Sosiaalinen media

verkkoviestintäympäristö, jossa käyttäjät tuottavat ja jakavat sisältöä

Sosiaalinen media (lyhennettynä arkikielessä some)[1] tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu.[2] Käytännössä viestintä tapahtuu kuitenkin jonkin keskitetyn palveluntarjoajan kautta.

Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria.[3] Professori Andreas M. Kaplanin ja Michael Haenleinin mukaan ”sosiaalinen media on joukko internet-sovelluksia, joiden ideologinen ja tekninen perusta on Web 2.0:ssa ja jotka mahdollistavat loppukäyttäjien tuottaman sisällön luomisen ja välittämisen”.[4] Sovelluksia kutsutaan suomeksi myös termillä yhteisöpalvelu erityisesti silloin, kun sovelluksen keskiössä on käyttäjien verkostoituminen ja vuorovaikutus.

Sanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston mukaan sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.[5]

Sosiaalinen media on yleistynyt käsitteenä vuodesta 2007 lähtien, jolloin se syrjäytti vähitellen Web 2.0 -käsitteen puhuttaessa vuorovaikutteisista verkkopalveluista.[6] Käsitteen määrittelystä on useita erilaisia tulkintoja, joissa vaihtelevasti korostuu prosessiluonne, Web 2.0 -teknologioiden ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot.[7]

Käyttö

Sosiaalisen median käyttötavat muuttuvat palveluiden kehittyessä, mutta väestön keskuudessa yhteisöpalveluiden käyttö on ollut kasvava trendi, ja säännöllinen käyttö on kasvanut erityisesti koronaviruspandemian aikana.[8] Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuonna 2022 16–89-vuotiaista suomalaisista 70 prosenttia käytti jotakin yhteisöpalvelua ja heistä 59 prosenttia käytti niitä päivittäin tai lähes päivittäin.[9] Saman tilaston mukaan joka viides suomalainen ei seurannut sosiaalisen median palveluja vuonna 2017.[10]

Tietoliikenneyhtymä DNA:n selvityksessä vuonna 2022 Suomen suosituimmat sosiaalisen median palvelut olivat YouTube, WhatsApp, Facebook, Facebook Messenger, Instagram ja verkon keskustelupalstat.[11] Vuonna 2019 samassa tutkimuksessa suosituimmat palvelut olivat WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram, Twitter, Snapchat ja LinkedIn.[12]

Yleisradion teettämässä tutkimuksessa, joka julkaistiin tammikuussa 2015 runsaalta tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, mitä sosiaalisen median palveluja he käyttävät. Yli puolet vastaajista ilmoittautui Facebookin käyttäjiksi. Runsas kolmannes vastaajista ei ilmoituksensa mukaan käyttänyt lainkaan sosiaalista mediaa. Nuorista vastaajista lähes jokainen käytti kahta suosituinta palvelua.[13]

Sisällöt

Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa. Sisältöä tuotetaan yhdessä vertaistuotannon menetelmin. Lisäksi sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Puhutaankin käyttäjätuotannosta, jossa sisällön käyttämiseen voi saumattomasti liittyä uusien sisältöjen tai sovellusten tuottamista. Yksilöt eivät ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Kuluttajien sijaan puhutaan joskus tuottajakuluttajista tai pro-harrastajista, jotka tekevät ammattilaistasoista tuotantoa harrastuksenaan. Varsinaisen sisällön ja viestinnän tuotannon lisäksi sosiaalisessa mediassa keskeisessä osassa on sisällön suositteleminen (jota kutsutaan myös jakamiseksi).[14] Palveluntarjoajan algoritmien lisäksi tämä on keskeistä käyttäjälle tarjottavassa sisällössä.[14]

Julkaisukynnys sosiaalisissa medioissa on matala ja sisältö leviää tyypillisesti viiveettä ilman ulkopuolisen tahon ennakkovalvontaa. Osallistumisesta ei yleensä makseta rahallista korvausta. Yleensä sosiaalisen median palvelut toimivat alustoilla, joiden ylläpitäjillä ei ole samanlaista roolia sisällöntuotannon ohjaamisessa kuin perinteisen julkaisutoiminnan vastuuhenkilöillä.[15]

Verkossa julkaistava sisältö muodostaa sosiaalisia objekteja, joiden ympärille ihmiset muodostavat verkostoja.

