Dalia Grybauskaitė
Dalia Grybauskaitė (s. 1. maaliskuuta 1956 Vilna, Liettua) on liettualainen poliitikko, joka toimi maan presidenttinä 12. heinäkuuta 2009[1] – 12. heinäkuuta 2019.[2] Tätä ennen hän oli Euroopan unionin komission rahoituksen suunnittelusta ja talousarviosta vastaavana komissaarina.[1]
| Dalia Grybauskaitė | |
|---|---|
 Grybauskaitė vuonna 2019 | |
 Liettuan presidentti | |
12. heinäkuuta 2009– 12. heinäkuuta 2019 | |
| Pääministeri | Andrius Kubilius Algirdas Butkevičius |
| Edeltäjä | Valdas Adamkus |
| Seuraaja | Gitanas Nausėda |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. maaliskuuta 1956.svg){kind=small} Vilna, Liettuan SNT, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus |  liettualainen |
| Tiedot | |
| Puolue | sitoutumaton |
| Muut puolueet | NKP, Liettuan kommunistinen puolue (–1990) |
| Tutkinnot | Leningradin yliopisto |
 Nimikirjoitus | |
Tausta ja yksityiselämä
Grybauskaitėn isä oli sähkömies, joka toimi toisen maailmansodan aikana partisaanina ja myöhemmin NKVD:n palveluksessa palomiehenä, äiti oli myyjänä.[3] Grybauskaitė suoritti taloustieteellisen tutkinnon Leningradin yliopistossa 1983 ja myöhemmin hän väitteli tohtoriksi Neuvostoliiton tiedeakatemiasta vuonna 1988 taloustieteestä.[4][5]
Vuosina 1991–1994 Grybauskaitė työskenteli ensin ulkomaankauppa- ja sittemmin ulkoministeriössä.[5] Vuonna 1995 hän toimi yhtenä neuvottelijana Liettuan EU-jäsenyydestä neuvottelevan valtuuskunnan jäsenenä. Vuosina 1996–1999 hän siirtyi Liettuan Yhdysvaltojen suurlähetystössä.[6].
Grybauskaitėlla on karatessa musta vyö.[7][8] Vuonna 2014 maailman taekwondoliitto myönsi hänelle mustan kunniavyön.[9] Grybauskaitė on perheetön.[10]
Poliittinen ura
Grybauskaitė toimi Liettuan valtiovarainministerinä vuosina 2001–2004 ja on toukokuusta 2004 lähtien ollut Euroopan unionin komission jäsen.[6]
Grybauskaitė valittiin 17. toukokuuta 2009 Liettuan presidentiksi.[11] Hän sai presidentinvaalin 1. kierroksella 67 prosenttia äänistä.[11] Kun äänestysprosenttikin (50,68 %) nousi yli Liettuan vaalilaissa vaaditun 50:n, edellytykset presidentinvaalin ratkeamiseen täyttyivät heti ensimmäisellä kierroksella.[11] Vuonna 2014 Grybauskaitė valittiin toiselle kaudelle, joka kestää vuoteen 2019 asti. Tällöin hän sai 57,9 prosenttia äänistä, kun vastaehdokkaana ollut sosiaalidemokraattinen vastaehdokas Zigmantas Balcytis saavutti 40,1 prosentin osuuden.[12]
Grybauskaitė tunnetaan korruption vastaisesta toiminnastaan. Hän on myös moittinut Venäjää terroristivaltioksi Krimin miehityksen aikaan, ja Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia hän moittii arvaamattomuudesta.[10].
Kunnianosoituksia
Grybauskaitėlle on myönnetty seuraavat ulkomaiset kunnianosoitukset:
Kolmen tähden ritarikunta (Latvia, 2011)[13]
Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 2011)[14]
Islannin Haukan ritarikunta (Islanti, 2011)[15]
Pyhän Kaarlen ritarikunta (Monaco, 2012)[16]
Valkoisen ruusun ritarikunta (Suomi, 2013)[17]
Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2013)[18]
Tasavallan ritarikunta (Moldova, 2015)[19]
Serafiimiritarikunta (Ruotsi, 2015)[20]
Poikkeuksellisten meriittien ritarikunta (Slovenia, 2016)[21]
Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat, 2018)[22]
Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 2018)[23]
Vapauden ritarikunta (Ukraina, 2018)[24]
Valkoisen Kotkan ritarikunta (Puola, 2019)[25]
.png){kind=small}
Lähteet
Aiheesta muualla
- Dalia Grybauskaitėn viralliset kotisivut (englanniksi)
- Presidentinvaalin kampanjasivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kampanjavideo (Arkistoitu – Internet Archive)
