Dharma

Dharma (sanskritia; devanagari धर्म, paaliksi धम्म dhamma ’(luonnon)laki’, ’oikeus’, ’luonnollinen järjestys’, ’hyve’ ja niin edelleen) on lukuisten intialaisten tai intialaisperäisten uskontojen keskeinen teoreettinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisestä riippumatta olemassa olevaa luonnollista järjestystä sekä tämän järjestyksen mukaista elämää.

Hindulaisuudessa dharmalla on monta merkitystä, muun muassa jumalallinen laki, olemassaolon laki, elämäntapa, oikeudenmukaisuus, uskonto, elämänohje, velvollisuus, hyve, oikeus, hyvyys ja totuus; ”se, joka ylläpitää kaikkeutta”. Dharmalla voidaan tarkoittaa hindulaisuuden opetusta ja siksi se toimii myös uskonto-sanan vastineena. Dharma merkitsee uskonnon sisäisiä periaatteita. Esimerkiksi ihmisen dharma on oivaltaa jumalallisuus itsessään.^[1]

Hindulaisuuden ohella dharma on keskeinen käsite myös buddhalaisuudessa, jainalaisuudessa sekä sikhiläisyydessä, jotka kaikki tulkitsevat sen omalla tavallaan.

Buddhalaisuudessa dharma merkitsee Buddhan ja muiden valaistuneiden opettamaa oppia eli kaikkia niitä opetuksia, jotka auttavat ihmistä kehittymään kohti valaistumista.^[1][2]