Eduskuntavaalit 1930

Suomen 14. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta. Presidentti Lauri Kristian Relander oli antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä vain runsas vuosi edellisten vaalien jälkeen. Aiheena uusien vaalien pitämiseen oli se, että eduskunta oli jättänyt kommunistilait lepäämään yli vaalien.[1]

Eduskuntavaalit 1930
Suomi
1929 ←
1.–2. lokakuuta 1930→ 1933

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan
Äänestysprosentti65,9 % Nousua 10,3 %-yks.
 Ensimmäinen puolueToinen puolueKolmas puolue
 
JohtajaKaarlo HarvalaP. V. HeikkinenPaavo Virkkunen
PuolueSosiaalidemokraatitMaalaisliittoKokoomuspuolue
Saadut paikat665942
Paikkojen muutosNousua 7Laskua 1Nousua 14
Äänet386 026308 280203 958
Kannatus34,16 %27,28 %18,05 %

 Neljäs puolueViides puolueKuudes puolue
 
JohtajaEric von RettigK. E. Linna
PuolueRuotsalainen kansanpuolueEdistyspuolueSPP
Saadut paikat20111
Paikkojen muutosLaskua 3Nousua 4Nousua 1
Äänet113 31865 83020 883
Kannatus10,03 %5,83 %1,85 %

 Seitsemäs puolueKahdeksas puolue
 
PuolueRuotsalainen vasemmistoSTPV
Saadut paikat10
Paikkojen muutosUusi puolueLaskua 23
Äänet9 22611 504
Kannatus0,82 %1,02 %

Pääministeri ennen vaaleja

P. E. Svinhufvud
Kokoomuspuolue

Uusi pääministeri

P. E. Svinhufvud
Kokoomuspuolue

Äänestysvilkkaus nousi edellisvaaleista yli kymmenen prosenttiyksikköä ja vaaliuurnilla kävi ensimmäisen kerran yli miljoona äänioikeutettua. Yleinen poliittinen virtaus oli kuluneen vuoden aikana vienyt vahvasti oikealle, eivätkä vallinnut pula-aika ja poliittisten olojen epävakaus hyödyttäneet vasemmistoa. Sama ilmiö koettiin myös Saksassa; erona oli kuitenkin, että toisin kuin Suomessa, sosialistit olivat olleet hallitsevassa asemassa Saksan Weimarin tasavallassa.[2]

Vasemmisto koki kannatuksensa aallonpohjan, eikä niiltä kommunistien vaalilistoilta, joita oli onnistuttu esittämään, valittu yhtäkään edustajaa. Useat kommunistiset äänestäjät olivat ilmeisesti jääneet kotiin, mutta monet heistä lienevät antaneet äänensä sosialidemokraateille, joiden paikkaluku lisääntyi seitsemällä. Sen sijaan kokoomus, jonka piirissä lapualaisuus oli saanut eniten vastakaikua, saavutti siihenastisen ennätyksensä, 42 paikkaa. Tätä enemmän kansanedustajia puolue sai vasta melkein puoli vuosisataa myöhemmin, vuoden 1979 vaaleissa. Myös maalaisliitto oli kannatuksensa huipulla saadessaan 59 paikkaa. Kahden kolmasosan määräenemmistönsä ansiosta porvaripuolueiden oli helppo saada kommunistilait ajetuiksi läpi uudessa eduskunnassa.[2]

Näissä vaaleissa valittu eduskunta muutti Heimolan talosta uuteen Eduskuntataloon Helsingin Arkadianmäelle vuonna 1931.

Kansanedustajat

Uusia kansanedustajia olivat muun muassa SDP:n Karl-August Fagerholm, Kaisa Hiilelä, Onni Hiltunen, Urho Kulovaara, Taavetti Nuutinen ja Yrjö Räisänen, maalaisliiton Jussi Annala, Matti Lahtela, J. E. Lampinen ja Matti Miikki, kokoomuksen Arvi Oksala, Jalmari Pilkama, Hilja Riipinen ja Niilo Solja, sekä edistyspuolueen Emil Jatkola.

Hyvin suurta huomiota vaaleissa herätti entisen presidentin K. J. Ståhlbergin (ed.) paluu eduskuntaan. Muita palanneita olivat muun muassa SDP:n Armas Paasonen, Väinö Tanner ja Matti Turkia, maalaisliiton Erkki Pullinen, kokoomuksen Emanuel Kolkki 20 vuoden tauon jälkeen, ja seuraavana vuonna presidentiksi noussut Pehr Evind Svinhufvud, sekä edistyspuolueen Juho Kaskinen ja Bruno Sarlin.

Eduskunnan jättivät muun muassa kokoomuksen Onni Talas, sekä edistyspuolueen J. H. Vennola. Eduskunnasta putosivat muun muassa SDP:n Artturi Koskenkaiku ja Hilma Valjakka, maalaisliiton Tilda Löthman-Koponen ja Tyko Reinikka, edistyspuolueen Eemil Linna, sekä RKP:n Immanuel Bäck ja Rafael Colliander.

Tulokset

Äänestysaktiivisuus65,9 %[3][4]+10,3
PuolueEdustajatÄänet
OsuusLukumäärä
 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue66+734,16 %+6,8386 026+125 772
 Maalaisliitto59−127,28 %+1,1308 280+59 518
 Kansallinen Kokoomuspuolue42+1418,05 %+3,5203 958+65 950
 Ruotsalainen kansanpuolue20−310,03 %−1,4113 318+4 432
 Kansallinen Edistyspuolue11+45,83 %+0,265 830+12 529
Suomen pienviljelijäin puolue1+11,85 %+0,820 883+10 729
Sosialistinen työväen ja pienviljelijäin vaaliliittoa−231,02 %−12,511 504−116 660
Ruotsalainen vasemmistob1+10,82 %– 9 226– 
Isänmaallisen vaaliliitond pienryhmätd0,80 %– 9 085– 
Muut0,17 %−0,11 918−565
Yhteensä200100 %1 130 028+178 758
a Jokin edellisiin vaaleihin osallistuneen vaaliliiton seuraajaksi virallisissa tilastoissa tulkittu lista
b Vuoden 1929 vaaleissa Ruotsalaisen vasemmisto sai yhden edustajan vaaliliitossa Ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa.
c Vaaliliittoon kuuluivat (suluissa vaalipiirit): ML+Kok.+Ed+RKP (Turun et., Viipurin länt.), ML+Kok.+Ed (Turun pohj., Hämeen et., Hämeen pohj., Viipurin it., Oulun et.), Kok.+Ed. (Mikkelin, Kuopion länt., Kuopion it., Viipurin it, Oulun pohj.) sekä joukko pienryhmiä.[5]
d Isänmaallinen työväki, Itsenäiset maalaiset, Maalaisliitto puolueettomana isänmaan hyväksi, Vapaa työväenliitto työväen vapauden puolesta, Maalaisliittolainen valitsijayhdistys, Lapuanliike & Oikeistomaalaisliittolaiset[5]
Lähde: Tilastokeskus 2004[6]; Ruotsalaisen vasemmiston äänimäärä vain painetussa versiossa[7]

Lähteet

🔥 Top keywords: