Skellefteån kunta
Skellefteån kunta (ruots. Skellefteå kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västerbotteniin. Kunnan keskustaajama on Skellefteå.[3]
| Skellefteån kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Västerbottenin lääni |
| Maakunta | Västerbotten |
| Keskustaajama | Skellefteå |
| Kuntakoodi | 2482 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 6 800,56 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 73 393 |
| – Väestötiheys | 10,8 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 6 800,56 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 73 393 henkeä (31.12.2021).[2]
Skellefteå on väkiluvun perusteella Uumajan jälkeen lääninsä toiseksi suurin kunta.[4]
Vuonna 2007 kunnassa oli 270,13 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan Skellefteån kaupunki muodosti oman kaupunkikuntansa ja alueen entiset pitäjät muodostivat seuraavat maalaiskunnat: Burträsk, Jörn, Lövånger ja Skellefteån maalaiskunta. Skellefteån maalaiskunnasta erotettiin vuonna 1874 Bysken maalaiskunta ja vuonna 1914 Bureån maalaiskunta.
Kunnan alueella ovat sijainneet seuraavat taajaväkiset yhdyskunnat: Burträsk (vuosina 1930–1961), Jörn (vuosina 1923–1958), Byske (vuosina 1931–1957), Bureå (vuosina 1934–1959) ja Lövånger (vuosina 1937–1963). Kukin niistä sijaitsi samannimisessä maalaiskunnassa. Edellisten lisäksi Skellefteån maalaiskunnassa sijaitsi vielä neljä taajaväkistä yhdyskuntaa: Norrböle (vuosina 1897–1915), Sunnanå (vuosina 1935–1959), Kåge (vuosina 1937–1964) ja Skelleftestrand (vuosina 1937–1952).
Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia aluejakoon, mutta Skelleftestrandin taajaväkinen yhdyskunta liitettiin Skellefteån kaupunkiin. Vuonna 1967 kaupunkiin liitettiin myös Bureån, Bysken, Jörnin ja Skellefteån maalaiskunnat. Vuonna 1971 kaupunki ja kaksi muuta vielä itsenäistä maalaiskuntaa muutettiin kunniksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Skellefteån kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Burträskin ja Lövångerin kunnat.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Skellefteån kaupungin vaakuna. Myös maalaiskunnilla oli omat vaakunat.
Bureån maalaiskunta
Burträskin taajaväkinen yhdyskunta
Burträskin maalaiskunta
Bysken maalaiskunta
Jörnin maalaiskunta
Lövångerin maalaiskunta
Skellefteån maalaiskunta
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 5 335 | 7,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 837 | 1,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 190 | 4,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 62 669 | 87,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 670 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 813 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 550 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 106 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 19,4 %
- 18–64-vuotiaat: 58,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 21,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,5 | 2,6 | |
| jalostus | 27,6 | 26,6 | |
| palvelut | 68,7 | 69,6 | |
| tuntematon | 1,2 | 1,2 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 32 960 | 33 285 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 99,0 | ||
Taajamat
Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 14 785 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Skellefteå | 32 775 |
| 2 | Ursviken | 3 977 |
| 3 | Skelleftehamn | 3 184 |
| 4 | Bureå | 2 360 |
| 5 | Kåge | 2 248 |
| 6 | Bergsbyn | 1 780 |
| 7 | Byske | 1 728 |
| 8 | Burträsk | 1 575 |
| 9 | Boliden | 1 566 |
| 10 | Ersmark | 892 |
| 11 | Jörn | 797 |
| 12 | Lövånger | 761 |
| 13 | Medle | 552 |
| 14 | Kusmark | 441 |
| 15 | Örviken | 395 |
| 16 | Södra Bergsbyn och Stackgrönn | 393 |
