Fanerotsooinen eoni

Fanerotsooinen eoni on geologinen ajanjakso, joka alkoi paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.^[1]

Kaudelta löytyy runsaasti monisoluisten eliöiden fossiileja ja elämän kehitystä eli evoluutiota voidaan yrittää hahmottaa. Kambrikaudella tapahtui monisoluisten eläinten räjähdysmäinen evoluutio. Eliöille kehittyivät kalkkikuoret. Syntyi muun muassa äyriäisiä ja nilviäisiä. Tällöin olivat olemassa lähes kaikki eläinkunnan 50 pääjaksoa. Maakasveja oli jo kambrikaudella, enemmän siluurikaudella. Ensimmäiset maakasvit lienevät olleen leviä tai jäkäliä. Tällöin ilmakehässä oli happea suunnilleen 15 % ja hiilidioksidia noin 1 % (noin 7000 ppm).

Samalla alkoi paleotsooinen maailmankausi, jolloin elämä oli alussa merissä, esimerkiksi sienieläimiä, meduusoja ja äyriäisiä. Ensimmäiset levinneemmät maakasvit olivat sammalen, kortteen ja lieon tapaisia. Maalle vaelsivat joskus siluurikaudella skorpionit ja ehkä hämähäkkieläimet. Selkäjänteiset syntyivät ordovikikaudella, selkärankaiset luukalat siluurikaudella. Selkärankaiset valloittivat maan devonikaudella, jolloin kalasammakko oli ensimmäinen sammakkoeläin. Kalat kehittyivät voimakkaasti siluuri- ja devonikaudella. Kivihiilikaudella kehittyivät matelijat sammakkoeläimistä. Matelijat kehittyivät triaskaudella huippuunsa hirmuliskoiksi, jotka hävisivät liitukauden lopulla.

Nisäkkäät jotka olivat joskus triaskaudella kehittyneet nisäkäsmaisista matelijoista, valtasivat nopeastidinosaurusten jättämät ekologiset lokerot. Tapahtui jälleen kerran sopeutumislevittäytyminen, adaptiivinen radiaatio.Liitukauden lopulla olivat saaneet muotonsa myös nykyiset linnut. Nisäkkäät kehittyivät suunnilleen nykyiseen muotoonsa tertiäärikaudella. Kvartäärikausi merkitsi ihmisen kehittymistä ihmisapinoista ja apinaihmisistä. Nyt elämme jääkauden jälkeistä holoseenikautta.

Fanerotsooisen aikakauden ilmastovaihtelut

Mannerliikuntojen aiheuttamat muutokset merivirroissa ovat määränneet fanerotsooisen kauden ilmaston. Mannerliikunnot ovat ajaneet Maan jääkausijaksoihin. Suurimman osan fanerotsooisen kauden historiasta maapallolla ei ole ollut suuria jäätiköitä. Maapallon keskilämpötila on vaihdellut 12 ja 22 °C:n välillä. Nykyisin Maa on painumassa kylmään tilaan vuosimiljoonien kuluessa, ja sen keskilämpötila on 15 °C.

Fanerotsooisen kauden joukkosukupuutot

Fanerotsooisella ajalla on sattunut yli 20 isompaa ja pienempää joukkosukupuuttoa, jotka ovat tuhonneet eläin- ja kasvilajistoa. Tunnetuimmat ovat liitukauden ja permikauden lopun joukkosukupuutot. Liitukauden lopun joukkosukupuutto johtui suuresta asteroiditörmäyksestä.

