Eduskuntavaalit 1929
Suomen 13. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1929. Presidentti Lauri Kristian Relander oli antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä. Aiheena ennenaikaisiin vaaleihin oli, että eduskunta oli hylännyt valtion virkamiesten ja toimenhaltijoiden palkkojen korotusta koskeneen lakiesityksen.[1] Yleismaailmallisen laman keskellä varsinkaan Maalaisliitto ja sosialidemokraatit eivät halunneet kuunnella virkamiesten valituksia, vaan kaatoivat Mantereen hallituksen esityksen asiasta.[2]
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.jpg)
Vaalikamppailun keskittyminen virkamiesten palkkojen ympärille ei saanut suuria kansanjoukkoja liikkeelle, vaan äänestysaktiivisuus laski edellisten vaalien jo alhaisesta äänestysprosentista kaksi prosenttiyksikön kymmenystä ja jäi heikoimmaksi itsenäisen Suomen historiassa. Vaalien tulos oli kuitenkin sikäli mullistava, että se järkytti oikeistoa ja välillisesti laukaisi sen piirissä virinneitä ulkoparlamentaarisia pyrkimyksiä.[3]
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun joku muu kuin SDP oli eduskunnan suurin puolue. Maalaisliitto sai toisen peräkkäisen suurvoittonsa ja nousi ensimmäistä kertaa eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi. Lisäpaikkansa se sai lähinnä aiemmin Kokoomusta ja Edistyspuoluetta äänestäneiden maanviljelijöiden tuella. Maalaisliiton voiton taustalla nähtiin suuressa määrin maaseudulla vanhastaan vallinnut herraviha. Sosialidemokraatteja suuremman ääniosuuden saavutti kuitenkin vasta Maalaisliiton seuraaja Suomen Keskusta vuoden 1991 vaaleissa.[3]
Vaalien perusteella muodostettiin Kallion III hallitus, jota seurasi Svinhufvudin II hallitus.
Kansanedustajat
Uusia kansanedustajia olivat mm. SDP:n Aleksi Aaltonen, Väinö Kivisalo, ja Matti Lepistö, Maalaisliiton Albin Asikainen ja Taavi Vilhula, Kokoomuksen Arvi Ahmavaara, Sosialistien Asser Salo, RKP:n Edvard Haga, sekä Edistyspuolueen Aimo Kaarlo Cajander. Paluun eduskuntaan tekivät mm. SDP:n Emanuel Aromaa, Hilja Pärssinen ja Aatto Siren.
Eduskunnan jättivät mm. Maalaisliiton Juho Torppa, Kokoomuksen Lauri Ingman, RKP:n Annie Furuhjelm, sekä Edistyspuolueen Risto Ryti. Eduskunnasta putosivat mm. SDP:n Armas Paasonen ja Otto Toivonen, Maalaisliiton Eero Hatva, sekä Kokoomuksen Hedvig Gebhard.
Tulokset
| Äänestysaktiivisuus | 55,6 %[4][5] | −0,2 |
|---|
| Puolue | Edustajat | Äänet | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osuus | Lukumäärä | ||||||
| Maalaisliitto | 60 | +8 | 26,15 % | +3,6 | 248 762 | +43 449 | |
| Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 59 | −1 | 27,36 % | −0,9 | 260 254 | +2 682 | |
| Kansallinen Kokoomuspuolue | 28 | −6 | 14,51 % | −3,2 | 138 008 | −23 442 | |
| Sosialistinen työväen ja pienviljelijäin vaaliliitto | 23 | +3 | 13,47 % | +1,4 | 128 164 | +18 225 | |
| Ruotsalainen kansanpuolue | 23 | −1 | 11,45 % | −0,8 | 108 886 | −2 119 | |
| Kansallinen Edistyspuolue | 7 | −3 | 5,60 % | −1,2 | 53 301 | −8 312 | |
| Suomen pienviljelijäin puolue | 1,08 % | – | 10 154 | – | |||
| Talonpoikaiskansan puolue / Maanviljelijäin puolue | 0,13 % | −0,1 | 1 258 | −867 | |||
| Muut | 0,26 % | +0,1 | 2 483 | +1 309 | |||
| Yhteensä | 200 | 100 % | 951 270 | +41 079 | |||
| Lähde: Tilastokeskus 2004[6]Talonpoikaiskansan puolueen ja Maanviljelijäin puolueen vaaliliiton äänet[7] | |||||||