Sosiaalisen median ongelmat

Sensuuri

Sosiaalisen median alustat päättävät niiden käyttösäännöt ja sääntöjen tulkinta vaihtelee. Tämän seurauksena sisältöä ja tilejä poistetaan. Myös jokin asia saattaa olla sallittua jollekulle, mutta sensuroidaan jollekin toiselle.[16]

Sosiaalisen median yhteisöllisyys

Sosiaalinen media synnyttää monenlaista yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden muotoja ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot, ryhmät, verkkoyhteisöt ja parvet. Sosiaalisen rakenteen ohella yhteisöllisyyttä voidaan arvioida esimerkiksi sen tiukkuuden ja ajallisen pysyvyyden mukaan.[17]

Sosiaalisen median yhteisöllisyyden muodoista käytetään myös käsitteitä sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. Sosiaalisessa mediassa syntyvä käsitys henkilön maineesta ja imagosta muokkaa jokaisen toimijan henkilöbrändiä.

Sosiaalinen media yrityksissä

Yritykset ja yhteisöt voivat käyttää sosiaalista mediaa samoin keinoin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi viestien välitykseen asiakkaille, palautteen keräämiseen tai yleiseen kanssakäymiseen asiakkaiden kanssa. Yrityksille on usein kaksi pääsääntöistä käyttökohdetta sosiaaliselle medialle, markkinointi ja asiakaspalvelu.[18]tarvitaan parempi lähde Sosiaalinen media on nykypäivän markkinoinnissa niin tärkeä kanava, että osalle yrityksiä se on ainoa markkinointikanava. Suuri osa internetsivustojen liikenteestä ohjautuu sosiaalisen median kanavan kautta. Ilman markkinointia sosiaalisessa mediassa yrityksen internet-sivuille tuleva liikenne muodostuu paljolti ihmisistä, jotka jo tuntevat yrityksen. [19]

Sosiaalinen media luo mahdollisuuden yrityksille viestiä nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa. Koska asiakkaat ovat usein kiinnostuneita yrityksestä jo valmiiksi, on yritysten helppo jakaa tarjouksia tai kuulumisia. Sosiaalinen media on myös väline, joka kannustaa asiakkaita vuorovaikutukseen ja näin auttaa asiakkaita ongelmissaan, sekä luomaan henkilökohtaisemman suhteen yrityksen kanssa.[20]

Verkossa käytyjen keskustelujen voi ajatella olevan Mike Kuniavskyn lanseeraaman tietovarjo-mallin mukaisia heijastuksia oikeasta elämästä. Mallissa reaalimaailman esineillä on verkossa tietovarjoja, jotka sisältävät tuotetta ja sen sisältöä kuvailevaa metatietoa, mutta myös käyttäjien antamat arvostelut ja kommentit. Yritysten on hyvä ymmärtää, että kuluttaja tekee nykyään ostopäätöksen paljolti näiden heijastusten perusteella. Suurimman hyödyn yritykset saavuttavat, jos ne pystyvät osallistumaan rakentavasti keskusteluun.[21]

Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista

  • Linkkien ja uutisten jakopalveluita:
    • Reddit – linkkien, uutisten ja keskusteluiden jakopalvelu
  • Blogipalveluita:
  • Mikroblogipalveluita:
  • Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita:
    • Wikipedia – avoin tietosanakirja
    • MediaWiki – avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto
    • Google Sites – yhdessä muokattavan, pienryhmille suunnatun verkkosivuston julkaisualusta
  • Mediapalveluita:
    • Flickr – kuvien jakelupalvelu
    • Photobucket – kuvien jakelupalvelu
    • Pinterest – kuvien ja linkkien jakelu- ja kuratointipalvelu
    • SlideShare – Powerpoint -sivujen ja esitysten jakelupalvelu
    • YouTube – videoiden jakelupalvelu
    • Instagram – kuvien jakelupalvelu
    • Snapchat – valokuva- ja videoviestipalvelu
    • Tiktok – lyhytvideosovellus
    • SoundCloud – musiikin sekä muiden äänitiedostojen levitys- ja suoratoistopalvelu
    • PixelfedSocial – kuvien jakelupalvelu
    • PixelfedFI – suomalainen kuvien jakelupalvelu
  • Yhteisöjä:
    • Facebook – yhteisöpalvelu
    • Foursquare – paikkatietoon perustuva sosiaalisen verkostoitumisen yhteisöpalvelu
    • LinkedIn – ammattilaisille tarkoitettu verkostoitumispalvelu
    • Jodel

