Greippi
Greippi (Citrus × paradisi)[2] on sitruspuiden (Citrus) sukuun kuuluva kasvi ja sen tuottama hedelmä. Se on syntynyt luonnollisesti risteytyneistä pomelosta (Citrus maxima) ja makeasta appelsiinista (Citrus sinensis)[2]. Geneettisesti se on kuitenkin paljon lähempänä pomeloa kuin appelsiinia.
| Greippi | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Ruutakasvit Rutaceae |
| Suku: | Sitruspuut Citrus |
| Laji: | × paradisi |
| Kaksiosainen nimi | |
Citrus × paradisi | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
Greippi on ainavihanta puu, joka kasvaa normaalisti noin 5–6 metriä korkeaksi, mutta voi nousta jopa 13–15 metriin. Sen lehdet ovat tummanvihreät, pitkät (jopa 15 cm) ja ohuet. Puun kukat ovat valkoisia, neliterälehtisiä ja noin 5 cm halkaisijaltaan. Hedelmä on tyypillisesti keltakuorinen ja pyöreähkö, ja sillä on syötävä hapan keltainen sisus. Greipistä on myös valkoisia ja punaisia lajikkeita. Punaisia lajikkeita kutsutaan usein verigreipeiksi.
Levinneisyys
Greippi menestyy subtrooppisella vyöhykkeellä. Hedelmä löydettiin 1700-luvun puolivälissä ilmeisesti Barbadokselta. Nykyään greipin sanotaan olevan yksi ”Barbadoksen seitsemästä ihmeestä”.[3]
Käyttö
Greipin hedelmä on syömäkelpoinen kuten muutkin sitrushedelmät. Sitä ei kuitenkaan pidä nauttia yhtä aikaa lääkevalmisteiden kanssa, koska sen sisältämä naringetiini saattaa merkittävästi heikentää tai vahvistaa niiden tehoa.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Kuopion yliopisto: Lääkekasvatus "Tiedätkö lääkkeistä?"
- United States Department of Agriculture (USDA): Citrus × paradisi (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Citrus paradisi (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)