Suomen Kansa Ensin
Suomen Kansa Ensin (lyhenne SKE, ruotsiksi Finska Folket Först[2]) oli suomalainen kansallismielinen puolue[3][4], joka jalostui Suomi Ensin -ryhmästä puoluehankkeeksi. Puolue oli tunnettu katutoiminnasta sekä aktiivisesta viestimisestä sosiaalisessa mediassa. Puolue asetti ehdokkaita eduskuntavaaleihin, europarlamenttivaaliin vuonna 2019, kuntavaaleihin ja aluevaaleihin. Eduskuntavaalien 2023 jälkeen puolue poistettiin puoluerekisteristä sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.[5] Saman vuoden heinäkuussa puolue hakeutui konkurssiin ja ilmoitti lopettavansa toimintansa.[6]
| Suomen Kansa Ensin | |
|---|---|
| |
| Perustettu | 2018 |
| Lopetti | 2023 |
| Puheenjohtaja | Riikka Salmi |
| Puoluesihteeri | Matti Loimupalo |
| Varapuheenjohtajat | Ari Lindström Annamari Karttunen |
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | oikeisto-äärioikeisto |
| Toimisto | Pori |
| Värit | sininen ja valkoinen |
| Kotisivu | www |
Historia
Puolueen aktiivit olivat aikaisemmin toimineet Rajat kiinni! -kansanliikkeessä, josta he aluksi jakaantuivat Suomi Ensin -ryhmään tavoittelemaan muitakin asioita kuin rajakontrollia ja josta he myöhemmin irtaantuivat Suomen Kansa Ensin -yhdistykseksi,[7] joka rekisteröitiin marraskuussa 2017.[4] Lokakuussa 2018 yhdistys ilmoitti keränneensä puolueeksi rekisteröitymiseen tarvittavat 5 000 kannattajakorttia ja kertoi aikovansa osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin.[8] Hakemus Suomen Kansa Ensin ry:n merkitsemiseksi puoluerekisteriin jätettiin 31. lokakuuta 2018,[9]tarvitaan parempi lähde ja joulukuussa oikeusministeriö ilmoitti merkinneensä yhdistyksen puoluerekisteriin.[10]
| Vaalitulokset | ||||
| Eduskuntavaalit | ||||
| Vuosi | Edustajat | Äänet | ||
| 2019 | – | 2 366 | 0,08 % | [11] |
| 2023 | – | 1 225 | 0,04 % | [12] |
| Europarlamenttivaalit | ||||
| Vuosi | Edustajat | Äänet | ||
| 2019 | – | 2 495 | 0,14 % | [13] |
| Kuntavaalit | ||||
| Vuosi | Edustajat | Äänet | ||
| 2021 | – | 197 | 0,01 % | [14] |
| Aluevaalit | ||||
| Vuosi | Edustajat | Äänet | ||
| 2022 | – | 82 | 0,00 % | [15] |
Politiikka ja tavoitteet
SKE:n aatteellisen perustan muodosti kansallisen itsemääräämisoikeuden palauttaminen. Puolue tavoitteli Suomen eroa Euroopan unionista ja eurosta. Lisäksi se vastusti Suomen liittymistä Natoon tai mihinkään muuhunkaan sotilaalliseen liittoutumaan. SKE painotti omien vahvojen puolustusvoimien tärkeyttä. SKE:n tavoitteena oli myös suoran demokratian eli sitovien kansanäänestysten saaminen kansalliseen päätöksentekoon.[4] Puolue ei ottanut juuri kantaa oikeisto–vasemmisto-jakoon.[16]
Yksityiskohtaisemmiksi tavoitteikseen puolue listasi muun muassa maanviljelijöiden verovapauden, kahden ruotsinkielisen itsehallinnollisen maakunnan perustamisen etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikolle, Suomen kultavarantojen kotiuttamisen ulkomailta ja jakamisen kansalle kultakolikoina, Yleisradion pilkkomisen ja hajauttamisen, lastensuojeluviranomaisten toiminnan lakkauttamisen nykymuodossaan, vähintään 2–3 lapsen perhekoon tukemisen kulttuurillisesti ja taloudellisesti, suojeluskuntien muodostamisen tukemisen, sekä kansallisen totuuskomission perustamisen tutkimaan viranomaisrikollisuutta.[17]
Sisäiset erimielisyydet
SKE:n sisäiset erimielisyydet tulivat julki tammikuussa 2019.
Kajaanin puoluekokouksessa marraskuussa 2019 puheenjohtajaäänestyksessä syntyneen erimielisyyden jälkeen puolueen entinen puheenjohtaja Marco de Wit ja hänen tukijansa siirtyivät jatkamaan kokousta toiseen paikkaan. Kiistaa oli tullut valtakirjojen käytöstä äänenlaskennassa. Pirkanmaan käräjäoikeuden syksyllä 2022 antaman tuomion mukaan de Witin ja hänen tukijoidensa kokous ei ollut oikea puoluekokous, eikä puolueen säännöissä ollut määräyksiä valtakirjojen käytöstä, joten niiden käyttäminen ei ollut sallittua. Lisäksi de Wit ja kaksi muuta henkilöä oli jo erotettu puolueesta ennen kokousta.[18][19]
Puolue oli myös järjestänyt 29. joulukuuta 2018 Helsingissä ylimääräisen puoluekokouksen sisäisten linjaerojen takia. Varapuheenjohtaja Ari Lindströmin mukaan kokouksessa rikottiin yhdistyslakia esimerkiksi vaihtamalla kokouspaikkaa kesken kokouksen, ja osa puolueen jäsenistä valmisteli asian johdosta toimenpiteitä.[20] Myöskään tämä kokous ei käräjäoikeuden mukaan ollut oikea puoluekokous.[18]
Kohut ja rikosepäilyt
Puolueen eduskuntavaaliehdokkaan, janakkalalaisen Jenni Uotilan kommentti maaliskuussa 2019 sosiaalisessa mediassa 50 kuolonuhria vaatineesta Christchurchin moskeijaiskuista herätti ihmetystä. Uotila jakoi päivityksessä VK-palveluun videokuvaa iskusta ja kommentoi sitä ”Ystävä hyvä Hienosti Käy Moskeijjassa kylässä”. Tekstin perässä oli hymyilevä kieltä näyttävä emoji.[21]
Helsingin poliisilaitos ilmoitti 9. huhtikuuta 2019, että se epäilee puolueen eduskuntavaalikampanjan yhteydessä silloista puheenjohtajaa Marco de Witiä ja toista ehdokasta Kristiina Brandtia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Puolueen vaalitilaisuudessa oli esillä vaalimainoksia, joiden tekstit ovat poliisin mukaan sisältäneet maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen syrjintää ja joiden epäillään täyttävän rikoksen tunnusmerkistön.[22][23] Rikosepäily liittyi vaalimainoksiin, joissa luki ”matut ulos” ja ”homotus kaappiin”.[24]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Kansa Ensin Wikimedia Commonsissa
- Suomen Kansa Ensin rp:n verkkosivusto
- Suomen Kansa Ensin ry/rp:n säännöt (Arkistoitu – Internet Archive) 2.11.2017 (PDF)