| 17 | Ostvik | 387 |
| 18 | Bygdsiljum | 357 |
| 19 | Myckle | 355 |
| 20 | Drängsmark | 333 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Ursvikenin taajaman nimenä on joskus ollut myös Skellefteåstrand ja Klemensnäs, Ersmarkin nimenä Ume-Ersmark ja Drängsmarkin nimenä Södra Drängsmark.[18]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Fällfors
- Klutmark
- Strömfors
- Stämningsgården
Luettelossa mainituista taajamista Stämningsgården on sittemmin kasvanut yhteen Skellefteån taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Bjurfors
- Bodbysund
- Boviken
- Falmark
- Falmark
- Frostkåge
- Fällfors
- Gamla Falmark
- Gummark
- Gärdsmark
- Hjoggbölefors
- Klutmark
- Klutmarks station
- Kläppen + del av Ragvaldsträsk
- Liden
- Lund
- Långviken
- Mjövattnet
- Mångbyn
- Nedre Åbyn
- Norr om Inbyn ( kvarn)
- Norra Drängsmark
- Norra Innervik
- Norrlångträsk
- Nyhamn
- Renström
- Risön och Norra Tuvan
- Sandfors
- Sjöbotten
- Storkågeträsk
- Strömfors
- Stålberget + Frostkågemarken
- Varuträsk
- Vebomark
- Viken
- Västra Hjoggböle
- Åbyn
- Östanbäck
- Östra Falmark
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Båtvik
- Finnträsk
- Furuskogen
- Heden
- Kalvträsk
- Ljusvattnet
- Renholmen
- Tåme
- Uppstoppet
- Uttersjöbäcken
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Skellefteån kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Skellefteå nord-västra (34 valtuutettua)
- Skellefteå syd-östra (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Skellefteån kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 6 | 6 | 6 | 7 | 6 | 4 | 6 | 5 | 4 | 4 | 4 | 6 | 6 | 9 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 17 | 15 | 14 | 13 | 10 | 10 | 11 | 7 | 5 | 6 | 6 | 5 | 6 | 7 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 6 | 6 | 7 | 4 | 8 | 8 | 6 | 6 | 8 | 10 | 8 | 8 | 5 | 4 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 5 | 3 | 5 | 5 | 4 | 3 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 3 | 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 2 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 33 | 33 | 33 | 36 | 36 | 35 | 34 | 37 | 34 | 32 | 35 | 33 | 34 | 30 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 0 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 4 | 7 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[23] | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Bolidenin piiri
- Bureån piiri
- Burträskin piiri
- Bysken piiri
- Fällforsin piiri
- Jörnin piiri
- Kalvträskin piiri
- Kågedalenin piiri
- Lövångerin piiri
- Skellefteån maalaispiiri (Skellefteå landsdistrikt)
- Skellefteån Sankt Olovin piiri (Skellefteå Sankt Olovs distrikt)
- Skellefteån Sankt Örjanin piiri (Skellefteå Sankt Örjans distrikt)
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Skellefteå S:t Olov
- Skellefteå S:t Örjan
- Bureå
- Skellefteå landsförsamling
- Jörn-Boliden
- Kågedalen
- Byske-Fällfors
- Lövånger
- Burträsk
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Boliden
- Bolidens kbfd*
- Bureå
- Burträsk
- Byske (Ytterstfors bruksförsamling)
- Fällfors
- Jörn
- Jörns västra kbfd*
- Jörns östra kbfd*
- Kalvträsk
- Kågedalen
- Lövånger
- Skelleftehamns kbfd*
- Skellefteå kbfd*
- Skellefteå landsförsamling (Skellefteå)
- Skellefteå landsförsamlings kbfd*
- Skellefteå Sankt Olov (Skellefteå stadsförsamling)
- Skellefteå Sankt Örjan
Kirkot
Anderstorpin kirkko
Bolidenin kirkko
Bureån kirkko
Burträskin kirkko
Bygdsiljumin kirkko
Bysken kirkko
Finnträskin kirkko
Fällforsin kirkko
Kågen kirkko
Lövångerin kirkko
Morö Backen kirkko
Sankt Olovin kirkko
Sankt Örjanin kirkko
Skellefteån maaseurakunnan kirkko
Ystävyyskunnat
Skellefteålla on kuusi ystävyyskuntaa:[26]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Skellefteån kunnan kotisivut (ruotsiksi)