Fanerotsooisen aikakauden jako

Fanerotsooinen aikakausi jaetaan näin

Eoni	Maailmankausi	Kausi	Epookki	Vaihe	Milloin oli (miljoonaa vuotta sitten)
Fanerotsooinen	Kenotsooinen	Kvartääri	Holoseeni		0 – 0,0115
			Pleistoseeni	Veiksel	0,0115 – 0,11
				Eem	0,11 – 0,15
				Saale	0,15 – 0,38
				Holstein	0,38 – 0,40
				Elster	0,40 – 0,42
				Cromer	0,42 – 0,85
				Bavel	0,85 – 1,07
				Menap	1,07 – 1,20
				Waal	1,20 – 1,45
				Eburon	1,45 – 1,80
				Tiglia	1,80 – 2,40
				Pre-Tiglia	2,40 – 2,588
		Neogeeni	Plioseeni	Piacenza	2,588 – 3,60
			Plioseeni	Zancla	3,60 – 5,332
			Mioseeni	Messina-vaihe	5,332 – 7,246
				Tortona	7,246 – 11,608
				Serravalle	11,608 – 13,65
				Langhe	13,65 – 15,97
				Burdigala	15,97 – 20,43
				Akvitania	20,43 – 23,03
		Paleogeeni	Oligoseeni	Khatt	23,03 – 28,4
			Oligoseeni	Rupel	28,4 – 33,9
			Eoseeni	Priabona	33,9 – 37,2
				Barton-vaihe	37,2 – 40,4.
				Lutetia-vaihe	40,4 – 48,6
				Ypres-vaihe	48,6 – 55,8
			Paleoseeni	Thanet	55,8 – 58,7
				Selandia-vaihe	58,7 – 61,7
				Dania-vaihe	61,7 – 65,5
	Mesotsooinen	Liitukausi	Myöhäisliitu	Maastricht-vaihe	65,5 – 70,6
				Campania-vaihe	70,6 – 83,5
				Santonum-vaihe	83,5 – 85,8
				Coniacum-vaihe	85,8 – 89,3
				Turonia-vaihe	89,3 – 93,5
				Cenomanum-vaihe	93,5 – 99,6
			Varhaisliitu	Alba-vaihe	99,6 – 112,0
				Apt-vaihe	112,0 – 125,0
				Barreme-vaihe	125,0 – 130,0
				Hauterive-vaihe	130,0 – 136,4
				Valangin-vaihe	136,4 – 140,2
				Barrias-vaihe	140,2 – 145,5
		Jurakausi	Myöhäisjura	Tithonos-vaihe	145,5 – 150,8
				Kimmeridge-vaihe	150,8 – 155,0
				Oxford-vaihe	155,0 – 161,2
			Keskijura	Callovia-vaihe	161,2 – 164,7
				Bathonia-vaihe	164,7 – 167,7
				Bajocae-vaihe	167,7 – 171,6
				Aalen-vaihe	171,6 – 175,6
			Varhaisjura	Toarcis-vaihe	175,6 – 183,0
				Pliensbach-vaihe	183,0 – 189,6
				Sinemurum-vaihe	189,6 – 196,5
				Hettange-vaihe	196,5 – 199,6
		Triaskausi	Myöhäistrias	Rhaetia-vaihe	199,6 – 203,6
				Noricum-vaihe	203,6 – 216,5
				Carinthia-vaihe	216,5 – 228,0
			Keskitrias	Ladini-vaihe	228,0 – 237,0
			Keskitrias	Anisus-vaihe	237,0 – 245,0
			Varhaistrias	Olenjok-vaihe	245,0 – 249,7
			Varhaistrias	Indus-vaihe	249,7 – 251,0
	Paleotsooinen	Permikausi	Zechstein	Changxing-vaihe	251,0 – 253,8
				Wuchiaping-vaihe	253,8 – 260,4
				Capitan-vaihe	260,4 – 265,8
				Word-vaihe	265,8 – 268,0
Road-vaihe				268,0 – 270,6
Rotliegend			Kungur-vaihe	270,6 – 275,6
			Arti-vaihe	275,6 – 284,4
			Sakmara-vaihe	284,4 – 294,6
			Assel-vaihe	294,6 – 299,0
Kivihiilikausi		Sleesia	Saint-Étienne-vaihe	299,0 – 303,9
			Westfalen-vaihe	303,9 – 313,0
			Namur-vaihe	313,0 – 326,4
		Dinantian	Visé-vaihe	326,4 – 345,3
		Dinantian	Tournai-vaihe	345,3 – 359,2
Devoni		Myöhäisdevoni	Famenne-vaihe	359,2 – 374,5
		Myöhäisdevoni	Frasne-vaohe	374,5 – 385,3
		Keskidevoni	Givet-vaihe	385,3 – 391,8
		Keskidevoni	Eifel-vaihe	391,8 – 397,5
		Varhaisdevoni	Ems-vaihe	397,5 – 407,0
			Praha-vaihe (Siegenien)	407,0 – 411,2
			Lochkov-vaihe (Gedinien)	411,2 – 416,0
Siluuri		Pridoli		416,0 – 418,7
		Ludlow	Ludford-vaihe	418,7 – 421,3
		Ludlow	Gorsty-vaihe	421,3 – 422,9
		Wenlock	Homer-vaihe	422,9 – 426,2
		Wenlock	Sheinwood-vaihe	426,2 – 428,2
		Llandovery	Telych-vaihe	428,2 – 436,0
			Aeron-vaihe	436,0 – 439,0
			Rhuddian-vaihe	439,0 – 443,7
Ordoviki		Myöhäis	Hirnantian	443,7 – 445,8
				445,8 – 455,8
				455,8 – 460,9
		Keski	Darriwil-vaihe	460,9 – 468,1
		Keski		468,1 – 471,8
		Varhais		471,8 – 478,6
		Varhais	Tremadoc-vaihe	478,6 – 488,3
Kambri		Furongian		488,3 – ?
		Furongian	Paibian	? – 501,0
		Keski		501,0 – ?
		Keski		? – 513,0
		Varhais		513,0 – ?
		Varhais		? – 542,0

Katso myös

Geologiset ajanjaksot

Lähteet

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fanerotsooinen eoni Wikimedia Commonsissa

Maapallon geologinen historia

Prekambri (4 567–541 miljoonaa vuotta sitten)

Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs)

Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs)

eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs)

Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs)

paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs)

541 miljoonaa vuotta sitten – nykyaika

Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika)

paleotsooinen (541–252,17 mvs):	kambrikausi • ordovikikausi • siluurikausi • devonikausi • kivihiilikausi • permikausi
mesotsooinen (252,17–66,0 mvs):	triaskausi • jurakausi • liitukausi
kenotsooinen (66,0 mvs – nykyään):	paleogeenikausi • neogeenikausi • kvartäärikausi

[1]

Search