.8.2018 | Taloustutkimus[85] | 2 452 | 61,2 / 69,4 | 17,8 | 19,8 | 8,7 | 21,2 | 13,6 | 7,7 | 4,3 | 3,8 | 0,8 | 2,3 | 1,4 |
| 11.6.–12.7.2018 | Kantar TNS[86] | 2 516 | 66 | 15,3 | 20,2 | 7,8 | 22,1 | 13,2 | 9,6 | 4,3 | 4,2 | 1,3 | 2,0 | 1,9 |
| 6.6.–3.7.2018 | Taloustutkimus[87] | 2 440 | 63,1 / 70,0 | 16,6 | 19,7 | 10,3 | 20,3 | 13,9 | 8,6 | 3,3 | 3,6 | 1,1 | 1,9 | 0,6 |
| 19.4.2015 | Eduskuntavaalit 2015[88] | 21,1 | 18,2 | 17,7 | 16,5 | 8,5 | 7,1 | 4,9 | 3,5 | – | 2,4 | 2,9 | ||
Vaalipiirikohtaiset kyselyt
Vaalipiirikohtainen puoluekannatus
| Vaalipiiri | Tutkimusaika | Gallup | Kokonaisotos | Puoluekantansa ilmoittaneet (%) | KESK | KOK | PS | SDP | VIHR | VAS | RKP | KD | SIN | Muut | Johto |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Varsinais-Suomi | 18.3.–29.3.2019 | Feedback Group[89] | 1 518 | 59 | 12,8 | 16,5 | 16,5 | 19,6 | 12,2 | 12,0 | 4,5 | 2,6 | 0,5 | 2,6[b] | 3,1 |
| Oulu | ? | Taloustutkimus[90] | 613 | ? | 32,3 | 11,4 | 19,5 | 12,4 | 9,6 | 10,1 | – | 2,8 | 0,6 | 1,2 | 12,8 |
| Lappi | ? | Taloustutkimus[91] | ? | ? | 30,3 | 8,6 | 19,9 | 14,9 | 9,4 | 13,2 | 0,3 | 1,2 | 0,4 | 1,8 | 10,4 |
| Keski-Suomi | 3.3.–20.3.2019 | Tietoykkönen[92] | 1 000 | ? | 18,2 | 11,1 | 14,0 | 23,3 | 12,8 | 8,9 | – | 6,6 | 2,4 | 2,7 | 5,1 |
| Savo-Karjala | ? | Tietoykkönen[93] | ? | ? | 24,2 | 11,4 | 15,2 | 22,4 | 9,1 | 7,8 | – | 6,4 | 1,8 | 1,7 | 2,0 |
| Satakunta | 18.3.–20.3.2019 | Norstat Finland[94] | 1 320 | ? | 14,7 | 16,4 | 20,9 | 25,1 | 6,3 | 10,1 | – | 3,2 | – | 3,3 | 4,2 |
| Kaakkois-Suomi | ? | Kaakon Viestintä[95] | 1 501 | ? | 17,6 | 13,9 | 17,7 | 26,4 | 11,3 | 4,1 | – | 4,9 | 1,4 | 2,5 | 8,7 |
| Häme | 8.1.–18.1.2019 | Tietoykkönen[96] | 1 000 | 62,9 | 12,1 | 21,6 | 15,7 | 26,0 | 7,0 | 7,5 | – | 7,7 | 0,6 | 1,8 | 4,4 |
| Savo-Karjala | 29.10.–8.11.2018 | Tietoykkönen[97] | 1 003 | 59,2 | 27,2 | 11,5 | 9,0 | 23,6 | 7,5 | 9,2 | – | 8,9 | 2,0 | 1,1 | 3,6 |
| Keski-Suomi | Syys–lokakuu 2018 | Tietoykkönen[92] | 500 | ? | 23,4 | 13,9 | 11,6 | 23,2 | 9,5 | 9,1 | – | 6,1 | 0,9 | 2,3 | 0,2 |
Vaalipiirikohtainen äänestysvarmuus
| Vaalipiiri | Tutkimusaika | Gallup | Kokonaisotos | Ilmoitti äänestävänsä vaaleissa (%)[c] | KESK | KOK | PS | SDP | VIHR | VAS | RKP | KD | SIN | Muut |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Keski-Suomi | 3.3.–20.3.2019 | Tietoykkönen[92] | 1 000 | 64 / 87 | – | – | 71 | – | 69 | 90 | – | – | – | – |
| Uusimaa | 13.11.–18.11.2018 | Tietoykkönen[98] | 1 000 | 54 / 84 | 67 | 73 | 59 | 65 | 43 | 74 | 72 | – | – | – |
| Helsinki | 13.11.–18.11.2018 | Tietoykkönen[99] | 750 | 58 / 86 | – | 78 | 55 | 73 | – | – | – | – | – | – |
Paikkamääräennusteet
| Julkaisupäivä | Tekijä | KESK | KOK | PS | SDP | VIHR | VAS | RKP[d] | KD | SIN | Muut | Johto |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 14.4.2019 | Databyro[e][100] | 33 | 36 | 32 | 44 | 23 | 17 | 8+1 | 6 | 0 | 0 | 8 |
| 12.4.2019 | Betsson[101] | 32 | 36 | 36 | 43 | 21 | 15 | 9+1 | 6 | 1 | 0 | 7 |
| 12.4.2019 | Accuscore[102] | 29 | 35 | 36 | 44 | 23 | 15 | 9+1 | 7 | 1 | 0 | 8 |
| 11.4.2019 | Vihreä Lanka[103] | 33 | 35 | 34 | 44 | 23 | 15 | 8+1 | 6 | 1 | 0 | 9 |
| 11.4.2019 | Yle[104] | 33 | 36 | 29 | 45 | 26 | 16 | 7+1 | 5 | 0 | 2 | 9 |
| 9.4.2019 | Accuscore[105] | 30 | 38 | 30 | 47 | 24 | 14 | 9+1 | 6 | 1 | 0 | 9 |
| 5.4.2019 | Vihreä Lanka[106] | 33 | 34 | 31 | 45 | 25 | 15 | 8+1 | 6 | 1 | 1[f] | 11 |
| 4.4.2019 | Vihreä Lanka[106] | 33 | 35 | 29 | 44 | 26 | 16 | 8+1 | 6 | 1 | 1[f] | 9 |
| 3.4.2019 | Vihreä Lanka[106] | 34 | 36 | 26 | 44 | 26 | 17 | 8+1 | 6 | 1 | 1[f] | 8 |
| 3.4.2019 | Betsson[107] | 33 | 39 | 28 | 45 | 23 | 15 | 9+1 | 6 | 1 | 0 | 6 |
| 29.3.2019 | Yle[108] | 35 | 40 | 22 | 47 | 27 | 16 | 7+1 | 4 | 0 | 1 | 7 |
| 26.3.2019 | Ellun Kanat[109] | 33 | 40 | 24 | 47 | 23 | 16 | 9+1 | 6 | 1 | 0 | 9 |
| 20.3.2019 | Vihreä Lanka[110] | 34 | 38 | 25 | 45 | 27 | 16 | 8+1 | 6 | 0 | 0 | 7 |
| 9.3.2019 | Databyro[111] | 34 | 38 | 24 | 47 | 26 | 16 | 8+1 | 6 | 0 | 0 | 9 |
| 7.3.2019 | Yle[108] | 36 | 41 | 21 | 49 | 26 | 15 | 7+1 | 4 | 0 | 0 | 8 |
| 6.3.2019 | Accuscore[112] | 32 | 39 | 24 | 48 | 25 | 15 | 9+1 | 6 | 1 | 0 | 9 |
| 26.2.2019 | Ellun Kanat[113] | 35 | 40 | 22 | 47 | 22 | 18 | 9+1 | 6 | 0 | 0 | 7 |
| 21.2.2019 | Vihreä Lanka[114] | 34 | 38 | 24 | 46 | 27 | 16 | 8+1 | 6 | 0 | 0 | 8 |
| 9.2.2019 | Databyro[e][115] | 34 | 40 | 21 | 46 | 26 | 17 | 8+1 | 6 | 0 | 0 | 6 |
| 7.2.2019 | Yle[108] | 38 | 39 | 20 | 49 | 26 | 16 | 7+1 | 3 | 0 | 1 | 10 |
| 26.1.2019 | Vihreä Lanka[110] | 35 | 43 | 22 | 45 | 25 | 17 | 6+1 | 6 | 0 | 0 | 2 |
| 22.1.2019 | Ellun Kanat[116] | 36 | 40 | 21 | 47 | 22 | 18 | 9+1 | 6 | 0 | 0 | 7 |
| 12.1.2019 | Databyro[117] | 35 | 43 | 18 | 47 | 25 | 18 | 7+1 | 6 | 0 | 0 | 4 |
| 10.1.2019 | Yle[108] | 42 | 43 | 15 | 47 | 25 | 15 | 7+1 | 5 | 0 | 0 | 4 |
| 12.12.2018 | Ellun Kanat[118] | 37 | 41 | 19 | 49 | 19 | 18 | 10+1 | 6 | 0 | 0 | 8 |
| 22.11.2018 | Demokraatti[119] | 36 | 43 | 16 | 51 | 21 | 19 | 8+1 | 5 | 0 | 0 | 8 |
| 21.11.2018 | Vihreä Lanka[120] | 35 | 44 | 17 | 49 | 22 | 18 | 8+1 | 6 | 0 | 0 | 5 |
| 20.11.2018 | Ellun Kanat[121] | 35 | 45 | 19 | 50 | 18 | 18 | 8+1 | 5 | 1 | 0 | 5 |
| 26.10.2018 | Ellun Kanat[122] | 34 | 47 | 19 | 49 | 17 | 18 | 8+1 | 6 | 1 | 0 | 2 |
| 19.4.2015 | Eduskuntavaalit 2015[123] | 49 | 37 | 38 | 34 | 15 | 12 | 9+1 | 5 | 0 | 0 | 11 |
Vaalitentit ja raportointi mediassa
Yleisradio
Yle näytti TV1-kanavalla 14. maaliskuuta vaalikeskustelun, jossa oli mukana yhdeksän eduskuntavaalipuoleen puheenjohtajaa. Tämän jälkeen 18. maaliskuuta – 1. huhtikuuta välisenä aikana esitettiin samojen puheenjohtajien henkilökohtaiset tentit, niin ikään suorina. Sen jälkeen 2. huhtikuuta järjestettiin pienpuolueiden tentti ja 4.–12. huhtikuuta kaksi teematenttiä,[124] kaksikielinen vaalikeskustelu, johon perussuomalaiset ei osallistunut,[125] toinen eduskuntavaalipuoleen puheenjohtajien suuri vaalikeskustelu ja nuorten vaalikeskustelu. Lähetykset esitettiin myös TV1:ssä viitottuna uusintana, ja ne olivat katsottavissa Yle Areenasta suorana sekä myöhemmin jälkikäteen. Lisäksi 4. huhtikuuta Yle Areenassa julkaistiin selkokielinen vaalikeskustelu, jossa on edustajat yhdeksästä eduskuntavaalipuolueesta.[124] Myös Ylen radiokanavilla on paljon vaalisisältöä.[126]
Lisäksi 14. maaliskuuta 2019 Yle Areenassa julkaistiin 12-osainen Ylen Vaalisohva-sarja, jossa suomalaiset kutsuvat ehdokkaita kotiinsa keskustelemaan eri teemoista. Teemat ovat työelämän muutos, politiikan tulevaisuus, ilmasto, nuorten pahoinvointi, piilorasismi, vammaisten asema yhteiskunnassa, perhepolitiikka, koulutus ja opetus, Suomen autioituminen, kulttuurin asema yhteiskunnassa, ruoantuotanto ja pienyrittäjyys.[127]
MTV
Huomenta Suomessa jokaiselle puheenjohtajalle varattiin oma aamunsa, jolloin puolueiden puheenjohtajien ajatuksiin pääsi tutustumaan. MTV3-kanava esitti Sinustako kansanedustaja -ohjelman, jossa ehdokkaat ottivat mittaa toisistaan väittelyssä ja puhetaidossa. Ohjelmat esitettiin kahtena sunnuntaina 31. maaliskuuta ja 7. huhtikuuta. Suurimpien puolueiden puheenjohtajat ottivat mittaa toisistaan pääministeritentissä 2. huhtikuuta. Vaalien ratkaisuviikolla 10. huhtikuuta on vuorossa suuri vaalitentti, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat jälleen. Vaalipäivänä 14. huhtikuuta MTV3-kanavalla esitettiin Tulosilta-lähetys.
Vaalikoneita
Eduskuntavaaleissa ehdolla olevia ehdokkaita voi vertailla eri mediayhtiöiden, yritysten ja yhdistysten tekemien vaalikoneiden avulla. Vaalikoneessa vastataan kysymyssarjaan, minkä perusteella vaalikone osaa tarjota ehdokkaita, joiden mielipiteet ovat lähellä vastaajan mielipiteitä. Osassa vaalikoneista on mukana vain osa vaalipiireistä.
Journalistiset vaalikoneet
- Alma Median vaalikone[128] (kaikki vaalipiirit)
- Hufvudstadsbladetin vaalikompassi[129] (ei yksittäisten ehdokkaiden kantoja)
- Kalevan vaalikone[130] (vain Oulun vaalipiiri)
- Keskisuomalaisen alueelliset vaalikoneet[131] (Helsingin, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Savo-Karjalan, Uudenmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen vaalipiirit)
- MTV:n vaalikone[132] (kaikki vaalipiirit)
- Sanoma-konsernin eduskuntavaalikone 2019[133] (kaikki vaalipiirit paitsi Ahvenanmaa)
- Ylen vaalikone[134] (kaikki vaalipiirit)
Aatteelliset ja yritysten vaalikoneet
- Duunitori[135] (Työllisyyteen liittyvät kysymykset)
- Eläinpoliittinen vaalikone[136] (Turkistarhaus, kasvissyönnin edistäminen yms.)
- Ilmastovaalikone[137] (Ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvät kysymykset)
- Maalikone.fi[138] EK:n, Keskuskauppakamarin, Perheyritysten liiton ja Suomen Yrittäjien
- Maaseudun tulevaisuus -lehden vaalikone[139] (Maaseutu-aiheiset kysymykset)
- Metsälehden vaalikone[140] (Metsiin liittyvät kysymykset)
- Nuorten vaalikone[141] (Nuoria koskevia asioita laajasti)
- Omaishoitajaliitto[142] (Omaishoitoon liittyvät kysymykset)
- Terveysehdokas.fi[143] (Terveyteen liittyvät asiat)
- Uskonnonvapaus.fi[144] (Valtionkirkkojen verotusoikeus, poikien ympärileikkaus ym.)
