Astrahan
Astrahan[2] (ven. А́страхань) on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan suistossa, noin 100 kilometriä Kaspianmerestä. Se on Astrahanin alueen hallinnollinen keskus.
| Астрахань Astrakan, Astrahan | |
|---|---|
 lippu |  vaakuna |
 Astrahanin alueen sijainti Venäjällä | |
Koordinaatit: , 48°01′E | |
| Valtio | Venäjä |
| Alue (oblasti) | Astrahanin alue |
| Perustettu | 1558 |
| Kaupungiksi | 1717 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 500 km² |
| Väkiluku (2012) | 526 363[1] |
| – Väestötiheys | 1 052,7 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+4 (MSK+1) |
| Postinumero | 414000–414057 |
| Suuntanumero(t) | +7 8512 |
Historia
Kaupungin historiallinen edeltäjä, Xacitarxan, mainitaan ensimmäistä kertaa 1200-luvun matkalaiskertomuksissa. 1300-luvulla se oli yksi Kultaisen ordan merkittävistä poliittisista keskuksista ja kauppapaikoista. Vuonna 1395 Timur Lenk tuhosi kaupungin. Kaupunki kuitenkin rakennettiin uudelleen ja se toimi jonkin aikaa Astrahanin kaanikunnan pääkaupunkina. Vuonna 1556 Iivana Julma poltatti vanhan Xacitarxanin ja liitti Astrahanin kaanikunnan alueen Venäjään.
Uusi Astrahanin kaupunki rakennettiin myös Volgan alajuoksulle, 12 kilometrin päähän Xacitarxanista. Sen keskikohdaksi tuli saarelle rakennettu linnoitus, jota turkkilaisten ja tataarien muodostama armeija piiritti lyhyesti epäonnisen Astrahanin sotaretken aikana 1569.
Astrahan on myös tunnettu Arkangeli–Astrahan-linjasta, johon asti saksalaisten oli tarkoitus edetä Operaatio Barbarossassa.
