Alija Izetbegović

Alija Izetbegović (bosn. (kyrillinen), Алија Изетбеговић, 8. elokuuta 1925 – 19. lokakuuta 2003) oli bosnialainen muslimiaktivisti, filosofi, poliitikko, Bosnia ja Hertsegovinan presidentti 1990–1996 sekä Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston jäsen 1996–2000.

Alija Izetbegović
Alija Izetbegović oli merkittävä bosniakkipoliitikko ja kiistanalainen hahmo.
Bosnia ja Hertsegovinan 1. presidentti
20. joulukuuta 1990 – 14. maaliskuuta 1996
Pääministeri	Jure Pelivan Mile Akmadžić Haris Silajdžić Hasan Muratović
Edeltäjä	Obrad Piljak
Seuraaja	Živko Radišić
Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston 1. bosniakkijäsen
14. maaliskuuta 1996 – lokakuuta 2000
Seuraaja	Halid Genjac
Henkilötiedot
Syntynyt	8. elokuuta 1925 Bosanski Šamac, Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta (nykyään Bosnia ja Hertsegovina)
Kuollut	19. lokakuuta 2003 (78 vuotta) Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina
Ammatti	asianajaja aktivisti filosofi kirjailija poliitikko
Puoliso	Halida Repovac
Tiedot
Puolue	Stranka demokratske akcije (SDA)
Uskonto	sunni-islam
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Hän kirjoitti joitain kirjoja, joista merkittävin on Islam idän ja lännen välillä (1982), jossa hän sovitteli sunni-islamia demokraattiseen järjestelmään.^[1]Izetbegović tuomittiin huhtikuussa 1983 Sarajevossa vankilaan kahdentoista muun kanssa. Izetbegovićin syyte oli että hän oli kirjoittanut kymmenen vuotta aiemmin "Islamilaisen julistuksen." Syytettyjä syytettiin islamilaisesta fundamentalismista ja yrityksestä muuttaa Bosnia islamilaiseksi valtioksi.^[2]

Hän opiskeli lakia Sarajevon yliopistossa ja työskenteli lakimiehenä kahdessa suuressa yhtiössä.^[1]Vuonna 1990 Izetbegović perusti bosniakkien uskonnollis-kansallismielisen SDA-puolueen joka sijoittautui poliittisella kentällä konservatiiviseen maltilliseen oikeistoon.

Izetbegović siirtyi nuoruuden jyrkästä islamilaisuudestaan kannattamaan pikemminkin monikansallista Bosnia-Hertsegovinaa. Serbit pitivät häntä sotapropagandassaan kovan linjan islamilaisfundamentalistina.Bosnian sodassa Bosnia-Hertsegovinan presidentti Izetbegović taisteli säilyttääkseen Bosnian yhtenäisenä, demokraattisena ja monikansallisena, kun samaan aikaan serbi- ja kroaattiseparatistit pyrkivät eroamaan siitä.1990-luvulla Izetbegović kampanjoi avoimesti uskonnollisin tunnuksin, mikä ei lieventänyt kristittyjen serbien ja kroaattien pelkoja islamilaisesta Bosniasta.^[3]

Izetbegović hylkäsi rauhansuunnitelman toisensa jälkeen laskelmoiden, että viimein länsimaiden oli toimittava serbejä vastaan.^[1]Hän hylkäsi ennen Bosnian sotaa esitetyn Carringtonin-Cutleiron rauhansuunnitelman, jonkaoli ehtinyt allekirjoittaa. Suunnitelma olisi jakanut Bosnia-Hartzegovinan kolmeen etnisen ryhmän mukaiseen kantoniin Sveitsin mallin mukaisesti. Izetbegovic vetäytyi sopimuksesta maassa vierailleen Yhdysvaltain Jugoslavian lähettilään Warren Zimmermanin kehotuksesta hieman ennen sodan alkua. Izetbegović halusi yhtenäisen, itsenäisen Bosnian, ja sota oli hänen mielestään hinta, joka oli siitä maksettava. Sodan aikana Izetbegović johdolla Bosnia myös hylkäsi Oven-Stoltenbergin rauhanehdotuksen liikaa serbejä suosivana. Daytonin rauhansopimus oli Izetbegovićille tappio, koska se jakoi Bosnian.Länsimaiden sijaan Izetbegović sai apua Iranista ja Saudi-Arabiasta, jotka toimittivat rahaa, aseita ja taistelijoita.^[1]

Länsimaiden media tuki Izetbegovićia, jolla oli maine jonkinlaisena väkivallattomuuteen pyrkivänä "gandhina."^[1]Yhdysvaltalainen diplomaatti - joka osallistui Bosnian sodan päättäneisiin rauhaneuvotteluihin - Richard Holbrook sanoi, että "En usko, että tämä valtio (Bosnia) olisi olemassa ilman häntä. Kaikki ihmiset tekevät virheitä, mutta toistan: Ilman häntä Bosnia-Hertsegovinaa ei olisi olemassa."