Katso myös

Lähteet

  • Erkkola, Jussi-Pekka: Sosiaalisen median käsitteestä. Taideteollinen korkeakoulu, Medialaboratorio, 2008. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet

Kirjallisuutta

Sosiaalisen median tutkimusta

  • Aalto, Tuija & Uusisaari, Marylka Yoe: Löydy - Brändää itsesi verkossa (Avain 2010)
  • Bechmann, Anja & Lomborg, Stine (2012) Mapping actor roles in social media: Different perspectives on value creation in theories of user participation. New Media & Society, 15(5), 765-781. ([1] (Arkistoitu – Internet Archive))
  • boyd, danah & Ellison, Nicole B (2007) Social Network Sites: Definition, History, and Scholarship. Journal of Computer‐Mediated Communication 13:1, 210–230.
  • Erkkola, Jussi-Pekka: Sosiaalisen median käsitteestä. Lopputyö. Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu 2008. (pdf)
  • Granö, Päivi: Internetin kuvagallerian omakuvat nuoren rajaamana paikkana, s. 13-36. Teoksessa: Saarikoski, Petri, Riikka Turtiainen & Päivi Granö (toim.): Raja. Kohtaamisia ja ylityksiä. Pori: Turun yliopisto. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, 2006. ISBN 951-29-3171-0.
  • Itkonen-Isakov, Terhi-Maija: Wikit ja blogit pedagogisina työkaluina, s. 50 - 58. Teoksessa: Viteli, J. & Kaupinmäki, S. (toim.) Tuovi 5: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2007 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. Tay. Hypermedialaboratorio. Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7202-2
  • Kaplan, Andreas M. (2012) If you love something, let it go mobile: Mobile marketing and mobile social media 4x4, Business Horizons, 55(2), p. 129-139.
  • Kaplan Andreas M., Haenlein Michael, (2010 in print; 2009 online), Users of the world, unite! The challenges and opportunities of social media, Business Horizons, Vol. 53, Issue 1
  • Korpiola, LillyKriisiviestintä digitaalisessa julkisuudessa. Helsinki: Infor, 2011. ISBN 978-952-5928-10-5.
  • Laaksonen, Salla-Maaria; Matikainen, Janne & Tikka, Minttu: Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino, 2013 (toim.). ISBN 978-951-768-410-1. Teoksen verkkoversio.
  • Lietsala, Katri & Sirkkunen, Esa: Social Media: Introduction to the tools and processes of participatory economy (Arkistoitu – Internet Archive). Tay. Hypermedialaboratorio. Tampereen yliopisto 2008, ISBN 978-951-44-7374-6 (painettu kirja (Arkistoitu – Internet Archive))
  • Matikainen, Janne: [2] Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla. Helsingin yliopisto, Viestinnän tutkimuskeskus CRC 2009.
  • Matikainen, Janne & Villi, Mikko (2013). Mobiilit mediasisällöt. Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa. (pdf)
  • Melakoski, Cai & Sirkesalo, Sohvi & Tirronen & Helena (TAMK): "Himottaa, mutta pelottaa?" - Suomalaisen sisältötuotantoalan näkemyksiä osallistumistaloudesta ja sosiaalisesta mediasta (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Rekola, P. 2011. Nuorten aikuisten verkkoyhteisöpalvelujen mobiilikäyttö. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
  • Saarikoski Petri, Suominen Jaakko, Turtiainen Riikka, Östman Sari: FUNETista Facebookiin - Internetin kulttuurihistoria (Gaudeamus, 2009)
  • Salmenkivi, Sami & Nyman, Niko: Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0, Talentum 2007, ISBN 978-952-14-1239-4
  • Suoranta, Juha & Vadén, Tere: Wikiworld, Pluto Press, 2010. pre-print PDF
  • Suominen, Östman, Saarikoski & Turtiainen: Sosiaalisen median lyhyt historia (Gaudeamus, 2013)

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sosiaalinen media.

Esimerkkejä organisaatioiden sosiaalisen median ohjeista

🔥 Top keywords: